Olen opiskelija. Kukaan ei ikinä opettanut minulle säästämistä, luonut säästötiliä tms. Tyhmänä aloitin säästämisen osakkeilla ja menetin rahaa. Nyt ei ole sitten kuukausittain yhtään ylimääräistä, jota laittaa säästöön, ja säästötili on lähes tyhjänä (olisiko siellä 15 euroa). Opiskelusta ei tullut mitään rahatilanteen vuoksi. Sain työpaikan ja nyt on opiskelut välivuodella, yritän tänä vuonna säästää, jotta tilanne olisi ensi vuonna parempi. Palkkani on kuitenkin pieni, laskujen ja verojen käteen jää n. 80 euroa ruokaan kuukausittain.
Sain tässä lähipäivinä kutsun tuttavapariskunnan häihin. Häihin tulee n. 15 perhettä/yksittäistä henkilöä. Pari on tehnyt lahjalistan, josta on sovittu, kuka ostaa minkäkin lahjan. Kaikki lahjat 100-300 euroa, joten en varmaan omaani pysty ostamaan. Lainaa en voi tässä kuussa enää ottaa. Nostan varmaan säästötililtä sen 15 euroa ja normitililtä 35 euroa, rahaa ruokaan jää vain alle sen 55 euroa sitten tässä kuussa (tällä hetkellä n. 16 euroa enää, koska tuosta on yli puolet käytetty jo ruokaan...) Laitan nyt varmaan vain siistiin kirjekuoreen viidenkympin setelin. Onhan se vähän noloa, kun en jotain Iittalan kahensadan lasivuokaa pysty tässä tilanteessa ostamaan. Mitä nuo hääparit oikein ajattelevat?! Tietävät hyvin, että esim. minäkin olen pienituloinen.
Haluaisin mennä häihin mutta pitääkö köyhyyden vuoksi jättää menemättä ja vähitellen eristäytyä muista sukulaisista.
Sain tässä lähipäivinä kutsun tuttavapariskunnan häihin. Häihin tulee n. 15 perhettä/yksittäistä henkilöä. Pari on tehnyt lahjalistan, josta on sovittu, kuka ostaa minkäkin lahjan. Kaikki lahjat 100-300 euroa, joten en varmaan omaani pysty ostamaan. Lainaa en voi tässä kuussa enää ottaa. Nostan varmaan säästötililtä sen 15 euroa ja normitililtä 35 euroa, rahaa ruokaan jää vain alle sen 55 euroa sitten tässä kuussa (tällä hetkellä n. 16 euroa enää, koska tuosta on yli puolet käytetty jo ruokaan...) Laitan nyt varmaan vain siistiin kirjekuoreen viidenkympin setelin. Onhan se vähän noloa, kun en jotain Iittalan kahensadan lasivuokaa pysty tässä tilanteessa ostamaan. Mitä nuo hääparit oikein ajattelevat?! Tietävät hyvin, että esim. minäkin olen pienituloinen.
Haluaisin mennä häihin mutta pitääkö köyhyyden vuoksi jättää menemättä ja vähitellen eristäytyä muista sukulaisista.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Pakkoko sinne mennä? Häät on turhia. Kuitenkin ne eroaa .....
Ensinnäkin osake sijoituksissa ei voi helposti hävitä rahaa. Osakkeita ostetaan jatkuvasti lisää ja vasta sitten kun on rahoille parempi kohde, sitten osakkeita aletaan myydä. Ei niin että viikon päästä myydään tappiolla.
Häälahja: kysy hääparilta suoraan, miten sopii koska sinulla ei ole rahaa lahjaan. Näin asia on selvä.
Hae toimeentulotukea Kelasta, jos rahaa jää pakollisten menojen jälkeen ruokaan noin vähän.
Opiskelijan pitää hakea opintolainaa ei toimeentulotukea myönnetä opiskelijoille
50eur on ihan hyvä lahja hääparille yksittäiseltä henkilöltä.
Mutta jos ei ole sitäkään, voi tehdä lahjan itse, jos on kätevä ja näppärä käsistään. Tai antaa aivan toisenlaisen lahjan. Voi auttaa jossain asiassa; siivoamisessa, lasten hoidossa, muutossa, tms. mihin ihmiset saattavat apua tarvita. Toimintalahja.
Erittäin hyvä lahja. Riittää varmasti.
Sankollinen puolukoita.
Ei tarvitse hankkia pukua, kenkiä eikä lahjaa kun jättää menemättä
jonkin sopivan esteen takia. Voi sitten huokaista helpotuksesta ja lähettää
vaikka ilahduttavan kortin hääparille. Senkin voi hyvin tulkita muistamiseksi.
Hän ilmoittaa haluavansa mennä. Luki-luki(ko?).
Pukukaan ei ole ongelma, sillä hyviä pukuja löytyy kirpputoreilta muutamalla eurolla, että on vara valita. Ja lahjana vaikka lakanasetti kauniisti paketoituna toimii hyvin, eikä ole kallis, mutta käyttökelpoinen ja näyttävä lahja!
No häät on vielä halvat, sitten jos olet niin onnekas että polttareihin kutsuttu, niin saa tosissaan varautua rahanmenoon. Nykyajan mukaan polttareita vietetään viikonloppu, laskuvarjohyppyjä kalliita ravintoloita, ehkä risteily tai hotelleja. Helposti 500€ nykyään polttareihin menee, mutta tärkeintähän on se hauskanpito ystävien kanssa ja kerrenhan sitä vaan (...toivottavasti) naimisiin mennään:)
Häät on nykyään vielä todella kalliita 50-100€ /per henkilö menee vaatimattomienkin häiden kuluihin, eli vaikka 50henkilön pienet häät maksavat helposti sen 3-5000€
Pienikin lahjoitus häämatkakassaan on kyllä usein toivotumpaa kuin iänikuiset kipot ja kakkulapiot mitä noissa lahjalistoissa on...50 eurolla hääpari saa maksettua vaikka taksin lentokentälle, jos asuvat lähellä, tai vaikka lasit shampanjaa jossain paremmassa ravintolassa. Eli hyvin tulee käyttöä pienemmillekkin lahjoituksille
Kyllä ei tarvitse häihin paljoa rahaa kuluttaa ja köyhän varsinkaan.
Otan esimerkiksi meidän häät vaimoni kanssa, emme tuhlanneet rahaa ja panostimme kuitenkin laatuun.
Vaimoni hääpukuun ostimme kankaan "halpahallipalakangasmyymälästä", tuttu ompelija ompeli siitä hääpuvun vaimolleni ja minulle samasta kankaasta solmion ja solmioliinan. Ei maksanut mahdottomia!
Minulle hankittiin tumma puku ja sillä ajatuksella, että sillä mennään sitten useammat häät ja hautajaiset, hinta ei ollut kovin suuri. Olen sen verran pitkä, että kirpputorilta ei löytynyt sopivaa, mutta erään outlet myymälän rekistä minulle se puku löytyi todella sopivalla hinnalla.
Lastemme vaatteet vaimoni ompeli itse, ostimme samaisesta halpiskaupasta edullista verhokangasta, siitä tuli pikkutytöille oivat juhla-asut.
Sormukset tutun kultasepän kautta, niihin kyllä panostimme, oli kerätty romukultaakin ja saatiin edullisesti näyttävät ihan "saurumin" perussormukset ilman turhia krumeluureja ja timantteja.
Kirkko ei maksanut meille mitään ja oli hyvää tuuria, että saimme kirkon varattua juuri haluamaamme aikaan. Tarjosimme kirkossa jo urkukonsertin häävieraillemme.
Kuljetuksia hoidettiin kaverini isolla ranskalaisella autolla, ei mitään kalliita limusiineja siihen maksamaan.
Hääjuhlan paikkaa mietittiin moneen kertaan ja viimein keksimme todella hyvän paikan. Juhlapaikan vuokrissa on huomia eroja ja huomattiin, että parhaat paikat olikin kaikista edullisempia, ellei peräti ilmaisia. Meidän paikka ei nyt ollut ilmainen, mutta ei maksanut, kuin kulukorvauksen polttoaineista!
Ruokailuun ja tarjoiluun panostimme, täytekakut tehtiin itse, tarjouslihoista jauhettiin jauhelihaa ja tehtiin lihapullat, uusia perunoita kasvatettiin itse kasvimaassa jne. Kotimehuja tarjottiin. Alkoholia ei tarjottu lainkaan juhlapaikan luonteesta ja häävieraiden lasten vuoksi.
Musiikki tarjottiin kaikki hääjuhlassa ja hääkuvien kuvauspaikassa aidoilta savikiekoilta. Häävalssin tanssipaikka oli myös niin erikoinen, että olemme varmasti ainut hääpari, joka on häävalssin ko. paikassa tanssinut, koristelin paikan etukäteen tontiltamme löytyneillä koivuilla, joista ei suuria kustannuksia tullut, vain 32 kilometriä autolla ajamista.
Hääkuvien kuvauspaikka oli hääjuhlamme eräs kohokohta, jonka halusimme tarjota häävieraillemme, jollaista tuskin kovin monissa häissä on tarjottu. Tästä ei ollut lainkaan ylimääräisiä kustannuksia!
Häidemme hintalappu jäi yllättävän pieneksi, saimme pitopalvelusta yhden rouvan suorittamaan tarjoilut ja hänen palkkion oli varsin kohtuullinen.
Me otettiin tunnetusta ravintolasta tilaus hääseurueelle jolloin tilavuokraa ei mennyt kun ruokaa tilattiin kaikille. Kun tilaisuus oli arkipäivänä niin kaikki maksoi vähemmän. Ravintola jopa järjesti oman erillisen baarin tilaisuutta varten. Hyvät bileet.
Häihin ei ole pakko mennä ja lahjalistankin voi ohittaa. Tuo 50€ on ihan hyvä summa hääparille kortin kera, jos päätät mennä häihin.
Minun mielestä on hääparilta järjettömyyttä alkaa laatimaan jotain lahjalistoja tai muuten pitämään jotain "kerjuuhäitä", osoittaa vain moukkamaisuutta tälläinen.
Me pidettiin vaimoni kanssa häät ja toiveemme oli häävieraille, että ei mitään lahjoja, toivoimme vain kutsumamme vieraat häihimme pitämään hauskaa. Eikä ne häät tulleet edes mahdottomia maksamaan ja vähällä rahalla saa paljon aikaan, sekä laatua.
Olemme kumpikin seurakunnan jäseniä, joten kirkko vihkimiseen järjestyi ilmaiseksi seurakunnan puolesta ja hyödynsimme kirkkomme hyvät urut, joten tarjosimme kirkossa jo häävieraille urkukonsertin, toki muistimme kanttoria sitten ohjelman soittamisesta, mutta hän oli vähään tyytyväinen, saihan hän seurakunnalta palkan työstään.
Juhlapaikan suhteen olimme varsin kekseliäitä ja se soveltui hyvin meidän tarpeisiin ja oli suorastaan ainutlaatuinen, eikä kuulemasti muita häitä ole siellä järjestetty. Häävieraamme olivat suorastaan haltioissaan tästä paikasta, että osa häävieraistamme on varannut tuota paikkaa omiin perhejuhliinsa.
Hääjuhlan musiikkiin panostimme erityisesti, kaikki musiikki soitettiin aidoilta savikiekoilta ja valitsimme huolella soitettavat kappaleet, häävalssimme oli ainutlaatuinen harvinaisuus vuosikymmenien takaa.
Saimme toki häälahjoja kaikesta huolimatta ja arvostimme niitä suuresti, emmekä loukkaantuneet siitä, vaikka toivettamme ei oltu noudatettu. Ja nyt tulee vinkki ap:lle, me saimme häälahjaksi muutamat lakanat ja muutamat pyyheliinat. Ne eivät olleet edes kovin arvokkaita rahallisesti, mutta kyllä me niitä arvostettiin vaimoni kanssa suuresti, sillä ne ovat olleet hyvin käyttökelpoisia tässä yhteisen elämän aikana. Ja lahjan antajat ovat osanneet ajatella käytännöllisyyttä.
Eli minun mielestäni sen 50€ sijaan voit ihan hyvin hankkia vaikka lakanat tai pyyheliinat häälahjaksi ja paketoida ne kauniisti asiallisen kortin kera. Lahjahevosen suuhun ei katsota!
50€ vastaa noin 25% koko kuukauden käyttövaroista. Tuhlaisitko itse kuukauden käyttövaroistasi 25% jonkun lahjaan?
Minä en välttämättä käyttäisi itse sellaista summaa, mutta viestiketjun aloittaja kertoo laittavansa kirjekuoreen siistin viidenkympin setelin. Ja tein oman ehdotukseni asian suhteen, että ostaisin lakana tai pyyhepakkauksen.
Ja mikä pakko on ostaa kallista uunivuokaa, kun ihan kelvollinen lasivuoka kannella maksaa alle 10€. Aikoinaan opiskelijana olin monen kaverin häissä ja joka kerta minulla oli häälahjaksi pieni kattila. Se kattila oli sopiva opiskelijan rahavaroille ja oli nuorella parille tarpeellinen.
https://www.tokmanni.fi/uunivuoka-kotikulta-1-75-l-24-7-kannella-lasia-6438565505915?srsltid=AfmBOorN-B7KE5R3FdQmTbm9JwfslhF-2viiU89EM4QQMYs6zBg_jy3N
Ja me on itsekin annettu häälahjaksi pussilakanasetit, tarjouksesta ostettuna kahdelle setti maksaa n. 20€, ihan toimiva häälahja!
https://www.tokmanni.fi/pussilakanasetti-150-x-210-cm-kukka-6438565545003
Ja edelleenkään lahjahevosen suuhun ei katsota!
Että häälahjaksi joku mänkkipyyhe??? On joillain otsaa, hävetä sietäisit!
Lakanoita ja pyyhkeitä tarvitaan aina. Isot kylpypyyhkeet on ihan hyvä lahja myös häihin! Ei todellakaan tarvitse hävetä!
Kunnon finlayssonin lakanat maksaakin sitten sen +100€, et kai tosissaan meinaa häälahjaksi jotain Tokmannin lakanoita tai mänkkipyyhettä?
Sama täällä. Meidänkin häät oli "bileet". Rennot kuteet. Ruoan tilasin paikallisesta, tavallista safkaa ja kakku. Juomat Virosta. Rentoa meininkiä ja rahaa saatiin, jotka lyötiin yhteen, katsomatta kuka mitäkin antoi. Ei ollut raha pääasia vaan kivat bileet safkan ja seurustelun lomassa ja ymmärtääkseni kaikki tykkäsi.
Jos ovat vain tuttavia niin ei sinne häihin ole pakko mennä. Yleensä hääparit laatii lahjalistat sen takia ettei tulisi samoja lahjoja useampia ja välttyy myös siltä että ei tarvii itse lähtee etsimään kaupoista niitä mitä haluaisi ja näin ollen jopa säästää jos ei edes varaa,niihin kalliimpiin itsellä. Jos he myös tietävät että olet vähävarainen niin eivät myöskään voi vaatia sinulta kallista lahjaa. Jos loukkaantuvat siitä niin se kertoo sitten jo paljon heistä ja pitäisin jatkossakin vain tuttavana.
Me olimme vaimoni kanssa kaksissakin "kerjuuhäissä", toiset olivat vaimoni lähisukulaisen häät ja toiset olivat minun serkkuni häät. Molemmissa oli lahjalistat ja lahjatilit, joihin toivottiin rahaa häämatkaa varten.
Kummassakin tapauksessa oli jo vuosia yhdessä olleet pariskunnat ja heillä jo kouluikäiset lapset. Hieman tuli rahastuksen makua molemmista häistä. Toisissa häissä lahjalista oli sellainen, että sillä kerättiin yritystoimintaan tavaroita, ei yhteisen kodin perustamiseen. Lisäksi häämatkaa varten kerätty raha menikin "sulhasen" velkojen maksuun. Toki he sitten sen "häämatkan" tekivätkin, mutta se oli sellainen Turkin valtion sponsoroima ilmaismatka, joita oli tarjolla aikakausilehtien välissä, että he saivat otettua ne pakolliset lomakuvat sieltä Turkista "häämatkaltaan".
Toiset häät sitten... osa häävieraista oli jo niin valveutuneita, että ymmärsivät lahjatilille maksettujen rahojen menevän aivan muuhun, kuin siihen häämatkaan, niin muutamat häävieraat olivatkin ostaneet valmiiksi hääparille sen matkan kimpassa ja sitä ei voinut muuttaa rahaksi, vaan se oli todella käytettävä ja mikä parasta siihen oli sitten pakko käyttää niitä lahjatilille kertyneitä rahoja, koska kyseessä oli vain se matka, ei matkarahaa. Tämä lahjan luovutus oli vielä tehty niin oivallisesti piilo v*ttuiluna ohjelmanumerona, että osa häävieraista meni juhlatilan pihalle nauramaan, kun he eivät voineet pidätellä nauruaan. Ja mikä hauskinta, hääpari ei edes tajunnut koko juttua, oli se niin sofistikoitunutta v*ttuilua tälläistä kerjäämistä kohtaan häälahjoissa.
Me vietiin kumpiinkin häihin lahjoiksi arvostetut kukkamaljakot!
Hän tahtoo mennä. Hän ilmoittaa niin aloitusessaan. Junalauta.
Miten / millä lailla vieraat olivat mielestäsi parempia kuin haaparit? Ilmeisesti - toimista ja tavoista päätellen - eivät aikuisen ikäisiä ihmisiä.
Miten niin parempia? Jos kerjääminen häiden varjolla menee mahdottomuuksiin, niin on se aika groteskia.
Kummassakin em. tapauksessa oli jo vuosia yhdessä asuneet pariskunnat, joilla olisi pitänyt olla talous kunnossa ja kaikki tarpeellinen kotiin jo hankittuna. Toki olisi ollut reilua tehdä se häämatka, eikä häämatkaa käyttää "keppihevosena" sulhasen velkojen maksulle. Vaimoni antoi vähistä rahoistaan siihen "häämatkan" kassaan 300€, tunsimme itsemme aikalailla petetyiksi, kun sitten ilmeni, että jo ennen häitä oli hankittu se ilmainen Turkin matka vain matkakuvia varten.
Muutenkin koko häät oli aika farssi, mukaan oli haastettu talkooväkeä sieltä ja täältä. Vaimoni teki vielä omilla kustannuksillaan sinne paljon koristeita ja sitten meille selvisi häiden jälkeen, että koko porukkaa pidettiin ihan pellenä, meidän rahoilla ja työpanoksella maksettiin velkoja ja hankittiin lahjalistalla mm. kylpytynnyri vuokraustoimintaan, kalliit astiat meni kaikki muuhun, kuin tuon pariskunnan käyttöön.
Mutta tuotahan en tarkoittanut lainkaan, vaan vieraitten käytöstapoja juhlassa.
Häävieraiden käytöstapa piilo v*ttuiluna oli niin sofistikoitua, että se meni vissiin jopa sinulta täysin ylitse. Siis se oli niin hienosti tehty, että osa häävieraista ei varmaan vieläkään tajua, että miten se ohjelmanumero oikein menikään.
Asia voidaan ilmaista niin diplomaattisen hienosti, että se menee joiltakin täysin ylitse. Tässä taannoin luin erään maamme ehkä arvostetuimman vanhemman polven diplomaatin haastattelua, joka nyt yli 90 vuotiaana vielä seuraa maailman tapahtumia ja häneltä kysyttiin tuossa haastattelussa käsitystä Yhdysvaltojen presidentistä. Niin oli kyllä niin taitavasti muotoiltu ne hänen sanat, joilla diplomaattisesti ilmoitettiin, että nykyinen Yhdysvaltojen presidentti on täysi kusipää. Sama tapahtui niissä kerjuuhäissä ja todella taitavasti tehtynä ohjelmanumerona!
Piilowithuilu ihmisten juhlissa, joihin on tullut kutsutuksi, ei yleisesti kuulu normi-ihmisen käytöstapoihin. Ainakaan meillä päin, teillä tuntuu olevan erilaiset elämänasenteet ja -arvot. Sofistikoitumisesta ei tietoakaan.
Jo se kerjääminen häälahjoilla on jo niin mautonta, että sietääkin sofistikoidusti v*ttuilla.
Ja mainittakoon, että me vietiin sinne häälahjaksi maljakko, sen matkailulahjan oli tehnyt ihan toinen porukka. Ja lahjahan oli todellinen matka ja arvokaskin, mutta se oli sitten pakko käyttää. Siinähän ei ollut silleen mitään, koska jo hääkutsussa oli matkaan toivottu rahaa, niin tämä porukka antoi valmiin matkan lahjaksi, että taatusti sitten lähdetään matkalle! Tämä porukka vain varmisti, että heidän rahansa menee todella matkaan!
Näitä tälläisiä kerjuuhäitä on nähty, että on kerätty jopa hääparille omakotitaloa varten ja sitten sukulaiset ovat olleet auliita antamaan apujaan hääparille. Hääpari ei sitten olekaan hankkinut taloa, eikä muutakaan asuntoa, on ostettu uusi auto.
No, sitten oli yksi tapaus minunkin elämään liittyen, suku oli kerännyt hääparille lahjaksi uuden japanialaisen hyvin suosittua merkkiä olevan sinisen henkilöauton. Ja kuinka ollakaan tuo nuoripari myi auton sitten aivan heti, se päätyi minun omistukseen varsin edullisella hinnalla. Olin aika tyrmistynyt, kun asia tuli sitten tietooni kaupanteon jälkeen. Auto oli tämän nuoren rouvan nimissä tyttönimellä ja siinä yhteydessä sain sitten vihkitodistuksen ym. dokumentit, kun kaupat oli jo sovittu.
Kyllä ei ole ensimmäinen kerta, kun häälahjaksi annetut lahjat on myyty häiden jälkeen ja lahjarahat käytetty johonkin ihan turhuuteen. Serkkuni miehensä kanssa sijoitti häälahjaksi saadun omaisuuden siihen Wincapitaan ja menettivät kaiken. Tätini antoi häälahjaksi oman perintöosuutensa, joka oli kerrostaloasunto, sinne meni Wincapitaan pohjattomaan kaivoon sekin. Serkkuni ei ollut niin onnekas miehensä kanssa, että olisivat saaneet rahojaan valtionvaroista takaisin. Vuokralla asuvat köyhyydessä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009538646.html
Vaikka kirpparilta kivan näköinen maljakko, jos et muuta keksi.
Voi ystävällisesti ilmoittaa olevansa estynyt tulemaan. Onnittelukortti on
siinä tapauksessa soveltuva kohtuullinen investointi.
Joko taas! Hän ilmoittaa tahtovansa mennä juhliin. Mikä aloituksessa menee ohi?
Jos haluaa mennä häihin ja ostaa lahjan vähistä rahoistaan, niin se on sitten hänen valintansa, eikä se ole meidän ongelmamme.
Onko tässä jokin kohta vaikea ymmärtää?
Hän EI halua "ostaa lahjan vähistä rahoistaan". Mutta hän tahtoisi mennä juhlimaan kuitenkin. Näyttää olevan tooosi vaikeaa ymmärtää yksinkertainen seikka.
"Pari on tehnyt lahjalistan, josta on sovittu, kuka ostaa minkäkin lahjan"
Miten joku voi määrätä että sun on ostettava tuo lahja? Hirveetä lahjaterroria.
Mä veisin vain itseni lahjaksi.
Meitä ei enää vaimoni kanssa vedätetä lahjalistoilla, yhdet kusetukset riitti lahjalistalla, jossa lahjalistalla ja "häämatkatilillä" kerättiin vaan rahaa velkojen maksuun ja tavaroita liiketoimintaan.
Me on tämän jälkeen viety itsemme lisäksi lakanasetti tai maljakko häälahjaksi!
No voi pyhä yksinkertaisuus sentään, eihän lahjan ole pakko olla rahaa! Voit vaikka jonkuun laulun luikauttaa tai tarjoutua siivoamaan juhlien jälkeen, siinä halpoja lahja ideoita!
Tuo on hyvä idea! Joku laulu tai kaunis runo hääparista jää varmaan paremmin mieleen kuin joku Iittalan vaasi. Siivouskin hyvä idea, jos ei siivoojia ole ostettu ulkopuolelta, niin hirveä vaiva siivuoksessa, siinä on oikeasti hyödyllinen lahja, parempi kuin joku mariskooli.
Olen jättänyt menemättä juhliin aina niin ei tarvii miettiä lahjoja.
Sillä tavalla eristäytyy vähitellen muista sukulaisista. Minä en mennyt papan hautajaisiin 20v sitten ei ole sen jälkeen tullut enää vierailukutsuja tulla käymään sukulaisten taholta.
Mutta onneksi ystävät saa valita vaikkei sukulaisiaan voikaan.
Minulla on näinä päivinä tapana sanoa suoraan että olen köyhä eikä ole varaa milloin mihinkin. En tunne häpeää tai syyllisyyttä mutta muiden reaktiot usein aiheuttavat toki ärsytystä. Yleensä sanon vain että "En voi lähteä reissuun koska ei ole rahaa." Tai:" En voi osallistua juhliin koska ei ole varaa lahjaan". Ihmiset yllättävän usein ovat ymmärtäväisiä.
Se edellyttää uskallusta altistua nöyryytykselle mutta mitäpä siitä. Kun on ottanut rehellisyyden ja totuudellisuuden elämänsä johtoajatukseksi, ja kun tietää itse ettei ole köyhyyteen itse syyllinen, mitä siitä? Siinähän "elämässään onnistuneet" ihmettelevät sitten. Totuus on totuus ja sen kanssa on elettävä sekä itsen että muiden 🤷
Minä ilmaisen saman asian "neutraalimmin". Sanon, että kulloinkin kyseessä oleva asia on minulle liian kallis. Siis, rahaa siihen saattaisi olla mutta mielestäni se ei ole valinnan arvoinen vaihtoehto.
On omituista,etteivät kanssaihmiseni ota tosissaan niukkuuteni asettamia rajoja vaihtoehtojen valinnassa!
Nälkä on opettanut.
Nuorena poikamiehenä, 4:n vuorokauden kraanavesikuurin jälkeen otin ensimmäisen tilini palkkaennakkoa.
Panin elämän risaiseksi. Söin työpaikan ruokalassa paistetut silakat pottumuusin kera.
Asunnolle mennessä ostin matkan varren kaupasta ranskanleivän ja rasian jääkaappimargarinia. Höysteeksi ketsuppipullon.
Poikamieskämpässä oli lavuaari vesihanoineen. Koko poikamiesasuntolan yhteiseen jääkaappiin olisi ollut turha viedä mitään!
On elettävä sitä myöten kuin on rahaa käytettävissä.
Tämän minä olen ainakin oppinut elämäni aikana.
"Suu säkkiä myöten", sanoi vanha kansa. Nykykansan kannattaisi lueskella historiaa, tuntea se paremmin, jospa tapahtuisi joku woke-ilmiö.
Tässäkin kuukauden ruokarahoiksi varattu vaan 80€, mutta silti ei voida tinkiä alkosta tai tupakista. Surulliseksi tulee aina näistä "ruokaan vaan 80e" ihmisistä joilla menee helposti 3-500€ päihteisiin ja tupakkiin.
Toimeentulotuen perusosa on ~600 euroa jolla katetaan ruoka, vaatteet ja huvitukset. Lääkkeet, vuokra ja muut pakolliset maksetaan tuon päälle. Eli 80€ ruokaan, niin siinä tupakki palaa kokoaajan ja kaljalaatikko ei kauaa vanhene. Surullista
Vanhemman veljeni tyttären häät ovat ainoat joissa ole (mme9 olleet.
En ostanut mitään lahjusta mutta annoin heidän kotiinsa tasasumman shekin kyökin puolella.
Maidät vihittiin kappelissa todistajien läsnä ollessa. Hääkahvit vanhempieni kotona. Hääyön vieti vaihempieni talon "omassa " huoneessani. Vaimoni oli vanhempiensa kotona.
Seuraavana aamuna anivarhain lähdin ajamaan noin 120km:n päässä olevaan, valmistumiseni jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaani.
Ryhdyin katsememaan jonkun vanhan talon yläkertaa vuokralle mutta sitten sain työpaikan kotipaikkakunnaltamme ja asunnon 1947 valmistuneen rintamamiestalon yläkerran parihuoneista.
Ensimmäisen Tv:n ostimme puoli vuotta myöhemmin käytettynä marketin ko.osastolta.
Hieman myöhemmin ostin perheemme ensimmäisen menopelin, käytetyn fillarin. Vaimo kuntoili työmatkansa kävellen.
Vaatimaton alku niin jokaista, pientäkin edistysaskelta osasi arvostaa.
Seuranneet 57 vuotta, olivat jokaisessa suhteessa tyydyttäviä.
Nyt leskenä 2kk.
Kun opettelee elämään niukasti, niin ei tule koskaan talousongelmia ja jos
tulee niin menoja on vaan kuristettava sieltä mistä se on mahdollista.
Jos / kun tulot ovat niukat, ei ole mitään sellaista menokohtaa, josta voisi kuristaa.
Elämä on valintoja, jos rahat menee kaljaan ja tupakkaan, niin sitten ei ole lahjaa häihin. Voisiko vaikka tinkiä hiukan alkoholista ja jättää sätkän kärryyttämisen vähemmälle, edes hetkeksi. Olisi sitten hyvin rahaa lahjoihin ja kunnon ruokaankin.
Ilmoittaa vaan ettei voi tulla ja jatkaa niukkaa elämäänsä kotioloissa.
Sekin olisi eräänlainen ratkaisu ongelmaan.
Lähtikö tästä taas viesti? Aloittaja ilmoitti tahtovansa mennä juhlimaan. Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Hyvä olisi jossain vaiheessa aikuistua ja ymmärtää myös elämän realiteetit.
Kaikkea ei voi saada. Jos rahat mennyt kaljaan, tupakkaan ja veikkauksen peleihin, niin sitten ei ehkä ole varaa häälahjaan. Onhan se 100 euroa jo viikon Coop -lagerit, tai viikon tupakat.
Jos oket neuloja, kutoja tee hääparille yhteen sopivat villasukat, 7 veljestä lankojen hinnaksi tulee alle 10 euroa ja villasukat voivat olla todella mieluisat. Toinen voisi olla lahjakortti mikä oikeuttaa ikkunan pesuun eli peset itse sekin voi olla todella mieleinen lahja. Laittakaa näitä lähes ilmaisia lahjaideoita tulemaan moni voi saada hyviä vinkkejä.
Ei ihmisiä voi maanitella ostamaan jonkin tietty lahja, voi hankkia toisenkin.
Nimen omaan ideoita kehiin.
Soittaa tälle joka menossa naimisiin että painiskelee lahjan suhteen ni luulis että vastaus on että pääasia se että tuut.
Mikä tässä nyt mättää? Häälahjaksi Tokmannilta lasinen uunivuoka, maksaa alle 10€ ja Hempan kirpputorilta hyvä puku muutamalla eurolla, 10€ on jo vara valita. Sitten vaan suihkun raikkaana häihin! Eli 20€ sijoitus niihin häihin, olet pukeutunut hyvin ja sinulla on asiallinen häälahja!
Jos kyse on "tuttavista", unohda. Ilmoita jollain tekosyyllä, ettet pääse.
Jestan marjat sentään. Hän tahtoo mennä, niin hän kirjoittaa. Etkö lukenut vai ymmärtänyt.
Hän haluaisi häihin. Onko mies vai nais vieras, molemmille löytyy kirpparilta vaatteet ja voithan lainata joltain tutulta.
Kyllä minun omana opiskeluaikana oli yleistä, että lainattiin kavereilta juhlavaatteita, jos itsellä ei ollut sopivia. Oli sellaista kaverihenkeä se homma, mimmit lainasi toisilleen juhlavaatteita ja me pojat mentiin samalla puvulla moniin juhliin, kun ei kaikilla ollut varaa kalliisiin vaatteisiin. Ja kyllä me käytiin kirpputorilta ostamassa tummia pukuja, joilla pääsi hyvin menemään juhliin. Yksi kaveri osti Emmauksesta frakin markalla, kun tarvitsi sitä yhteen tilaisuuteen.
Tuntuu vähän valhepuheelta tämä avioparin ”häälahja-toivelista”.
Eihän kukaan esitä tuollaista lahja toivomusta kenellekään?
Eikö se ole jokaisen oma asia antaako lahjan uudelle avioparille vai ei?
Minua ei ole jostain syystä vielä kutsuttu kenenkään häihin. En ole saanut ainuttakaan kutsua.
Enkä ole vieraillut kenenkään vanhan kaverin tai puolitutun häissä. Enkä kuullut että sellaisia vietettäisiin.
Olen kolmekymmentäkaksi-vuotias mies. En ole aikoihin ollut vapaa-ajalla heidän kanssaan. Kolmekymmentä vuotiaaksi asti lähetin joulun, juhannuksen toivotuksia.
Varmaan aika monella sama että saattaa jäädä yksin.
Siis kun ei aikaisemmin pitänyt yhteyttä, jäi se yhteydenpito ja jäi kotiin yksinään.
Olisi pitänyt pitää yhteyttä ja olla ammattilaistenkin asioiden vuoksi entisiin tuttuihin yhteydessä.
Ammatillistenkin asioiden vuoksi.
Sekä koska he ovat ihan järkeviä ja osa on perhetuttuja ja tuttavia pikkuveljelle.
Kyllä se lahjalista oli ainakin männävuosina ihan muotia. Itsekin olen ollut parissa haatilaisuudessa, joihin ostin listalle laitetun tuotteen.
Kyllä ne häälahjalistat on ihan yleisiä ja samoin tilinumerot häälahjaa varten. Kerjuuhäitä nämä on yleisesti sanottuina.
Mikään pakko ei ole ostaa häälahjaa jostain listalta tai laittaa rahaa tilille, kyllä voi viedä kutsuttuna häihin ihan perinteisen lahjan, eikä se lahja tarvitse olla erityisen arvokas, kun lahja on annettu ajatuksella.
Jos hääpari on fiksuja, niin kyllä ymmärtävät vaatimattomankin lahjan.
Kyllä nämä lahjalistat ja tilinumerot on yleisiä hääkutsuissa.
Jos eristäytyy tai muuten syrjäytyy, niin eihän niitä hääkutsuja tule. Kyllä minä olin jo 32 ikävuoteen ollut lukuisissa kavereiden ja sukulaisten häissä. Silloin nuorempana oli useammat häät kutsuttuina joka vuosi. Olen ollut aina ulospäin suuntautunut ja olen harrastanut aika monella lailla.
Viimeisimmät hääkutsut ovat olleet pelkästään lahjalistoilla tai tilinumeroilla ja olimme viimeksi vaimoni kanssa Kotkassa häissä.
Saanko kysyä:
-Ikäsi?
-Yliopisto/ammattikorkeakoulu?
-Mikä ala mitä opiskelet?
-sukupuolesi?
-Asuinkunta, kaupunki?
Mitä tekemistä noilla asioilla on aloituksen kanssa? Tai minkään.
50€ häälahjana on aivan riittävä yhdeltä henkilöltä tuttaville. Voivat sitten itse käydä ostamassa mitä tarvitsevat vaikkapa Rustasta tai Jyskistä. Tämän viikon tarjouslehdessä Jyskiltä saa kuitupeiton hintaan 7,5€/kpl ja kuitutyynyn 10€/kpl.
No, miten meni ne häät ja millaiseen häälahjaan päädyit, vai annoitko sen 50€ häälahjaksi?
Me oltiin viime viikon vaihteessa kesähäissä ja vietiin häälahjaksi kaunis lakana-tyynyliinasetti kahdelle kauniin onnittelukortin kera, jonka vaimo teki itse askartelemalla. Meidän budjetti siihen oli 25€, eikä hävennyt yhtään, kun katseltiin lahjapöytää.
Ei siinä kirjekkuoreen laitetussa onnittelukortissa ja 50,- setelissä ole mitään vikaa. Ihan kelpo lahja. Mitää tarjouslakanoita en kehtaisi viedä, pitäisi olla sitten kunnon lakanat, ja ne maksaa parivuoteeseen tarjouksestakin +100€.
Oma veikkaus on että häät jäi kokonaan väliin kun ryyppy jäi päälle.
Kyllä niitä kunnollisia lakanoita saa edullisesti, eikä tarvitse hävetä yhtään. Lahjahevosen suuhun ei katsota!
Juuri tänään katsoin kaupasta hyvän häälahjan, todella laadukas lasinen uunivuoka 7,95€, ei häpeä yhtään lahjapöydällä kauniin onnittelukortin kanssa. Onnittelin morsianta ja sulhasta iltapäivällä klo 15:00!
Kokkki lasagnevuoka maksaa 40 paikkeilla ja on ainakin meillä ykkösvuoka kun tehhdään uuniruokia.
Minkä kokoinen se on litroissa? Multa loppuu aina vuoka kesken, kun teen kerralla paljon.
Meillä on iso lasinen uunivuoka ihan ykkönen, se maksoi aikoinaan Tattarisuolla toimineessa Helsingin Metalli ja Rauta "Köyhien Stockan" valikoimissa 5 markkaa, kun ostin se 90-luvun alussa. Siinä paistuu niin lasagnet, kuin tarjouksesta ostetut broilerin koipireidet ja paljon muuta on paistettu tässä vuosien varrella.
Harmi vaan, että kyseinen liike lopetettiin, oli todellinen köyhien kauppa, hinnat kohdallaan!
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1697401
No, se Uunikokki vuoka on 2,5 litraa ja maksaa ihan tolkuttomasti (44€), mutta yhtä hyvän ostat Ikeasta alle 10€!
https://www.ikea.com/fi/fi/p/poetisk-uunivuoka-luonnonvalkoinen-10513863/
Tietty, jos vielä isompaa kaipaat, niin tuossa alle 25€, ei pahan hintainen isoksi vuoaksi.
https://www.ikea.com/fi/fi/p/ikea-365-uunivuoka-valkoinen-40286736/
Mullon monta 2,5 litraista. Yleensä panen niitä uuniin kaksin kappalein.
On minullakin useampi iso uunivuoka, ihan hyvä olla, kun syksyllä on keräkaali tarjouksessa, niin teen kerralla isomman satsin kaalilaatikkoa.
Keräkaalia on ollut tarjouksessa jo kesälläkin. Viimeksi kaupassa käydessäni hinta oli € 0,99 / kg.
Niin no, mutta syksyllä on vielä edullisempaa, yleensä 0,79€/kg keräkaalia, niin tehdään kaalilaatikkoa ja hapankaalia koko talven tarpeiksi.
Hapankaali olisi terveellistä. En tiedä, miksi en saa edes kokeiltua. Vai oliko se syy suolan jumalaton määrä, panee hanttiin. Kaalin nuijiminenkin kuulostaa raskaalta / hankalalta.
Hapankaalin tekeminen on todella helppoa ja ei se kaalin nuijiminen mitenkään raskasta ole. Ei sitä suolaa niin mahdottomasti siihen tule!
Talvella me tehdään hapankaalista uunissa pataruokia ja niihin ei tietenkään enää laiteta suolaa, vaan se hapankaalin suola riittää kokonaisuuteen. Meillä on nytkin rusakkoa pakastimessa odottamassa, että teen hapankaalipataa. Tulee todella herkullista, teen sovellettuna elsassilaista hapankaalipataa, eli possunlihan sijaan käytän rusakkoa. Valkoviinin korvaan kotoisella omenamehulla.
Tämä nyt menee häälahjoista kauas, mutta kyllä me vietiin itse tehtyä hapankaalia yhteen tilaisuuteen siistissä lasipurkissa lahjaksi ja hyvin kelpasi!
Jooo, kiitti, mullekin kelpaisi.
Tainnu olla jo aloittajan tutun häät ni mitähän mahtoi tehdä
Tämä kirjoittelu rönsyilee taas, mutta hyvään suuntaan ja tuli hyviä ideoita.
Kerrohan, että millaiset häät olivat ja miten lahjasi suhteen onnistui?