Metsitys voisi pelastaa julkisen talouden

Saatat olla siinä oikeassa, että tuulivoimalat sopivat huonosti sisä-Suomeen. Kuten kerroin suurin osa niistä on onneksi sijoitettu meren rantojen tuntumaan, missä ihmisen toiminnan tuloksena metsiä ei ole paljon jäljellä ja nekin ovat merituulien vuoksi heikkokasvuisia. Itäiseen Suomeen ei varmaankaan pidä sijoittaa yhtään tuulivoimalaa. Muutoin tuulivoima on tietysti tarpeellista, koska sillä korvataan fossiilista tuontienergiaa. En pidä todennäköisenä, että siirtyisimme takaisin esim. venäläisen öljyn käyttöön. Ainakaan sen varaan ei pidä missään tapauksessa asettautua. Ehkä se on sinulle aatteelisista tai muista syistä tärkeää, mutta eiköhän se juna mennyt jo ja lopullisesti.

Suomen talous elää lännestä ja merityhtyeksistä. Koko rannikkoseutuun kannattaa eteläisen Suomen lisäksi panostaa. Ihmiset ovat asuttuneet asumaan pääoisin niille seuduin ja talouselämä on niillä vilkkainta ja kannattavinta. Muuta Suomea kannattaisi ajatella enemmän luonnonvarojen keräämispaikkoina, erämaiden virkistysalueina, metsänä ja luontona eläinkantoineen.

Belgilaisen väestötieteilijän mukaan kantasuomalainen väestö supistuu seuraavan sadan vuoden aikaan alle puoleen nykyisestä. Jos pidättäytydymme edelleen maahanmuutosta eli persuunnumme väestötasolla, emme tarvitse asumiseen kuin näitä rannikkoalueita ja eteläisintä Suomea. Satsataan siis taloudellisesti kannattavaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Saatat olla siinä oikeassa, että tuulivoimalat sopivat huonosti sisä-Suomeen. Kuten kerroin suurin osa niistä on onneksi sijoitettu meren rantojen tuntumaan, missä ihmisen toiminnan tuloksena metsiä ei ole paljon jäljellä ja nekin ovat merituulien vuoksi heikkokasvuisia. Itäiseen Suomeen ei varmaankaan pidä sijoittaa yhtään tuulivoimalaa. Muutoin tuulivoima on tietysti tarpeellista, koska sillä korvataan fossiilista tuontienergiaa. En pidä todennäköisenä, että siirtyisimme takaisin esim. venäläisen öljyn käyttöön. Ainakaan sen varaan ei pidä missään tapauksessa asettautua. Ehkä se on sinulle aatteelisista tai muista syistä tärkeää, mutta eiköhän se juna mennyt jo ja lopullisesti.

Suomen talous elää lännestä ja merityhtyeksistä. Koko rannikkoseutuun kannattaa eteläisen Suomen lisäksi panostaa. Ihmiset ovat asuttuneet asumaan pääoisin niille seuduin ja talouselämä on niillä vilkkainta ja kannattavinta. Muuta Suomea kannattaisi ajatella enemmän luonnonvarojen keräämispaikkoina, erämaiden virkistysalueina, metsänä ja luontona eläinkantoineen.

Belgilaisen väestötieteilijän mukaan kantasuomalainen väestö supistuu seuraavan sadan vuoden aikaan alle puoleen nykyisestä. Jos pidättäytydymme edelleen maahanmuutosta eli persuunnumme väestötasolla, emme tarvitse asumiseen kuin näitä rannikkoalueita ja eteläisintä Suomea. Satsataan siis taloudellisesti kannattavaan.

Lue lisää

Mielelläni näkisin vaikka jonkin kuvan todisteeksi, että suurin osa tuulivoimaloista on rakennettu meren tuntumaan. Riippuu tietysti pitkälti, mitä tuolla "meren tuntumalla" tarkoitetaan, mutta kyllä niitä on noin sadan kilometrin etäisyydelle rakennettu.

Kun tuulivoimalarakentaminen alkoi, kuviteltiin että rakentaminen kannattaa vain lähelle merenrantaa, jossa tuulee usein ja paljon. Mutta kun ongelmaksi siellä tuli kaavoitettavan maan puute, tunnustettiin että sisämaassa tuulee jokseenkin aivan yhtä paljon, mutta ylemmissä ilmakerroksissa kuin rannikolla. Rakennetaan siis vain muutaman kymmenen metrien korkeiden voimaloiden sijaan yli 200 metriä korkeita tuulivoimaloita. Näin on myös tapahtunut. Teoriassa tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa itärajallemmekin asti, mutta siellä esteenä ovat tutkalaitteemme maanpuolustusta varten.

Tuulivoima on ristiriidassa metsien säilyttämisen kanssa. Ehdottamasi metsien istutus on taas ristiriidassa soidensuojelun kanssa. Vuosikymmenethän meillä on kuivatettu soita metsien perustamista varten, mitä on ympäristösyistä kovasti kritisoitu.

Vielä yksi olennainen asia. Nimittäin mikä instanssi ne metsät istuttaisi, sillä lähes kaikki metsätön maaperä on yksityisessä omistuksessa. Investoiminen uusiin metsiin ei nykyisessä digimaailmassa ei yksityisiä maanomistajia enää kiinnosta. Se soiden kuivattaminen on loppunut enemmän taloudellisista kuin ympäristöllisistä syistä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Mielelläni näkisin vaikka jonkin kuvan todisteeksi, että suurin osa tuulivoimaloista on rakennettu meren tuntumaan. Riippuu tietysti pitkälti, mitä tuolla "meren tuntumalla" tarkoitetaan, mutta kyllä niitä on noin sadan kilometrin etäisyydelle rakennettu.

Kun tuulivoimalarakentaminen alkoi, kuviteltiin että rakentaminen kannattaa vain lähelle merenrantaa, jossa tuulee usein ja paljon. Mutta kun ongelmaksi siellä tuli kaavoitettavan maan puute, tunnustettiin että sisämaassa tuulee jokseenkin aivan yhtä paljon, mutta ylemmissä ilmakerroksissa kuin rannikolla. Rakennetaan siis vain muutaman kymmenen metrien korkeiden voimaloiden sijaan yli 200 metriä korkeita tuulivoimaloita. Näin on myös tapahtunut. Teoriassa tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa itärajallemmekin asti, mutta siellä esteenä ovat tutkalaitteemme maanpuolustusta varten.

Tuulivoima on ristiriidassa metsien säilyttämisen kanssa. Ehdottamasi metsien istutus on taas ristiriidassa soidensuojelun kanssa. Vuosikymmenethän meillä on kuivatettu soita metsien perustamista varten, mitä on ympäristösyistä kovasti kritisoitu.

Vielä yksi olennainen asia. Nimittäin mikä instanssi ne metsät istuttaisi, sillä lähes kaikki metsätön maaperä on yksityisessä omistuksessa. Investoiminen uusiin metsiin ei nykyisessä digimaailmassa ei yksityisiä maanomistajia enää kiinnosta. Se soiden kuivattaminen on loppunut enemmän taloudellisista kuin ympäristöllisistä syistä.

Lue lisää

https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/hankkeet-ja-voimalat-suomessa/kartta/

Siinä sulle kartta. Vähällä vaivalla luulisi näitä omatoimisestikin löytyvän. On niitä varmaan rakennettu 100 km päähän merestä, mutta kyllä ne enimmäkseen näyttävät sijaitsevan 8-tien varrella. Kun tuota tietä ajaa Porista pohjoiseen autolla, niitä näkee väkisinkin. Porin ja Vaasan välillä on paljon ja esim. siitä pohjoiseen Kalajoella näkee yhdellä silmäyksellä varmaan 20 tuulivoimalaa kerralla. Oulun lähistöllä niitä ja siitä pohjoiseen.

Tuulivomaloiden rakentaminen sisämaahan on typerää ja sekin johtuu kepulaisesta aluepolitiikasta. Kunnat ja maanomistajat pyrkivät saamaan näitä kynsin hampain alueilleen rahankiilto silmissä. Tässä suhteessa pitäisikin tarkentaa luonnonsuojelulakia ja rajoittaa sillä kuntien kaavoitusmonopolia. Luonnonsuojelulain vastustaminen on aina ollut kepulaisen politiikan keskiössä samoin kuntien itsemääräämisoikeuden pitäminen mahdollisimman laveana.

Ei ehdotuksissani mitään mainitsemiasia ristiriitoja ole. En osaa sanoa, kuinka järkevää soiden metsittäminen on, mutta minun ideani koski haja-asutuksen ja niillä sijaitsevien maataloudellisesti kannattamattomien peltoalojen metsittämistä. Maataloustukea voitaisiin näillä alueilla siirtää turhasta vilejlyn tuesta peltojen metsittämistukeen. Tuulivoimaan kannattaa puolestaan investoida mutta järkevästi eli kuten sanot luontoa säiyttäen ja murtamalla tältä osin kuntien kaavoitusmonopolia. Poliittisesti tämä on täysin mahdollista, jos halua on. Kepulaisella aleupolitiikalla haluttaisiin investoida myös itäiseen Suomeen vaikka mitä. Tämä on tietysti täysin typerää. En ymmärrä, mikä hinku Suomessa on pitää erämaita asuttuna. Vähän sama kuin Kanadassa vaadittaisiin jäätiköiden asuttamista.

Metsittäminen kohdentuisi yksityisten omistamiin peltomaihin ja muihin joutumaihin. Niiden maataloustuet (ainakin kansalliset tuet ja kaikenlaiset avustukset) pitää lopettaa kerralla. Näin motivaatiota pitää alueet peltoina ja joutomaina loppuisi. Sen sijaan tukea voitaisiin ohjata metsittämisen edistämiseen. Kyllä raha aina houkuttelee. Valtiovalta voisi edistää asiaa myös antamalla avustuksia rapistuneiden torppien purkukustannuksiin. Haja-asutusalueellahan alkaa tyhjiä asuntoja ja kämppiä olla haitaksi asti.

Anonyymi00012 kirjoitti:

https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/hankkeet-ja-voimalat-suomessa/kartta/

Siinä sulle kartta. Vähällä vaivalla luulisi näitä omatoimisestikin löytyvän. On niitä varmaan rakennettu 100 km päähän merestä, mutta kyllä ne enimmäkseen näyttävät sijaitsevan 8-tien varrella. Kun tuota tietä ajaa Porista pohjoiseen autolla, niitä näkee väkisinkin. Porin ja Vaasan välillä on paljon ja esim. siitä pohjoiseen Kalajoella näkee yhdellä silmäyksellä varmaan 20 tuulivoimalaa kerralla. Oulun lähistöllä niitä ja siitä pohjoiseen.

Tuulivomaloiden rakentaminen sisämaahan on typerää ja sekin johtuu kepulaisesta aluepolitiikasta. Kunnat ja maanomistajat pyrkivät saamaan näitä kynsin hampain alueilleen rahankiilto silmissä. Tässä suhteessa pitäisikin tarkentaa luonnonsuojelulakia ja rajoittaa sillä kuntien kaavoitusmonopolia. Luonnonsuojelulain vastustaminen on aina ollut kepulaisen politiikan keskiössä samoin kuntien itsemääräämisoikeuden pitäminen mahdollisimman laveana.

Ei ehdotuksissani mitään mainitsemiasia ristiriitoja ole. En osaa sanoa, kuinka järkevää soiden metsittäminen on, mutta minun ideani koski haja-asutuksen ja niillä sijaitsevien maataloudellisesti kannattamattomien peltoalojen metsittämistä. Maataloustukea voitaisiin näillä alueilla siirtää turhasta vilejlyn tuesta peltojen metsittämistukeen. Tuulivoimaan kannattaa puolestaan investoida mutta järkevästi eli kuten sanot luontoa säiyttäen ja murtamalla tältä osin kuntien kaavoitusmonopolia. Poliittisesti tämä on täysin mahdollista, jos halua on. Kepulaisella aleupolitiikalla haluttaisiin investoida myös itäiseen Suomeen vaikka mitä. Tämä on tietysti täysin typerää. En ymmärrä, mikä hinku Suomessa on pitää erämaita asuttuna. Vähän sama kuin Kanadassa vaadittaisiin jäätiköiden asuttamista.

Metsittäminen kohdentuisi yksityisten omistamiin peltomaihin ja muihin joutumaihin. Niiden maataloustuet (ainakin kansalliset tuet ja kaikenlaiset avustukset) pitää lopettaa kerralla. Näin motivaatiota pitää alueet peltoina ja joutomaina loppuisi. Sen sijaan tukea voitaisiin ohjata metsittämisen edistämiseen. Kyllä raha aina houkuttelee. Valtiovalta voisi edistää asiaa myös antamalla avustuksia rapistuneiden torppien purkukustannuksiin. Haja-asutusalueellahan alkaa tyhjiä asuntoja ja kämppiä olla haitaksi asti.

Lue lisää

Minun silmiini kasitie ei tuossa kartassa olennaisesti erotu. Kuten jo totesin, tuulivoimatuottojen näkökulmasta ei ole eroa, onko voimala rannikolla vai sisämaassa.

Sekin on huomioitava, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä voimaloita on eniten. Ehkä Uusimaa, jossa voimaloita ei näytä olevan lainkaan, on niitä innokkaasti ottamassa vastaan. Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

En usko, että peltojen metsittämiseen saadaan vauhtia minkäänlaisilla avustuksilla. Metsähän alkaa tuottaa rahaa vasta vuosikymmenten kasvun jälkeen. Eivät ne tuet tulisi olemaan niin suuria, että niillä voisi elää alkukasvuvaiheessa millään lailla. Tähän asti tuet onkin annettu vain kulujen osittaiseen peittämiseen. Kukaan ei tiedä, onko kuitu- ja tukkipuulla ostajia 40 vuoden päästä juuri ollenkaan, joten edes jälkipolvien ajattelu ei motivoi.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Minun silmiini kasitie ei tuossa kartassa olennaisesti erotu. Kuten jo totesin, tuulivoimatuottojen näkökulmasta ei ole eroa, onko voimala rannikolla vai sisämaassa.

Sekin on huomioitava, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä voimaloita on eniten. Ehkä Uusimaa, jossa voimaloita ei näytä olevan lainkaan, on niitä innokkaasti ottamassa vastaan. Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

En usko, että peltojen metsittämiseen saadaan vauhtia minkäänlaisilla avustuksilla. Metsähän alkaa tuottaa rahaa vasta vuosikymmenten kasvun jälkeen. Eivät ne tuet tulisi olemaan niin suuria, että niillä voisi elää alkukasvuvaiheessa millään lailla. Tähän asti tuet onkin annettu vain kulujen osittaiseen peittämiseen. Kukaan ei tiedä, onko kuitu- ja tukkipuulla ostajia 40 vuoden päästä juuri ollenkaan, joten edes jälkipolvien ajattelu ei motivoi.

Lue lisää

Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

No sen vuoksi, että niistä on niin paljon haittaa. Metsät hakataan niiden ympäriltä, ja sitä ei voi näyttää etelän vihreille, siipiin kuolee lintuja, sitäkään ei voi näyttää viheriäille. Äänihaitat ovat merkittäviä, maisemahaitatkin suuria. Ja niin edespäin.

Kun haittoja on paljon, ja kun vihreiden kannatuksen ydin on Uudellamaalla, pitää haitat piilottaa muualle maahan. Siksi Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

No sen vuoksi, että niistä on niin paljon haittaa. Metsät hakataan niiden ympäriltä, ja sitä ei voi näyttää etelän vihreille, siipiin kuolee lintuja, sitäkään ei voi näyttää viheriäille. Äänihaitat ovat merkittäviä, maisemahaitatkin suuria. Ja niin edespäin.

Kun haittoja on paljon, ja kun vihreiden kannatuksen ydin on Uudellamaalla, pitää haitat piilottaa muualle maahan. Siksi Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

Lue lisää

Just noin

Anonyymi00013 kirjoitti:

Minun silmiini kasitie ei tuossa kartassa olennaisesti erotu. Kuten jo totesin, tuulivoimatuottojen näkökulmasta ei ole eroa, onko voimala rannikolla vai sisämaassa.

Sekin on huomioitava, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä voimaloita on eniten. Ehkä Uusimaa, jossa voimaloita ei näytä olevan lainkaan, on niitä innokkaasti ottamassa vastaan. Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

En usko, että peltojen metsittämiseen saadaan vauhtia minkäänlaisilla avustuksilla. Metsähän alkaa tuottaa rahaa vasta vuosikymmenten kasvun jälkeen. Eivät ne tuet tulisi olemaan niin suuria, että niillä voisi elää alkukasvuvaiheessa millään lailla. Tähän asti tuet onkin annettu vain kulujen osittaiseen peittämiseen. Kukaan ei tiedä, onko kuitu- ja tukkipuulla ostajia 40 vuoden päästä juuri ollenkaan, joten edes jälkipolvien ajattelu ei motivoi.

Lue lisää

Kyllä se kasitie erottuu. Suomen suurin tuulivoimapaikkakunta lienee Kalajoki, missä on ehkä noi 100 voimalaa. Suuria tuulivoimapaikkakuntia ovat myös kasitien varrella olevat Pyhäjoki, Ii ja Simo sekä etelämässä Kristiinankaupunki. Onhan noita sitten muuallakin kuten Oulunjärven liepeillä Kajaanissa ja Vaalassa.

On erikoista, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä niitä on eniten. Tässä on kyse kuitenkin kuntien omasta päätöksenteosta ja maanomistajien ratkaisuista. Niitä on takuuvarmasti motivoitunut rahanhimo, koska kunta saa paljon kiinteistöverotuloja ja maitaan myyneet tai vuokranneet myynti- ja vuokratuloja. Itse olen asian tiimoilta kohdannut enemmän uutisointia siitä, että monet kunnat haluavat tuulivoimaloita aluelleen. Kun katselen Kalajokea muualta käisin kuin särkiltä, niin rumaltahan tuoli tuulivoimameri näyttää. Ei se mikään kaunistus kuntiin todellakaan ole. Mutta niistä saatavat tulot lienevät maisemaa tärkeämmät. Samahan koskee suuria metsä- ja metalliteollisuusyhtiöitä. Jotkut niistä ovat kuin helvetin esikartanoita ja saaste- sekä hajuhaitat ovat aistin tuntuvat useina päivinä vuodessa. Ihmiset sietävät sitä, koska nämä tehtaat tuovat leivän heille. Niihin nähden tuulivoimala on pelkästään esteettinen haitta.

Eiköhän maanomistajat suostu peltojensa metsittämiseen, jos siitä saa pienenkin korvauksen. Onhan se tyhjää parempi. Jos pelloilla ei ole käyttöä, niittyinäkö maanomistajat alkavat niitä pitää vai annetaanko niiden pusikoitua. Itse arvelen, että tällaisille alueille alkaa tulla metsänomistajilta kysyntää. Metäsyhtilöthän ovat jatkuvasti viestineet raaka-ainepulasta ja koko ajan kohonneesta hinnasta. Ja jos siitä vapaasti pusikoituvasta ja metsittyvästä pellosta muodostuu hiilinielu, niin mikäs siinä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Miksi muuten Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

No sen vuoksi, että niistä on niin paljon haittaa. Metsät hakataan niiden ympäriltä, ja sitä ei voi näyttää etelän vihreille, siipiin kuolee lintuja, sitäkään ei voi näyttää viheriäille. Äänihaitat ovat merkittäviä, maisemahaitatkin suuria. Ja niin edespäin.

Kun haittoja on paljon, ja kun vihreiden kannatuksen ydin on Uudellamaalla, pitää haitat piilottaa muualle maahan. Siksi Uudellamaalla ei ole tuulivoimaloita.

Lue lisää

Kuka niitä sitten piilottolee jonnekin muualle? Miksi sijaintikunnat kaavoittavat alueita tuulivoimaa varten. Eihän niiden ole sitä mikään pakko tehdä. Tuulivoimaa on hankala rakentaa etelärannikolle sen vuoksi, että täällä asuu niin paljon ihmisiä. On vaikea löytää paikkoja, missä etäisyys asutuksen on säädettyjen mittojen rajoissa.

Haittoja toki on. Ei sitä kukaan kiistä. Mistäpä yritystoiminnasta ei jotain haittaa tulisi. Lintukuolemia on alettu pyrkiä estämään värien avulla. Tutkimukset ovat ainakin alustavasti osoittaneet, että tietynväriset siivet pelottavat enemmän lintuja kuin valkoiset, joita on nykyisin paljon.

Eivät Vihreät tuulivoimaloiden sijainnista päätä. Sen tekevät tuulivoimayhhtiöt, tuulivoimaa haluavat kunnat ja maanomistajat, jotka haluvat myynti- ja vuokratuloja.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä se kasitie erottuu. Suomen suurin tuulivoimapaikkakunta lienee Kalajoki, missä on ehkä noi 100 voimalaa. Suuria tuulivoimapaikkakuntia ovat myös kasitien varrella olevat Pyhäjoki, Ii ja Simo sekä etelämässä Kristiinankaupunki. Onhan noita sitten muuallakin kuten Oulunjärven liepeillä Kajaanissa ja Vaalassa.

On erikoista, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä niitä on eniten. Tässä on kyse kuitenkin kuntien omasta päätöksenteosta ja maanomistajien ratkaisuista. Niitä on takuuvarmasti motivoitunut rahanhimo, koska kunta saa paljon kiinteistöverotuloja ja maitaan myyneet tai vuokranneet myynti- ja vuokratuloja. Itse olen asian tiimoilta kohdannut enemmän uutisointia siitä, että monet kunnat haluavat tuulivoimaloita aluelleen. Kun katselen Kalajokea muualta käisin kuin särkiltä, niin rumaltahan tuoli tuulivoimameri näyttää. Ei se mikään kaunistus kuntiin todellakaan ole. Mutta niistä saatavat tulot lienevät maisemaa tärkeämmät. Samahan koskee suuria metsä- ja metalliteollisuusyhtiöitä. Jotkut niistä ovat kuin helvetin esikartanoita ja saaste- sekä hajuhaitat ovat aistin tuntuvat useina päivinä vuodessa. Ihmiset sietävät sitä, koska nämä tehtaat tuovat leivän heille. Niihin nähden tuulivoimala on pelkästään esteettinen haitta.

Eiköhän maanomistajat suostu peltojensa metsittämiseen, jos siitä saa pienenkin korvauksen. Onhan se tyhjää parempi. Jos pelloilla ei ole käyttöä, niittyinäkö maanomistajat alkavat niitä pitää vai annetaanko niiden pusikoitua. Itse arvelen, että tällaisille alueille alkaa tulla metsänomistajilta kysyntää. Metäsyhtilöthän ovat jatkuvasti viestineet raaka-ainepulasta ja koko ajan kohonneesta hinnasta. Ja jos siitä vapaasti pusikoituvasta ja metsittyvästä pellosta muodostuu hiilinielu, niin mikäs siinä.

Lue lisää

Metsitys maksaa nyt, mutta tuottaa tuloa muutaman kymmenen vuoden päästä.

Tuulivoimalat tuottavat maanomistajalle ja kunnalle aluksi hiukan, mutta sitten lankeaa purkukustannukset jokaiselle kuntalaiselle, ja koska he eivät pysty maksamaan, jokaiselle suomalaiselle.

Molemmissa tapauksissa haittana on lyhytnäköisyys ja ahneus.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Metsitys maksaa nyt, mutta tuottaa tuloa muutaman kymmenen vuoden päästä.

Tuulivoimalat tuottavat maanomistajalle ja kunnalle aluksi hiukan, mutta sitten lankeaa purkukustannukset jokaiselle kuntalaiselle, ja koska he eivät pysty maksamaan, jokaiselle suomalaiselle.

Molemmissa tapauksissa haittana on lyhytnäköisyys ja ahneus.

Lue lisää

Muissa maissahan 'hiilidioksidipäästöt' (naurettava käsite, kuten 'hiilinielukin') vähenevät, mitä enemmän on metsiä. Suomi on maailman metsäisimpiä maita. Täällä on päätetty, että Suomen metsät eivät olekaan 'hiilinieluja', vaan 'päästölähteitä'. Koska Suomikin pitää saada kurjistettua tälläkin tavalla.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että Suomen valtavia metsiä ei kuitenkaan sieltä punavihreältä taholta vaadita kaadettavaksi. Eli valhe paljastuu, mutta näytelmä jatkuu.

Jos 'päästöveroja' (hohhoijaa) ei käytetä metsittämiseen, niin mihin niitä sitten käytetään?

Oikein, ei ole sosialaismeillä tai milläkään luontokappalella minun metsiini tulemista! Molotov-Tribbentrop menetelmällä tehtiin jo Saksassa 1930 luvulla ilmaista dieseliä ja polttoainetta. Vasemmistolaiset ja muut sosialismit risusavottaan ja marjaa keräämään.
Isäntien metsissä on miljoonien polttoainevarannot.

Juuri noin! Luonnollista kehitystä tulee vain nopeuttaa, ei sen ihmeempää. Meidän on oltava sen verran itsekkäitä, että viljelemme itsellemme, emmekä eläimille. Näin sen pitää olla.

Minä tietysti kannatan tällaista innovointia. En kykene sanomaan yksityiskohdista mitään sellaista, jota joku muu ei tietäisi minua paremmin. Minä innovoin yhden idean ja se poiki sinulta lisää. Tätä juuri toivon paikallaan seisomisen sijaan.

Kannatettava visio tulevaisuudesta. Mahtaa kepuisännille olla kova paikka ja makkaroita kantavat mielenosoituksissaan.. Mutta väestön kasvu ja ehkä ilmastonmuutos ajaa meitä tuohon, mutta pelkästään jo terveyden kannalta kannatettava ajatus.

Kasvisruoka tuhoaisi ihmiskunnan, ei vuosikymmenessä eikä edes vuosisadassa, mutta ennenpitkään kuitenkin.

Ihmisen kehittyminen nykyiselleen on vaatinut sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä taasen ei ole mahdollista ilman suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Aivojen kehitys puolestaan on mahdollista vain liharavinnon myötä. Kun ihminen oppi kypsentämään lihan ennen syöntiä, suurten aivojen vaatimat proteiinit ja muut rakennusaineet tulivat ruuansulatuksesta nopeasti käyttöön. Näin ihminen kehittyi aivojaan monipuolisesti käyttävä.

Tämä ihmisen evoluutio lihansyöjäksi määrittää edelleen sen, miten lapsi kasvaa ja millä ravinnolla aivot kehittyvät parhaiten. Liha on siinä avainasemassa. Tietenkään lihan osuus ravinnossa ei välttämättä tarvitse olla suurin, mutta sitä pitää olla, muutoin kehitys hidastuu. Jos useampi sukupolvi peräjälkeen jättää lihan pois, aivojen kehittyminen jää puolitiehen ja ihmiskunta alkaa taantua.

Pelkkään kasvisravintoon ei siis tule siirtyä.

Niiden peltojen metsittäminen, jota ei käytetä ravinnontuotantoon, myöskään sen liharavinnon, on kannatettavaa. Se pitää kuitenkin tehdä oikein, sillä pelkkä taimien istuttaminen ei johda metsittymiseen, sen kaikki metsäekologiasta jotain ymmärtävät tietävät. Jo puille välttämättömän sienirihmaston kehittyminen kestää aikansa, ja ravinteiden määrän lasku metsämaan tasolle kestää aikansa. Kun ei ymmärrä miten metsä toimii, saattaa luulla, että siitä vaan taimia peltoon, tai vielä pahempaa, jätetään vaan luonnon armoille, niin saadaan hiilinieluja ja puutavarasektorille raaka-ainetta. Ei se niin tapahdu, tarvitaan paljon työtä ja panoksia ennenkuin pelto muuttuu metsäksi.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kasvisruoka tuhoaisi ihmiskunnan, ei vuosikymmenessä eikä edes vuosisadassa, mutta ennenpitkään kuitenkin.

Ihmisen kehittyminen nykyiselleen on vaatinut sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä taasen ei ole mahdollista ilman suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Aivojen kehitys puolestaan on mahdollista vain liharavinnon myötä. Kun ihminen oppi kypsentämään lihan ennen syöntiä, suurten aivojen vaatimat proteiinit ja muut rakennusaineet tulivat ruuansulatuksesta nopeasti käyttöön. Näin ihminen kehittyi aivojaan monipuolisesti käyttävä.

Tämä ihmisen evoluutio lihansyöjäksi määrittää edelleen sen, miten lapsi kasvaa ja millä ravinnolla aivot kehittyvät parhaiten. Liha on siinä avainasemassa. Tietenkään lihan osuus ravinnossa ei välttämättä tarvitse olla suurin, mutta sitä pitää olla, muutoin kehitys hidastuu. Jos useampi sukupolvi peräjälkeen jättää lihan pois, aivojen kehittyminen jää puolitiehen ja ihmiskunta alkaa taantua.

Pelkkään kasvisravintoon ei siis tule siirtyä.

Niiden peltojen metsittäminen, jota ei käytetä ravinnontuotantoon, myöskään sen liharavinnon, on kannatettavaa. Se pitää kuitenkin tehdä oikein, sillä pelkkä taimien istuttaminen ei johda metsittymiseen, sen kaikki metsäekologiasta jotain ymmärtävät tietävät. Jo puille välttämättömän sienirihmaston kehittyminen kestää aikansa, ja ravinteiden määrän lasku metsämaan tasolle kestää aikansa. Kun ei ymmärrä miten metsä toimii, saattaa luulla, että siitä vaan taimia peltoon, tai vielä pahempaa, jätetään vaan luonnon armoille, niin saadaan hiilinieluja ja puutavarasektorille raaka-ainetta. Ei se niin tapahdu, tarvitaan paljon työtä ja panoksia ennenkuin pelto muuttuu metsäksi.

Lue lisää

Nuo peltojen metsäistutukset ovat menneet pieleen myös myyrien ja heinän takia.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Nuo peltojen metsäistutukset ovat menneet pieleen myös myyrien ja heinän takia.

Myyrät, heinät ja moni muu vitsaus vaanii kun peltoa yrittää metsittää. Se on taitolaji, jota moni ei osaa.

Tälläkin palstalla moni pölhö kuvittelee, että siitä vaan pelto metsäksi ja kaikki hyvin.

Todellisuus on toista, onnistuuhan se, mutta pitää tietää mikä puu sopii millekin maalajille ja ravinnepitoisuudelle, miten muokataan, miten hoidetaan taimien varhaishoito ja niin edelleen.

Hommaa on paljon ja se vaatii kovaa osaamista, yleensä ns. kantapään kautta opittua. Pusikon kasvatus ei sido hiiltä eikä ole taloudellisesti mielekästä, sitä nämä MPP:n ja muiden jutut toisivat.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Myyrät, heinät ja moni muu vitsaus vaanii kun peltoa yrittää metsittää. Se on taitolaji, jota moni ei osaa.

Tälläkin palstalla moni pölhö kuvittelee, että siitä vaan pelto metsäksi ja kaikki hyvin.

Todellisuus on toista, onnistuuhan se, mutta pitää tietää mikä puu sopii millekin maalajille ja ravinnepitoisuudelle, miten muokataan, miten hoidetaan taimien varhaishoito ja niin edelleen.

Hommaa on paljon ja se vaatii kovaa osaamista, yleensä ns. kantapään kautta opittua. Pusikon kasvatus ei sido hiiltä eikä ole taloudellisesti mielekästä, sitä nämä MPP:n ja muiden jutut toisivat.

Lue lisää

En ole mikään metsän kasvatuksen tuntija. Uskoisin kuitenkin, että Suomessa on aika pitkä ja laajalle levinnyt kokemus metsien kasvattamisesta. Kun se on onnistunt tähänkin asti, arvelisin ettei poika ole polvesta kovin paljon pahennut eli osataan sitä edelleenkin.

mielipidepankki kirjoitti:

En ole mikään metsän kasvatuksen tuntija. Uskoisin kuitenkin, että Suomessa on aika pitkä ja laajalle levinnyt kokemus metsien kasvattamisesta. Kun se on onnistunt tähänkin asti, arvelisin ettei poika ole polvesta kovin paljon pahennut eli osataan sitä edelleenkin.

Lue lisää

Metsien kasvattamisesta on kokemusta, peltojen metsittämisestä vähemmän, mutta on siitäkin. Ja se on vaikeaa, koska pelto on menettänyt metsän ominaisuudet.

Pelto on liian rehevä puun kasvatukseen, koska siihen on sitoutunut (Ollikaisen höpinöistä poiketen) paljon hiiltä ja ravinteita, siltä puuttuu puiden vaatima sienirihmasto (olet varmaan koulussa lukenut tästä symbioosista), se houkuttaa myyriä ja oheiskasvusto tappaa taimet lajien välisessä kilpailussa. Jos tästäkin vielä selvitään, ainakin koivut ovat alttiita hirvien järsimiselle-

Peltojen metsittäminen vaatii kovaa jalkatyötä usean vuoden ajan, mutta kyllä sen saa onnistumaan kun puulaji valitaan oikein ja jaksetaan tehdä sitä hoitotyötä pari kertaa vuodessa.

Kaltaisesi höperö kuvittelee, että tuosta vaan pelto metsäksi, mutta ei se niin mene.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kasvisruoka tuhoaisi ihmiskunnan, ei vuosikymmenessä eikä edes vuosisadassa, mutta ennenpitkään kuitenkin.

Ihmisen kehittyminen nykyiselleen on vaatinut sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä taasen ei ole mahdollista ilman suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Aivojen kehitys puolestaan on mahdollista vain liharavinnon myötä. Kun ihminen oppi kypsentämään lihan ennen syöntiä, suurten aivojen vaatimat proteiinit ja muut rakennusaineet tulivat ruuansulatuksesta nopeasti käyttöön. Näin ihminen kehittyi aivojaan monipuolisesti käyttävä.

Tämä ihmisen evoluutio lihansyöjäksi määrittää edelleen sen, miten lapsi kasvaa ja millä ravinnolla aivot kehittyvät parhaiten. Liha on siinä avainasemassa. Tietenkään lihan osuus ravinnossa ei välttämättä tarvitse olla suurin, mutta sitä pitää olla, muutoin kehitys hidastuu. Jos useampi sukupolvi peräjälkeen jättää lihan pois, aivojen kehittyminen jää puolitiehen ja ihmiskunta alkaa taantua.

Pelkkään kasvisravintoon ei siis tule siirtyä.

Niiden peltojen metsittäminen, jota ei käytetä ravinnontuotantoon, myöskään sen liharavinnon, on kannatettavaa. Se pitää kuitenkin tehdä oikein, sillä pelkkä taimien istuttaminen ei johda metsittymiseen, sen kaikki metsäekologiasta jotain ymmärtävät tietävät. Jo puille välttämättömän sienirihmaston kehittyminen kestää aikansa, ja ravinteiden määrän lasku metsämaan tasolle kestää aikansa. Kun ei ymmärrä miten metsä toimii, saattaa luulla, että siitä vaan taimia peltoon, tai vielä pahempaa, jätetään vaan luonnon armoille, niin saadaan hiilinieluja ja puutavarasektorille raaka-ainetta. Ei se niin tapahdu, tarvitaan paljon työtä ja panoksia ennenkuin pelto muuttuu metsäksi.

Lue lisää

Lihan syöminen alkoi vedenpaisumuksen jälkeen, eli runsas parituhatta vuotta eKr. Sitä ennen nykyiset pedotkin olivat kasvissyöjiä. Kasvissyönti on terveellistä, jos se on puhtaasti ja ravinnerikkaassa maassa kasvatettua lähiruokaa, mieluiten omalta pihalta kerättyä.

Nykyään pellot on köyhdytetty ja myrkytetty pilalle. Tuota siinä sitten vihanneksia ja marjoja ja hedelmiä, tai edes viljaa, johon ne alun perin raivattiin. Ravintoköyhillä salaatinlehdillä ihminen ei tosiaan voi elää.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Nuo peltojen metsäistutukset ovat menneet pieleen myös myyrien ja heinän takia.

Ja hirvien takia.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Myyrät, heinät ja moni muu vitsaus vaanii kun peltoa yrittää metsittää. Se on taitolaji, jota moni ei osaa.

Tälläkin palstalla moni pölhö kuvittelee, että siitä vaan pelto metsäksi ja kaikki hyvin.

Todellisuus on toista, onnistuuhan se, mutta pitää tietää mikä puu sopii millekin maalajille ja ravinnepitoisuudelle, miten muokataan, miten hoidetaan taimien varhaishoito ja niin edelleen.

Hommaa on paljon ja se vaatii kovaa osaamista, yleensä ns. kantapään kautta opittua. Pusikon kasvatus ei sido hiiltä eikä ole taloudellisesti mielekästä, sitä nämä MPP:n ja muiden jutut toisivat.

Lue lisää

Moni pölhö käyttää noita älykkyyttämme aliarvioivia termejä 'hiilen sitominen', hiilinielu', 'päästölähde', 'ilmastonmuutos'. Pitäisi herätä näkemään niiden naurettavuus ja valheellisuus.

Tuotiinko Kekkosen aikaan Venäjältä (Neuvostoliitosta) puuta? Ei ainakaan suuria määriä.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Tuotiinko Kekkosen aikaan Venäjältä (Neuvostoliitosta) puuta? Ei ainakaan suuria määriä.

Vanerikoivua tuotiin junavaunuittain! Etkö Kapi osaa gooklettaa? HO HOO, HO HOO!

Anonyymi00018 kirjoitti:

Vanerikoivua tuotiin junavaunuittain! Etkö Kapi osaa gooklettaa? HO HOO, HO HOO!

Ihmekös vaneri olikin niin huonolaatuista. Palstan "majuri" joutui veistämään puukokardin, koska vanerinen lahosi nikitaansa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Tuotiinko Kekkosen aikaan Venäjältä (Neuvostoliitosta) puuta? Ei ainakaan suuria määriä.

Tuotiin ja paljon. Ensin havupuuta ja sitten 70-luvulla koivua. Ihan älyttömiä määriä. Kauppa perustui clearing-järjestelmään eli Suomesta vietiin NL:oon kaikenlaisia koneita ja laitteita, joita he eivät osanneet itse rakentaa. Neukkupuuta lojui usein junavaunuissa päivästä toiseen, kun logistiikka ei siihen aikaan aina pelannut. Muistan itsekin nähneeni tuohon aikaan itäisessä Suomessa näitä junalasteja.

Miten tämä liittyy peltojen metsittämiseen???

Suomessa maataloustuki ja aluepolitiikka maksaa niin paljon. Suomessa on maailma korkein verotus ja maailman korkein kansallinen maataloustuki. Samoin Suomessa on yksi maailman korkeimpia pääomatulojen veroja.

Lähdetiedostot jo viimeinkin esiin! Muuten menee disinformaation piikkiin.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Miten tämä liittyy peltojen metsittämiseen???

Yllä olevat tilastot näyttävät Suomen julkisen talouden vakavan tilanteen !
Näitä asioita ei ratkaista pienillä yksityiskohdilla esim metsittämisellä !?

Turve ja turpeen käyttö Suomessa – Bioenergia ry

Hörhötkö haluaisi Suomesta nälkämaan?

Suomen maapinta-alasta liki kolmannes on suota. Siitä kolmannes on Lapissa, Oulunläänissä ja Etelä-Suomessa.

https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/

Samoin Suomen peltopinta-alasta oli liki 11% suopohjaisia. Lähes saman määrän (12%) Suomi menetti peltopinta-alaa viime sodissa NL:lle.


https://www.salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2025/10/Turvepeltoselvitys_2024.pdf

Googlaa "turvepeltojen pinta-ala Suomessa" ja saat oikeaa tietoa.


Suomen turvevaroista yksi kolmasosa on Lapin läänissä, yksi kolmasosa Oulun läänissä ja yksi kolmasosa Oulun läänin eteläpuolelle.




Turve ja turpeen käyttö Suomessa – Bioenergia ry


https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/

Mitä on turve?

Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia.

Miten nämä pellot ja petun syöminen liittyvät toisiinsa. Avauksestani voit lukea, että maatiloiista 50 % tuottaa 80 % kaikesta Suomessa tuotetusta ravinnosta. Metsittäminen tulee tietysti kohdistaa siihen heikosti tuottavaan tai tuottomattomaan 50 prosenttiin maatiloista. Ne toimivat yleensä muita suurempien tukien varassa. Pitää siirtyä Ruotsin malliin ja tukea luontaisesti kannattavinta maataloutta EU-tuilla ja vain niillä.

mielipidepankki kirjoitti:

Miten nämä pellot ja petun syöminen liittyvät toisiinsa. Avauksestani voit lukea, että maatiloiista 50 % tuottaa 80 % kaikesta Suomessa tuotetusta ravinnosta. Metsittäminen tulee tietysti kohdistaa siihen heikosti tuottavaan tai tuottomattomaan 50 prosenttiin maatiloista. Ne toimivat yleensä muita suurempien tukien varassa. Pitää siirtyä Ruotsin malliin ja tukea luontaisesti kannattavinta maataloutta EU-tuilla ja vain niillä.

Lue lisää

Kerro nyt miten se metsitys tehdään.

mielipidepankki kirjoitti:

Miten nämä pellot ja petun syöminen liittyvät toisiinsa. Avauksestani voit lukea, että maatiloiista 50 % tuottaa 80 % kaikesta Suomessa tuotetusta ravinnosta. Metsittäminen tulee tietysti kohdistaa siihen heikosti tuottavaan tai tuottomattomaan 50 prosenttiin maatiloista. Ne toimivat yleensä muita suurempien tukien varassa. Pitää siirtyä Ruotsin malliin ja tukea luontaisesti kannattavinta maataloutta EU-tuilla ja vain niillä.

Lue lisää

Tuo tilastoluku kertonee pitkälti maatilojen kokoeroista. Se ei todista, että tuotannosta enemmistön tuottavien suurten tilojen maaperä on parempaa maanviljelyyn kuin sen toisen puoliskon, joiden pinta-ala on pienempi. Vielä vähemmän se kertoo, että juuri pienten tilojen maaperä soveltuu peltojen metsitykseen.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Tuo tilastoluku kertonee pitkälti maatilojen kokoeroista. Se ei todista, että tuotannosta enemmistön tuottavien suurten tilojen maaperä on parempaa maanviljelyyn kuin sen toisen puoliskon, joiden pinta-ala on pienempi. Vielä vähemmän se kertoo, että juuri pienten tilojen maaperä soveltuu peltojen metsitykseen.

Lue lisää

Älä hyvä ihminen pilaa MPP:n väitettä faktoilla. MPP elää omissa harhoissaan, ja annetaan hänen elää niissä. Tuollaiset faktat sattaa sotkea häntä entistä enemmän

mielipidepankki kirjoitti:

Miten nämä pellot ja petun syöminen liittyvät toisiinsa. Avauksestani voit lukea, että maatiloiista 50 % tuottaa 80 % kaikesta Suomessa tuotetusta ravinnosta. Metsittäminen tulee tietysti kohdistaa siihen heikosti tuottavaan tai tuottomattomaan 50 prosenttiin maatiloista. Ne toimivat yleensä muita suurempien tukien varassa. Pitää siirtyä Ruotsin malliin ja tukea luontaisesti kannattavinta maataloutta EU-tuilla ja vain niillä.

Lue lisää

Missä Kapi olet maatalousasiantuntijaksi pätevöitynyt? HO HOO, HO HOO!

Anonyymi00029 kirjoitti:

Kerro nyt miten se metsitys tehdään.

Jos sinulla on peltoa metsitettäväksi, ei kannata kysyä minulta neuvoa, miten se tehdään. Siihen löytyy asiantuntemusta muualta. Olikohan se nyt esim. sellainen viranomainen kuin Metsäkeskus, joka antaa tietoa asiasta ja neuvoo ehkä ihan kädestä pitäen, miten homma hoituu. Jos olet ns. metsää tuntematon kaupunkilaiismetsänomistaja, kannattaa ehdottamasti kääntyä näiden asiantuntijoiden puoleen ennen kuin alkaa tekemään mitään. Ettei tule hutiloitua. Metsäkeskus käsittääkseni järjestää koulutustakin tätä varten.

Nykyinen halliitus tietääkseni aikoo myös palauttaa tällaisia metsityksiä edisitämään tukijärjestelmän. Lisäksi on olemassa tämä EU:n päättämä ennallistaminen ja sitä koskien varmaan löytyy myös apua eri viranomaisilta ja varmaan MTK:hon kuuluvien kannattaa kysyä myös neuvoa sieltä.

Vot katsoa ensi alkuun pohjatietoa myös netistä. Sieltäkin löytyy tietoa. Eli kun sekä nykyinen että edellisetkin hallitukset ovat tällaista metsittämistä halunneet tukea, niin onhan siihen kyllä käytännön konsteja tehdä se. Eli otat vaan asioista rohkeasti selvää eri tahoilta. Siitä se homma lähtee.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Tuo tilastoluku kertonee pitkälti maatilojen kokoeroista. Se ei todista, että tuotannosta enemmistön tuottavien suurten tilojen maaperä on parempaa maanviljelyyn kuin sen toisen puoliskon, joiden pinta-ala on pienempi. Vielä vähemmän se kertoo, että juuri pienten tilojen maaperä soveltuu peltojen metsitykseen.

Lue lisää

Ei tietenkään kerro. Tärkeintä on tukea maatalouden sijottumista sinne, missä se on sekä maaperän, ilmaston että logistiikan kannalta edullisinta. Ensimmäisenä voi aika huoletta pudottaa pelistä pois ne alueet, jotka saavat muita alueita korkeampia tukia. Sehän juuri kertoo siitä, että niillä viljely on hankalampaa kuin muualla.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Älä hyvä ihminen pilaa MPP:n väitettä faktoilla. MPP elää omissa harhoissaan, ja annetaan hänen elää niissä. Tuollaiset faktat sattaa sotkea häntä entistä enemmän

Faktat ovat minulle tärkeitä. Niihin päätökset kannattaa aina perustaa. Turhaan sinä huolehdit minusta. Koittaisit sen sijaan keskittyä tähän varsinaiseen asiaan. Kuten jo tälle toiiselle kommentoijalle vastasin, asiassa pitää ottaa huomioon monia asioita kuten luonnonolosuhteet, ilmasto, logistiikka, etäisyydet jne. Yksi markkeri on tietysti muita korkeampi tukitaso. Se juuri kertoo siitä, että alueen maatilan pärjäävät muita heikommin, kun niitä pitää tukea julkisin varoin enemmän. Tästä joukosta se karsiminen kannattaa ensimmäisenä aloittaa ihan tilan suuruudesta riippumatta. Ja kyllä siitäkin joukosta saavat jatkoaikaa ne tilat, jotka toimivat kannattavasti ilman muita suurempaa tukeakin.

Eli koitapa nyt ihan ite vaikka vastata tähän, niin päästään eteenpäin. Minä kyllä pärjään, kun olen vuosikymmenten ajan pärjännyt useimpia muita paremmin. Joten huol pois siinä suhteessa. On tietysti ilahduttavaa, että olet empaattinen ja huolissasi vähimmäisten tilasta. Sellainen huolenpito on nykyaikana epätavallista, kun katsoo noita tietoja vanhusten hoidosta. Ehkäpä maataloustukia järkeistämällä sitä rahaa jäisi enemmän vanhusten huoltoonkin. Minä en tosin kokrkeasta iästäni huolimatta ole sellaista ainakaan vielä tarvinnut ja toivottavasti en koskaan tarvitsekaan.