Discovery sukkula

Sukkulat ovat olleet käytössä jo runsaat pari vuosikymmentä, siis kenties jo ennen syntymääsi.

Mitähän "Tiedelehti" mahtoi kertoa sukkuloista 80-luvun alkuvuosina?

että... kirjoitti:

Sukkulat ovat olleet käytössä jo runsaat pari vuosikymmentä, siis kenties jo ennen syntymääsi.

Mitähän "Tiedelehti" mahtoi kertoa sukkuloista 80-luvun alkuvuosina?

Sukkulaa alettiin suunnitella 60-luvun lopussa, jolloin ajateltiin siitä BOMI-tyyppistä kaksoisrakettilaivaa, jonka molemmat vaiheet voitaisiin käyttää uudelleen. Suunnittelun edetessä kävisi ilmi ettei USA:n kongressi suostuisi maksamaan sellaisen aluksen kehityskustannuksia, jolloin monien mutkien kautta syntyi nykyinen laite. Kuviteltiin että talteenotettavat lähtöraketit sekä päämoottorit, jotka sijaitsevat paluuliitäjässä halventaisivat käyttökustannuksia merkittävästi verrattuna kertakäyttöraketteihin - ainoastaan pää-ajoainesäiliö, joka olisi sangen yksinkertainen rakenne, tuhoutuisi.
Näin ei käynyt. Sukkulan lähtövalmistelut ovat yhtä monimutkaiset ja työtä vaativat kuin vastaavankokoisten kertakäyttörakettien, ja itse Sukkulalla on sama vika kuin aikoinaan von Braunin rakettilaivalla, saattaakseen alle 30 tonnin kuorman radalle, sinne joudutaan nostamaan 100 tonnin alus.
Vuonna 2010 aiotaan Kansainvälisen Avaruusaseman rakennustyöt lopettaa, kohta sen jälkeen STS-Sukkulan käyttö lopetetaan, ja USA:n miehitetty avaruuslento palaa rehellisesti kertakäyttöisten kantorakettien ja - tosin nimellisesti monikertakäyttöisten - miehistökapseleiden aikakauteen.

H@t€__U$A kirjoitti:

Sukkulaa alettiin suunnitella 60-luvun lopussa, jolloin ajateltiin siitä BOMI-tyyppistä kaksoisrakettilaivaa, jonka molemmat vaiheet voitaisiin käyttää uudelleen. Suunnittelun edetessä kävisi ilmi ettei USA:n kongressi suostuisi maksamaan sellaisen aluksen kehityskustannuksia, jolloin monien mutkien kautta syntyi nykyinen laite. Kuviteltiin että talteenotettavat lähtöraketit sekä päämoottorit, jotka sijaitsevat paluuliitäjässä halventaisivat käyttökustannuksia merkittävästi verrattuna kertakäyttöraketteihin - ainoastaan pää-ajoainesäiliö, joka olisi sangen yksinkertainen rakenne, tuhoutuisi.
Näin ei käynyt. Sukkulan lähtövalmistelut ovat yhtä monimutkaiset ja työtä vaativat kuin vastaavankokoisten kertakäyttörakettien, ja itse Sukkulalla on sama vika kuin aikoinaan von Braunin rakettilaivalla, saattaakseen alle 30 tonnin kuorman radalle, sinne joudutaan nostamaan 100 tonnin alus.
Vuonna 2010 aiotaan Kansainvälisen Avaruusaseman rakennustyöt lopettaa, kohta sen jälkeen STS-Sukkulan käyttö lopetetaan, ja USA:n miehitetty avaruuslento palaa rehellisesti kertakäyttöisten kantorakettien ja - tosin nimellisesti monikertakäyttöisten - miehistökapseleiden aikakauteen.

Täytyy muistaa, että vaikka ensimmäisestä kuussakäynnistä on jo vierahtänyt inhimillisessä mielessä pitkä aika, niin me elämme kuitenkin avaruusmatkailun kannalta kivikaudessa.

Mitä jatkossa seuraa, "bussimatkoja kuuhunko"?
Enpä usko, kuussa ei taida todellakaan olla mitään joka houkuttelisi ihmisiä sinne.

Mitä sitten tapahtuu. En lähde arvailemaan, jätän sen itse kunkin oman mielikuvituksen varaan. Mielikuvituksen siivin me voimme jo nyt lentää tähtiin eivätkä ne aseta rajoja pitemmällekkään avaruusmatkailulle.

Venäläisiltä matkan, niin onnistuu

"Moskova. Venäjän avaruusteollisuus aikoo tarjota varakkaille turisteille mahdollisuutta lentää Kuuhun, kertoo sanomalehti Izvestija."
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=0&d=1101980370334