Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) keskeisimpiin hallitsijoihin kuuluivat Britannian kuningas Yrjö V ja Saksan keisari Vilhelm II. Heidän lisäkseen sodan merkittävimpiin monarkkeihin lukeutui Venäjän tsaari Nikolai II. Nämä kolme hallitsijaa olivat keskenään serkuksia ja Ison-Britannian kuningatar Viktorian lapsenlapsia.Heidän edustamansa valtakunnat ja hallitsijasuvut ajautuivat maailmansodassa vastakkain:Yrjö V (Saksi-Coburg-Gotha, nykyinen Windsor-suku) johti ympärysvaltoihin kuulunutta Britanniaa.Vilhelm II (Hohenzollern-suku) johti keskusvaltojen johtomaata Saksaa.Nikolai II (Romanov-suku) johti ympärysvaltoihin kuulunutta Venäjää sodan alkuvaiheessa, kunnes hänen valtansa kaatui vuoden 1917 vallankumoukseen.Sodan seurauksena kaikkien kolmen maan valtiomuoto ja hallitsijasuvut kokivat suuria muutoksia. Esimerkiksi Saksan keisarikunta lakkautettiin ja keisari Vilhelm II pakotettiin luopumaan kruunusta.
Maailman sota 1 kaksi EU peto kunkkua
Anonyymi-ap
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
VENÄJÄN JUURET ON EUROOPASSA...
Kannattaa nyt pitää mielessä, että helluntailaisuus, tiettyine, omine "raamatunselityksineen" on USA:n luciferistien eli vapaamuurarien päälle sadan vuoden takainen, keinotekoinen luomus, hyökkäys kristinuskoa ja Raamattua vastaan.
Historia: Sotivat serkukset
ei katsottavissa olevia jaksoja
Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Euroopan mahtavimpia valtioita hallitsi kolme serkusta: Venäjän tsaari Nikolai II, Saksan keisari Vilhelm II ja Englannin kuningas Yrjö V. Kuinka Nikolai, Vilhelm ja Yrjö reagoivat sodan syttymiseen vuonna 1914? Minkälaisiksi hallitsijaserkusten välit muodostuivat? Kaksiosaisen dokumentin ensimmäisessä osassa selvitetään eurooppalaisten kruunupäiden mutkikkaita valta- ja perhesuhteita. Sarjan toinen osa keskittyy ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Tuotanto: Blakeway Productions/BBC, Iso-Britannia, 2014.