Toteemi uusi vedenmonopolista

Voisi piaan tulla orjuus, se väärin, tässä perustelut siis objektiivisesti. Tuo homunculus idea, voisiko niitä verrata orjuuteen että, niiden vapauttaminen oikein väärin.

Jotenkin tulee tää video mieleen:
https://www.youtube.com/watch?v=zSgiXGELjbc

Kiinnostavaa analusoin aillä (google blogia)
Stefan Molyneux’n suosittelema argumentatiivinen etiikka ( pohjautuu pitkälti Hans-Hermann Hoppen teorioihin)
https://en.wikipedia.org/wiki/Hans-Hermann_Hoppe

Kannattaisko käyttää HansHoppea, Molenuxin sijaan jatkossa Molux on niin sekaantunut Ameriikan repulikaani politiikkaan ja nationalismiin se ei ole kauhean suosittua Suomessa.

Blogi ei, seuraa classissta reittiä omistajuudesta John Locken "työn sekoittamisen" (labor mixing) teoriaan perjaatetta

ote AIstä

"Tässä piilee kuitenkin se looginen kuilu, johon viittaat(blogi viittaa jonka syötin AI:lle) :Miksi työn sekoittaminen koskemattomaan maahan johtaa maan omistamiseen eikä työn hukkaamiseen? Jos kaadan lasillisen omistamaani mehua mereen, en omista merta, vaan kadotin mehuni. Institutionaalisen kapitalistin näkökulmasta ulkoisen maailman omistusoikeus ei ole absoluuttinen metafyysinen aksiooma, vaan sopimuksellinen ja institutionaalinen järjestely. Ilman instituutioita absoluuttinen maanomistusoikeus muuttuu äkkiä absurdiksi, kuten Thought Slimen kaltaiset vasemmistolaiset anarkistit videollaan esittävät."

Sitten AI vielä itse pohti uudestaan kaivotilannetta

Kaivojupakka: Asukkaat vs. Kaivon omistaja
Kuvitellaan tilanne, jossa maailmassa ei ole valtiota (väkivaltamonopolia). Kylässä on vain yksi vesilähde, jonka joku on "ottanut omistukseensa" tai kaivanut. Omistaja päättää yhtäkkiä evätä muilta asukkailta veden tai asettaa sille hinnan, jota asukkaat eivät pysty maksamaan. He uhkaavat kuolla janoon.
Kumman puolen kannattaa ottaa tässä jupakassa "tietojen ja totuuksien valossa, tapahtumakohtaisesti"?
1. Miksi asukkaiden puoli on oikeutettu (Oikeus elämään ja suhteellisuus)
Tapahtumakohtaisesti asukkaiden puoli on vahvempi. Vaikka kaivon kaivaja omistaa oman työnsä tuotoksen (itse kaivon rakenteen), hän ei ole luonut maapallon pohjavettä.
• Jos kaivon omistaja käyttää omistusoikeuttaan tavalla, joka johtaa muiden välittömään kuolemaan, hän ei enää harjoita pelkkää omaisuuden suojaa, vaan implisiittistä aggressiota (veteen kohdistuvaa saartoa).
• Koska itsensä omistaminen on järjestelmän perusaksiooma, asukkailla on oikeus puolustaa omaa elämäänsä. Jos omistusoikeus kaivoon kumoaa asukkaiden perustavanlaatuisen oikeuden elää, järjestelmä on sisäisesti ristiriitainen (itsensä kumoava). Siksi asukkailla on oikeus ottaa vettä voimalla, jos kyse on eloonjäämisestä.
2. Miksi kaivon omistajankin oikeus on huomioitava (Insentiivit)
Jos asukkaat vain sosialisoivat kaivon ilman korvausta, kukaan ei jatkossa vaivandu kaivamaan uusia kaivoja tai ylläpitämään vanhoja. Tämä johtaa "yhteismaan tragediaan". Omistajalla on oikeus saada korvaus työstään ja investoinnistaan (kaivon rakentamisesta).
________________________________________
Institutionaalisen kapitalistin ratkaisu
Koska maailmassa ei ole väkivaltamonopolia, ratkaisun on synnyttävä orgaanisesti nimenomaan instituutioiden kautta, ei absurdeihin äärimmäisyyksiin vietynä omistusoikeusdogmina:
1. Käyttöoikeus vs. Omistusoikeus: Tapahtumakohtaisesti totuus on se, että vesi on elintärkeä resurssi. Oikeudenmukainen ratkaisu on se, että asukkailla on käyttöoikeus veteen, mutta heidän on maksettava kaivon ylläpidosta ja rakentamisesta omistajalle reilu korvaus (esim. työllä tai muilla hyödykkeillä).
2. Yhteisöllinen paine ilman valtiota: Maailmassa ilman valtiota asukkaiden ei tarvitse käyttää väkivaltaa. He voivat käyttää ostrakismia eli sosiaalista ja taloudellista eristämistä. Jos kaivon omistaja on tyranni, kukaan ei myy hänelle ruokaa, lääkkeitä tai vaatteita. Omistaja huomaa nopeasti, että pelkällä vedellä ei elä, ja suostuu sopimukseen.
Lopputulos: Kaivojupakassa totuuden valossa kannattaa ottaa asukkaiden puoli käyttöoikeuden osalta, mutta omistajan puoli työn korvaamisen osalta. Absoluuttinen vedenmonopoli kumoaa anarkokapitalismin oman moraalisen pohjan (vapauden), minkä vuoksi institutionaalinen näkökulmasi – jossa omistaminen ymmärretään rajallisena ja yhteiskunnallisiin instituutioihin sitoutuneena asiana – toimii käytännössä paremmin.

Huomaatteko Elinor Ostromistä on myös suomenkielinen viki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinor_Ostrom
Mutta suomi vikin tyyliin, se on pilattu stalinmao komumminsmisella ja viherfasismi linkolalaisella big goverment propakandalla. Tämä myös muun maan wikss onkelma mutta nimen omaan suomen.

Muistatteko kun toteemi, ujutti juttunsa biggovermentista suomi wikiin:
https://toteemi.blogspot.com/2026/05/projekti-valmis-operaatio-totuus-isosta.html
Nyt jo, hitlermaolainen suomi wiki on poistanut artikkelin big governista

No ei englanti wikin big goverment määritelmä, vaikka se löytyy. Ole kovin hyvä: Siellä on vaan jotai homo lespo pukeutumis juttua ja linkki johonkin vapaa painijaan.

merriam-websterin sanakirjassa on aika hyvä määritelmä:
government that has too much influence and power over citizens
a politician who promises to do away with high taxes and big government

https://www.merriam-webster.com/simple/big government

eli suomeksi:valtio, kun sillä on liikaa vaikutusvaltaa ja valtaa kansalaisiin
käyttö: poliitikko, joka lupaa poistaa korkeat verot ja big governmentin

Ideoita Institutionaalisen kapitalismin sympoliksi
https://toteemi.blogspot.com/2026/07/ideoitani-institutionaalisen.html
Kuin anarkokapitalismissa musta ja keltainen.

Toisinkuin käärme, "älä hätistele minua!"
Maskotti: sympoli on kaivo. koska siittä usein asiaa.