Fortumin suomalaisjohto hinkusi ostaa Uniperin, vaikka saksalaisyhtiön johto haukkui oman yhtiönsä huonoksi sijoitukseksi ja vastusti kauppaa
Valtionyhtiö Fortumin ostoaikeet saksalaisesta energiayhtiöstä Uniperista vaativat vuonna 2017 melkoisesti sisua ja päättäväisyyttä silloiselta suomalaisjohdolta, sillä Uniperin oma johto vastusti kauppoja tiukasti.
Kun Fortumin miljarditarjous E.ON-energiayhtiön omistamista Uniperin osakkeista tuli julki syyskuussa 2017, Uniperin johto aloitti harvinaislaatuisen julkisuuskampanjan Fortumin omistajuutta vastaan. Muun muassa maksetuissa lehti-ilmoituksissa Uniper mustamaalasi itse itseään: kuvassa oli valtava hiilikasa ja otsikko kysyi, onko Uniperista strategiseksi kumppaniksi Fortumille.
– Tällainen julkinen hyökkäys omistajien tekemiä kauppoja vastaan on tietysti aika poikkeuksellinen ja hieman hämmentävä, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi tuolloin.
Uniperin johdon mukaan Fortum ei tuota vankasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle yhtiölle eikä sen työntekijöille ja osakkeenomistajille lisäarvoa. Myös Uniperin työntekijät vastustivat kauppoja. Lundmark luonnollisesti puolusti ostotarjousta.
Miljardeja sähköverkoista
Fortumilla oli kova halu kasvaa, koska se oli saanut yhdeksisien miljardia euroa Suomen ja Ruotsin sähköverkoistaan, jotka se oli myynyt muutamaa vuotta aiemmin. Ostajiin kuului mm. Caruna.
– Olennaista on se, että Uniper ja nämä myydyt sähköverkot ovat suurin piirtein saman arvoisia liiketoimintoja. Uniperin kannattavuus on kolminkertainen sähköverkkohin verrattuna. Siksi tämä [Uniperin osto] on hyvä uutinen suomalaiselle veronmaksajalle ja kaikille 130 000 suomalaiselle piensijoittajalle, Lundmark vakuutti.
Mika Lintilä puolusti aikanaan Uniperin ostoa
Ihan kaikki eivät nielleet ostoaikeita pureksimatta. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi kyseli kaupan mielekkyydestä. Silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolusti Uniperin ostoa.
Lintilän mielestä Fortumin Uniper-kauppa vahvistaisi Fortumia merkittävästi. Lintilän mukaan valtio-omistaja suhtautuu Uniper-kauppaan myönteisesti, eikä aio suurimpana omistajana puuttua ostoon. Valtio omisti tuolloin – kuten nytkin – Fortumista hieman yli 50 prosenttia.
Kesäkuussa 2018 Fortum saattoikin ilmoittaa, että sen ostotarjous on hyväksytty ja siitä on tullut Uniperin suurin osakkeenomistaja 47 prosentin osuudella. Lundmark hehkui tyytyväisyyttä pörssitiedotteessa:
– Tehty järjestely on Fortumin vision ja strategian mukainen ja täyttää investointikriteerimme: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa.
Osinkojenkin luvattiin pysyvän kilpailukykyisellä tasolla.
Uniper liemeen, riskit realisoituivat
Muualta ostettu kaasu kallistui huimasti, mutta Uniperillä oli lähes mahdotonta siirtää nousua asiakashintoihin toimitussopimusten sitomana. Osakekurssi romahti yhtiössä, josta Fortum omisti jo 78 prosenttia.
Vaikeudet kaatuivat veronmaksajien maksettavaksi.
Hallitsemattomat miljarditappiot
Uniper teki kriisin pahimmassa vaiheessa kymmenien miljardien eurojen tappiot. Jos Fortum olisi jäänyt pääomistajaksi, nämä tappiot olisivat juosseet suoraan Fortumin (ja siten välillisesti Suomen valtion) taseeseen. Fortumin omat pääomat ja rahoituskyky olisivat loppuneet kesken
Fortumin ajautuminen maksukyvyttömyyteen
Ilman Saksan valtion väliintuloa ja osakkeiden lunastusta Fortum ei olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia tarvittavalla volyymilla. Tämä olisi voinut johtaa Fortumin ajautumiseen maksuvaikeuksiin tai jopa konkurssiin, mikä olisi ollut Suomen valtiolle ja energiasektorille katastrofi.
Saksan valtion pakollinen haltuunotto
Koska Uniper oli Saksan yhteiskunnalle kriittinen energiayhtiö ("too big to fail"), Saksan valtio olisi joka tapauksessa joutunut pelastamaan yhtiön. Jos Fortum ei olisi suostunut sopimukseen, Saksa olisi voinut kansallistaa yhtiön erillislainsäädännöllä, jolloin Fortum olisi saattanut menettää omistuksensa kokonaan ilman nyt saatua 0,5 miljardin euron kauppahintaa ja lainojen takaisinmaksua (noin 4 miljardia euroa).
Valtionyhtiö Fortumin ostoaikeet saksalaisesta energiayhtiöstä Uniperista vaativat vuonna 2017 melkoisesti sisua ja päättäväisyyttä silloiselta suomalaisjohdolta, sillä Uniperin oma johto vastusti kauppoja tiukasti.
Kun Fortumin miljarditarjous E.ON-energiayhtiön omistamista Uniperin osakkeista tuli julki syyskuussa 2017, Uniperin johto aloitti harvinaislaatuisen julkisuuskampanjan Fortumin omistajuutta vastaan. Muun muassa maksetuissa lehti-ilmoituksissa Uniper mustamaalasi itse itseään: kuvassa oli valtava hiilikasa ja otsikko kysyi, onko Uniperista strategiseksi kumppaniksi Fortumille.
– Tällainen julkinen hyökkäys omistajien tekemiä kauppoja vastaan on tietysti aika poikkeuksellinen ja hieman hämmentävä, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi tuolloin.
Uniperin johdon mukaan Fortum ei tuota vankasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle yhtiölle eikä sen työntekijöille ja osakkeenomistajille lisäarvoa. Myös Uniperin työntekijät vastustivat kauppoja. Lundmark luonnollisesti puolusti ostotarjousta.
Miljardeja sähköverkoista
Fortumilla oli kova halu kasvaa, koska se oli saanut yhdeksisien miljardia euroa Suomen ja Ruotsin sähköverkoistaan, jotka se oli myynyt muutamaa vuotta aiemmin. Ostajiin kuului mm. Caruna.
– Olennaista on se, että Uniper ja nämä myydyt sähköverkot ovat suurin piirtein saman arvoisia liiketoimintoja. Uniperin kannattavuus on kolminkertainen sähköverkkohin verrattuna. Siksi tämä [Uniperin osto] on hyvä uutinen suomalaiselle veronmaksajalle ja kaikille 130 000 suomalaiselle piensijoittajalle, Lundmark vakuutti.
Mika Lintilä puolusti aikanaan Uniperin ostoa
Ihan kaikki eivät nielleet ostoaikeita pureksimatta. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi kyseli kaupan mielekkyydestä. Silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolusti Uniperin ostoa.
Lintilän mielestä Fortumin Uniper-kauppa vahvistaisi Fortumia merkittävästi. Lintilän mukaan valtio-omistaja suhtautuu Uniper-kauppaan myönteisesti, eikä aio suurimpana omistajana puuttua ostoon. Valtio omisti tuolloin – kuten nytkin – Fortumista hieman yli 50 prosenttia.
Kesäkuussa 2018 Fortum saattoikin ilmoittaa, että sen ostotarjous on hyväksytty ja siitä on tullut Uniperin suurin osakkeenomistaja 47 prosentin osuudella. Lundmark hehkui tyytyväisyyttä pörssitiedotteessa:
– Tehty järjestely on Fortumin vision ja strategian mukainen ja täyttää investointikriteerimme: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa.
Osinkojenkin luvattiin pysyvän kilpailukykyisellä tasolla.
Uniper liemeen, riskit realisoituivat
Muualta ostettu kaasu kallistui huimasti, mutta Uniperillä oli lähes mahdotonta siirtää nousua asiakashintoihin toimitussopimusten sitomana. Osakekurssi romahti yhtiössä, josta Fortum omisti jo 78 prosenttia.
Vaikeudet kaatuivat veronmaksajien maksettavaksi.
Hallitsemattomat miljarditappiot
Uniper teki kriisin pahimmassa vaiheessa kymmenien miljardien eurojen tappiot. Jos Fortum olisi jäänyt pääomistajaksi, nämä tappiot olisivat juosseet suoraan Fortumin (ja siten välillisesti Suomen valtion) taseeseen. Fortumin omat pääomat ja rahoituskyky olisivat loppuneet kesken
Fortumin ajautuminen maksukyvyttömyyteen
Ilman Saksan valtion väliintuloa ja osakkeiden lunastusta Fortum ei olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia tarvittavalla volyymilla. Tämä olisi voinut johtaa Fortumin ajautumiseen maksuvaikeuksiin tai jopa konkurssiin, mikä olisi ollut Suomen valtiolle ja energiasektorille katastrofi.
Saksan valtion pakollinen haltuunotto
Koska Uniper oli Saksan yhteiskunnalle kriittinen energiayhtiö ("too big to fail"), Saksan valtio olisi joka tapauksessa joutunut pelastamaan yhtiön. Jos Fortum ei olisi suostunut sopimukseen, Saksa olisi voinut kansallistaa yhtiön erillislainsäädännöllä, jolloin Fortum olisi saattanut menettää omistuksensa kokonaan ilman nyt saatua 0,5 miljardin euron kauppahintaa ja lainojen takaisinmaksua (noin 4 miljardia euroa).
Vastaukset 24
Vanhimmat
Paljonko veronmaksajien rahaa olisi pitänyt polttaa moolokin kitaan, ennen kuin peli olisi vihelletty poikki?
Fortumin johto yritti varmaan parhaansa, mutta tästä jo alkujaan riskibusineksesta jäi mustapekka käteen. Valtion ja veronmaksajien kuppaus lisää olisi ollut uhkapeliä, kun Saksa oli kansalaistensa takuuhintojen takana ja kansallistaminen uhkasi. Fortumin johto otti sen mitä sai, Saksa ei antanut pilkkomiselle mahdolisuutta.
Syylliset on tiedossa.
1. Putin, joka lakkasi myymästä Uniperille halpaa kaasua
2. Saksa, joka ei suostunut viemään nousseita kuluja kuluttajien hintoihin, kun kansa ei hyväksynyt ideaa, mikä johti Uniperin lähelle konkurssia
Maksajana oli Suomi.
Tase teki työtä
Olisiko perSuilla ollut 20 miljardia ollut antaa valtion rahaa vuonna 2022 Uniperin pelastamiseksi?! Jos ei, niin valehtelu saa loppua nyt! Saksan valtio laittoi yhteensä 30-40 miljardia Uniperiin, kun osti sen. 6 miljardin tappio on paljon pienempi kuin 20 miljardin satsaus keskellä Ukrainan sodan energiakriisiä 2022!!
Jos Saksa ei olisi saanut ostettua Uniperia, Fortumin ja suomalaisten veronmaksajien kuppaaminen saksalaisten kuluttajien takuuhinnalla olisi jatkunut ties kuinka pitkään. Tietenkin Saksa alkoi muuttamaan sääntöjä maansa eduksi, kun sai Uniperin itselleen.
Vain Saksan hallitus pystyi nostamaan Uniperin suosta 20 miljardin apupaketin avulla. Suomelle sama olisi tarkoittanut perikatoa ja Forttumille konkurssia.
Seuraavan kerran kannattaa miettiä tarkkaan, sijoittaako Suomi, jonka energiatuotannosta 95% on päästötöntä, enää Keski-Euroopan saastuttavimpaan kivihiili ym. fossiiliseen energiaan ja ko. maiden asiakkaiden takuuhintasopimuksiin, kuten Uniper casessa. Aivan kuin Fortum olisi tahtonut polttaa rahaa tuon pikimustan saastuttavan energiatuotannon jatkumiseksi valtion/veronmaksajien tuella. Olisipa rahat laitettu mieluummin Suomessa tuulivoimalla tuotetun ylijäämäenergian muuttamiseksi vihreiksi polttoaineiksi ja Wärtsilän vihreän polttoaineen moottorivoimaloihin, jotka toimivat hetkessä verkkoon lisättävänä säätövoimana.
Saksakin oli tuolloin pahassa paikassa ja taisi olla tuolloin suomen suurin kauppakumppani.
Saksan kauppa Suomen kanssa olisi laitettu seis, jos Suomi olisi toiminut sen etuja vastaan. Silloin Suomella olisi ollut sekä Venäjän että Saksan kauppa kiinni.
Keskisen jutusta Iltalehdessä:
Saksa käytti lopulta Uniperin pelastamiseen 20 miljardia euroa, brittiläinen Financial Times -lehti kertoi viime toukokuussa. Pahimmat pelot Uniperin tappioista eivät siis toteutuneet, koska kaasukriisi alkoi helpottaa jo 2023. Mutta ei tuollaista 20 miljardinkaan euron summaa olisi Suomesta kesällä 2022 löytynyt.
Saksan valtio ilmoitti keväällä, että se aikoo myydä enemmistön Uniperista. Siitä alkoi oma jossittelunsa. Uniperin markkina-arvo on tänä päivänä noin 18 miljardia euroa. Jossittelut lähtevät siitä, että jos Fortum omistaisi edelleen noin 80 prosenttia Uniperista, niin sen Uniper-omistuksen arvo olisi nyt noin 14,4 miljardia euroa eli kaksi kertaa se summa, jonka Fortum käytti aikanaan Uniperin osakkeiden hankkimiseen.
Pölhöpopulisteille tiedoksi, ettei kannata innostua liikaa. Kuten sanottu, kesällä 2022 Fortumilla tai sen omistajilla Suomen valtio etunenässä ei ollut sellaisia rahoja eikä riskinottokykyä, millä Uniper olisi pystytty pitämään Fortumin omistuksessa.
Jos joku olisi kesällä 2022 esittänyt, että nyt jostain on kaivettava 20 miljardia euroa, eikä sekään välttämättä riitä, jotta Uniper saadaan pidettyä Fortumin omistuksessa, niin häntä olisi todennäköisesti pidetty hulluna.
Todettakoon lopuksi, että maata hallitsi Juha Sipilän (kesk) oikeistohallitus, kun Fortum vuonna 2017 alkoi ostaa Uniperin osakkeita."
Tyypillistä propagandaa iltapäivälehdeltä taas, osa asioista jätetään tarkoituksella kertomatta. Kuten sen, että Uniper voitti oikeustaiston Gazpromia vastaan ja 13 miljardin korvaukset siitä. Ehkä kaikkea ei saa, mutta osa on saatu takavarikoimalla Garpromin jäädytettyjä varoja. Uniper myös sai tappiolliset kaasusopimukset purettua samalla kertaa. 6 miljardia liian halvalla Tytti myi...
Kokoomus myi sähköverkot, Keskusta osti Uniperin. Persun älykkyydellä syy on jonkun muun puolueen. Ei teille kalluille voi muuta kuin nauraa. :D
Kokoomuksen exce.niilojen aiempi osaamisnäyte oli tuo Uniper-sotku.
Omat poliitikkomme olisivat varalta viisinkertaistaneet kaasun hinnan ja lisänneet vielä 50% veron mikäli haluaa vaihtaa toiseen lämmitysmuotoon."
Tv:stä olisi tullut joku hyppely ohje, millä kansa pysyy pakkasilla lämpimänä.
Aivan varmasti jos vallassa olisi ollut OrpoPurran hallitus.
Aina kun mainitaan Sipilä niin kaikki muuttuu sonnaksi, oletteko huomanneet.
Sanna hallitus kymmenkertaisti sähkön hinnan jolla kuitattiin Fortumin tappiot.
Uniper olisi tietenkin voinut nostaa kaasun hintaa markkinatilannetta vastaavaksi ja laittaa saksalaiset maksamaan, mutta Tyttipä halusi auttaa Saksan kansaa suomen kansan kustannuksella.
Tytti siis pelasti Saksan valtion :)
Kumman korkealla se sähkön hinta on ollut välillä tälläkin OrpoPurran kaudella, ja siinä missä Marinin hallitus laski väliaikaisesti sähköveroa, nykyinen oikeistohallitus nosti sähkön alvin tappiin 25,5 prosenttiin, joka on EU:n toisiksi korkein yleinen alv toisen oikeistopersustanian Orbanin Unkarin jälkeen.
Saksa olisi rangaissut lopettamalla kauppansa Suomen kanssa. Mites Suomen talous kun sekä venäjänkauppa että saksankauppa olisi ollut katki?
Saksa oli tehnyt sopimuksen kaasun hinnasta,eikä Suomi sitä voinut muuttaa.
Kumma, että kun on otettu eduskuntakäsittelyyn nykyhallituksen toimet, hallituksen edustajat näyttävät haluavan ohjata keskustelua UNIPERIIN.
https://www.fortum.com/fi/media/2022/09/fortum-myy-koko-uniper-omistuksensa-saksan-valtiolle
Kukaan ei varmaan ihmettele, onhan hallitus koko kauden syytellyt kaikesta edellistä hallitusta, välillä jopa tulevaa.
MITEN TÄSSÄ MAASSA VOI OLLA NÄIN NAIIVEJA JA TOOPEJA PÄÄTTÄJIÄ?
LINTILÄ LUULI UNIPER KAUPOISTA VAROITTAVIEN VIRALLISTEN VIESTIEN OLEVAN ROSKAPOSTIA!
EI HYVÄÄ PÄIVÄÄ SINNE!
On se kumma kun persut eivät muista,että olivat hallituksessa,kun uniper ostettiin 2018,jos eivät halunneet uniperia,miksi eivät vastustaneet. Olisivat lähteneet hallituksesta kun uniper ostettiin. Turha olla jälkiviisas.
Tehkää nyt selväksi Jani Mäkelälle,että persut oli hallituksessa,kun uniper ostettiin,vaikka uniper vastusti kauppaa. Mäkelä syyttelee Tuppuraista persujen keittämästä sopasta jota ei voitu enää pelastaa,koska rahaa ei ollut Fortumilla eikä valtiolla. Jos Mäkelän kaltaiset tyhmät ihmiset johtaa maata ,ei ole ihme ,että ollaan näin surkeassa tilassa.