Ehkä hänen oma vaimo ei halua käyttää huivia. Henkilökohtaisten syiden takia tippui Jumalan sanan Kristus kalliolta.
Juutalaisuudessa ja lähiidässä on tuhansia vuosia ollut tapana että vallanalaisuuden merkkinä että nainen peittää päänsä huivilla ja pitää myös pitkiä hiuksia jos terveydenpuolesta on hänelle mahdollista.
Saarnamies YouTube videollaan takertui vain 1.Kor.12-15 kohtaan mutta ei huomioinut kohdan alkua ja koko asiayhteyttä.
Nyt eksyttävä huivinkäyttö opetusta on sitten taas lisää muuallakin kuin helluntailasten ja ekumeenisten naispapittarien keskuudessa.
Vaikka tuhansia ja satoja vuosia aikaisemmin ollaan jo tuosta huivinkäyttö kohdasta opetettu oikein. Niistä näkee vanhoja Suomen historia valokuviakin ja euroopan historiasta löytyy kuvia joissa naiset käyttää huivia.
ps. todennäköisesti saarnamies ylimielisyydessään ja ylpeydessään opettaa muissakin asioissa väärin ja johdattaa ihmisiä opetuksillaan harhaan.
1 Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
2 Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niinkuin minä ne teille olen antanut.
3 Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.
4 Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
5 Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä, häpäisee päänsä, sillä se on aivan sama, kuin jos hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu.
6 Sillä jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.
7 Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.
8 Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;
9 eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.
10 Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden.
11 Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa.
12 Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
13 Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?
14 Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi;
15 ja että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi? Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi.
16 Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin tietäköön, että meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
17 Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.
18 Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
19 Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
* 1.Kor.11:1-19 (käännös 1933/38)
Juutalaisuudessa ja lähiidässä on tuhansia vuosia ollut tapana että vallanalaisuuden merkkinä että nainen peittää päänsä huivilla ja pitää myös pitkiä hiuksia jos terveydenpuolesta on hänelle mahdollista.
Saarnamies YouTube videollaan takertui vain 1.Kor.12-15 kohtaan mutta ei huomioinut kohdan alkua ja koko asiayhteyttä.
Nyt eksyttävä huivinkäyttö opetusta on sitten taas lisää muuallakin kuin helluntailasten ja ekumeenisten naispapittarien keskuudessa.
Vaikka tuhansia ja satoja vuosia aikaisemmin ollaan jo tuosta huivinkäyttö kohdasta opetettu oikein. Niistä näkee vanhoja Suomen historia valokuviakin ja euroopan historiasta löytyy kuvia joissa naiset käyttää huivia.
ps. todennäköisesti saarnamies ylimielisyydessään ja ylpeydessään opettaa muissakin asioissa väärin ja johdattaa ihmisiä opetuksillaan harhaan.
1 Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
2 Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niinkuin minä ne teille olen antanut.
3 Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.
4 Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
5 Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä, häpäisee päänsä, sillä se on aivan sama, kuin jos hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu.
6 Sillä jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.
7 Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.
8 Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;
9 eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.
10 Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden.
11 Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa.
12 Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
13 Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?
14 Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi;
15 ja että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi? Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi.
16 Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin tietäköön, että meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
17 Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.
18 Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
19 Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
* 1.Kor.11:1-19 (käännös 1933/38)
Vastaukset 54
Vanhimmat
Miksi Paavali kielsi miehiä peittämästä päätään ja käski naisia peittämään päänsä? : Tulkinta jaksosta 1. Kor. 11:2-16
https://helda.helsinki.fi/items/4589b6af-67bc-4d08-a5ed-1ea1a198c5e2
Erikoisia tulkintoja...
"Pitkät hiukset vaimon pään "huntuna" , ei tarvitse vaimojen huivia käyttää".
Sen version sepittelijöillä ja versioo uskovilla ja eteenpäin kertojilla sitten tämä kohta 4 tulkitaaan seuraavanlaisesti.
Miettikää....Onko miehen pää peitettynä jos hänellä on hiukset, sitten mukamas häpäisee itsensä ja oman päänsä jos rukoilee ja profetoi pää hiuksilla peitettynä, pitäiskö muka miehen leikata pää kaljuksi jotta ei ole pää peitettynä....!
Jälkeenpäin samasta kerrotaan vaimon kohdalla.
Miksi tuo olisi miehen ja vaimon kohdalla jotenkin eri tavoi tulkittavissa ja vaikeaselkoisesti opetettu huomioiden koko alku ja asiayhteys. Miehen ja vaimon kohdalla.
4 Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
Kannattaa lukea kyseinen tutkimus niin ymmärtää samalla mihin kontekstiin asia liittyy kultturihistoriallisessa merkityksessä. Se jää hyvin usein huomioimatta kun näistä Raamatun tapahtumista ja jakeista käydään ajatusten vaihtoa. Rakentava keskustelu jää taustalle ja se muuttuu toisten pilkkaamiseksi ja jakeiden kirjoittajan haukkumiseksi.
1Kor.11:18 Sillä ensin, kuin te seurakuntaan tulette, niin minä kuulin eripuraisuudet olevan seassanne; jonka minä myös puolittain uskon. Biblia (1776) 1Kor.1:10-12.
Miksi kristityn vaimon tulisi käyttää huivia ja pitää pitkät hiukset?
1.Kor.11. luvussa apostoli Paavali käsittelee seurakunnan jumalanpalvelusjärjestystä. Hän opettaa, että miehen ei tule peittää päätään rukoillessaan tai profetoidessaan, mutta vaimon tulee peittää päänsä. Lisäksi hän toteaa, että pitkät hiukset ovat naiselle kunniaksi.
Monet pitävät tätä vain Korintin paikallisena tapana. Teksti itse antaa kuitenkin perusteita, jotka eivät perustu paikalliseen kulttuuriin vaan Jumalan luomisjärjestykseen.
1. Peruste on luomisessa
Paavali kirjoittaa:
"Sillä mies ei ole vaimosta, vaan vaimo miehestä. Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten." (1. Kor. 11:8–9)
Perusteluna ei siis ole kreikkalainen kulttuuri eikä roomalainen laki, vaan luomiskertomus (1. Moos. 2). Sama luomisjärjestys esiintyy myös muualla Paavalin opetuksessa (esim. 1. Tim. 2:13–14).
Kun perustelu on luomisessa, monet katsovat myös opetuksen olevan yleispätevä.
2. Enkelit mainitaan syyksi
Paavali jatkaa:
"Sentähden vaimolla tulee olla vallanalaisuuden merkki päässään enkelien tähden." (1. Kor. 11:10)
Enkelit eivät kuulu vain Korinttiin. He ovat läsnä Jumalan kansan kokoontumisissa (Jes. 6; Hepr. 12:22; Ilm. 4–5).
Jos perustelu olisi pelkkä paikallinen tapa, enkelien mainitseminen olisi vaikeasti selitettävissä.
3. Luonto opettaa
Paavali sanoo:
"Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi, mutta jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi?" (1. Kor. 11:14–15)
Pitkät hiukset esitetään naiselle kunniana.
Jae 15 sanotaan:
"Sillä hiukset ovat hänelle annetut hunnuksi."
Monien tutkijoiden mukaan tämä ei tarkoita, että hiukset korvaisivat huivin, koska koko luvussa Paavali käsittelee erikseen pään peittämistä ja hiusten pituutta. Jos hiukset yksin olisivat riittävä peite, jakeiden 5–6 kehotus peittää pää menettäisi merkityksensä: jokaisella pitkähiuksisella naisella olisi peite jo valmiiksi.
Siksi monet kristityt ovat ymmärtäneet, että naisella on kaksi asiaa:
pitkät hiukset luonnollisena kunniana
huivi tai muu pään peite rukouksen ja profetoimisen aikana.
4. Paavali vetoaa kaikkien seurakuntien käytäntöön
Luvun lopussa Paavali kirjoittaa:
"Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla." (1. Kor. 11:16)
Hän ei vetoa vain Korintin seurakuntaan vaan kaikkien seurakuntien yhteiseen käytäntöön.
5. Juutalainen tausta
Paavali oli fariseus ja Gamalielin oppilas (Ap. t. 22:3).
Juutalaisuudessa naimisissa olevan naisen pään peittäminen oli tunnettu käytäntö. Ajatus liittyi siveyteen, avioliittoon ja kunnioitukseen.
Myös Vanhan testamentin aikana pään paljastaminen saattoi liittyä häpeään tai nöyryytykseen (esim. 4. Moos. 5:18).
Vaikka Uusi testamentti ei käske kristittyjä noudattamaan kaikkea juutalaista tapaperinnettä, Paavalin opetus on ymmärrettävä hänen juutalaisesta ajattelustaan käsin.
6. Varhaiskirkon käytäntö
Ensimmäiset kristityt ymmärsivät Paavalin sanat kirjaimellisesti.
Varhaiset kristilliset kirjoittajat, kuten Irenaeus, Klemens Aleksandrialainen, Tertullianus, Hippolytos, Johannes Krysostomos ja Augustinus, pitivät naisten pään peittämistä normaalina kristillisenä käytäntönä.
Useiden vuosisatojen ajan kristityt naiset käyttivät huivia tai muuta pään peitettä jumalanpalveluksissa niin idän kuin lännen kirkoissa.
Vasta 1900-luvulla käytäntö alkoi laajasti väistyä erityisesti länsimaissa yhteiskunnallisten muutosten myötä.
7. Pitkät hiukset kristityllä naisella
Raamattu sanoo:
"Jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi." (1. Kor. 11:15)
Tämän vuoksi monet kristityt ovat katsoneet, ettei naisen tulisi tarkoituksellisesti leikata hiuksiaan miehen hiustyylin kaltaisiksi, vaan säilyttää niiden naisellinen pituus.
Samoin miehen ei tulisi tavoitella naiselle kuuluvaa ulkoista olemusta (1. Kor. 11:14).
8. Tarkoitus ei ole pelkkä ulkonäkö
Paavalin opetuksen ydin ei ole vaatemuoti.
Pään peittäminen muistuttaa Jumalan luomisjärjestyksestä.
Pitkät hiukset ovat naiselle annettu kunnia.
Miehen peittämätön pää muistuttaa Kristuksen asemasta.
Kaiken tarkoituksena on, että seurakunnan elämä heijastaa Jumalan järjestystä, nöyryyttä ja kunnioitusta.
1/_
jatkuu...
2/_
Yhteenveto
Paavali perustelee opetuksen luomisella, ei paikallisella kulttuurilla.
Hän vetoaa enkeleihin, jotka eivät ole sidottuja aikaan tai paikkaan.
Hän erottaa pitkät hiukset ja pään peittämisen toisistaan.
Hän sanoo käytännön olevan kaikkien seurakuntien yhteinen.
Juutalainen tausta tukee naimisissa olevan naisen pään peittämistä.
Varhaiskirkko noudatti opetusta kirjaimellisesti vuosisatojen ajan.
Pitkät hiukset ovat Raamatun mukaan naiselle kunniaksi.
Monet kristityt katsovat näiden perusteiden vuoksi, että sekä pitkät hiukset että huivin käyttäminen rukouksen ja jumalanpalveluksen aikana ovat edelleen ajankohtainen ja raamatullinen käytäntö.
Samalla on hyvä tunnustaa, että vilpittömät Raamattuun sitoutuvat kristityt ovat päätyneet asiasta erilaisiin johtopäätöksiin. Keskustelussa on syytä pyrkiä kunnioittavaan ja rakastavaan suhtautumiseen, vaikka tulkinnat poikkeaisivat toisistaan.
1. Kor. 11:1–16 – Opettaako Raamattu naisille pitkät hiukset ja pään peittämisen?
Ensimmäisen korinttolaiskirjeen 11:1–16 on yksi Uuden testamentin keskustelluimmista kohdista. Apostoli Paavali opettaa, että miehen ei tule peittää päätään rukoillessaan tai profetoidessaan, mutta vaimon tulee peittää päänsä. Samalla hän toteaa, että pitkät hiukset ovat naiselle kunniaksi. Kysymys kuuluu, oliko kyse vain Korintin paikallisesta tavasta vai koko seurakuntaa koskevasta opetuksesta.
Perinteinen tulkinta perustuu ennen kaikkea siihen, että Paavali ei perustele opetustaan paikallisella kulttuurilla vaan Jumalan luomisjärjestyksellä. Hän kirjoittaa: "Mies ei ole vaimosta, vaan vaimo miehestä" sekä "Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten" (1. Kor. 11:8–9). Perustelu viittaa suoraan 1. Mooseksen kirjan luomiskertomukseen. Samalla tavalla myös 1. Tim. 2:13–14 perustelee opetusta luomisella eikä aikakauden tavoilla.
Toinen tärkeä peruste on enkelit. Paavali kirjoittaa: "Sentähden vaimolla tulee olla vallanalaisuuden merkki päässään enkelien tähden" (1. Kor. 11:10). Enkelit eivät kuulu vain Korinttiin, vaan Raamatussa he ovat läsnä Jumalan kansan kokoontumisissa (Jes. 6; Hepr. 12:22–24; Ilm. 4–5). Siksi monet katsovat, ettei peruste voi olla pelkästään paikallinen.
Kolmanneksi Paavali vetoaa luontoon: "Jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi" (1. Kor. 11:15). Pitkät hiukset esitetään naiselle luonnollisena kunniana ja miehen pitkät hiukset häpeänä. Tämän vuoksi monet kristityt ovat pitäneet pitkien hiusten säilyttämistä osana Paavalin opetusta.
Kreikan kieli tukee näkemystä, että hiukset ja pään peittäminen eivät ole sama asia. Jakeissa 5–7 Paavali käyttää verbiä katakalyptō, joka tarkoittaa peittää tai verhota. Jakeessa 15 hän käyttää sanaa peribolaion, joka tarkoittaa peitettä tai viittaa. Koska sanat ovat erilaiset, monet tutkijat katsovat Paavalin puhuvan kahdesta asiasta: luonnollisesta peitteestä eli pitkistä hiuksista sekä erillisestä pään peitteestä rukouksen ja profetoimisen aikana.
Tätä tukee myös jakeen 6 logiikka: "Jos vaimo ei peitä päätään, leikattakoon hiuksetkin." Jos hiukset olisivat ainoa tarkoitettu peite, lause olisi ristiriitainen. Siksi monet katsovat, että Paavali erottaa hiukset ja huivin toisistaan.
Paavali päättää opetuksensa sanomalla: "Meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla" (1. Kor. 11:16). Perinteisen tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että sama käytäntö oli voimassa kaikissa seurakunnissa eikä vain Korintissa. Toiset tutkijat ymmärtävät jakeen viittaavan siihen, ettei seurakunnissa ollut tapana riidellä asiasta.
Juutalainen tausta tukee ajatusta pään peittämisestä. Paavali oli fariseus ja tunsi juutalaisen lain sekä perinteet. 4. Moos. 5:18:ssa epäillyn avionrikkojan pää paljastetaan, mikä viittaa siihen, että peitetty pää oli tavallinen ainakin monille naimisissa oleville naisille. Myöhemmät juutalaiset lähteet, kuten Mishna ja Talmud, kuvaavat pään peittämistä kunniallisen vaimon käytäntönä, vaikka ne ovatkin Paavalia myöhempiä.
Myös varhaiskirkon todistus on merkittävä. Klemens Aleksandrialainen, Tertullianus, Hippolytos, Johannes Krysostomos ja Augustinus pitivät Paavalin opetusta kirjaimellisena. Kristityt naiset käyttivät pään peitettä jumalanpalveluksissa sekä idän että lännen kirkoissa vuosisatojen ajan. Käytäntö alkoi laajasti väistyä vasta 1900-luvulla erityisesti länsimaissa yhteiskunnallisten muutosten myötä.
Nykyään tulkinnat jakautuvat. Perinteinen näkemys katsoo, että Paavalin opetus pitkistä hiuksista ja pään peittämisestä perustuu luomiseen ja koskee edelleen seurakuntaa. Kulttuurisidonnainen tulkinta puolestaan katsoo, että ulkoinen peite liittyi Korintin ajan kunnian ja häpeän normeihin, vaikka opetuksen taustalla olevat periaatteet – Jumalan kunnioittaminen, järjestys ja vaatimattomuus – ovat edelleen voimassa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että perinteisen tulkinnan vahvimmat perustelut ovat Paavalin viittaukset luomisjärjestykseen, enkeleihin, luonnolliseen järjestykseen, kreikan kielen sanavalintoihin, kaikkien seurakuntien käytäntöön, juutalaiseen taustaan ja varhaiskirkon lähes yksimieliseen tulkintaan. Samalla on hyvä tunnustaa, että kristittyjen keskuudessa on edelleen perusteltua erimielisyyttä siitä, edellyttääkö tämä opetus myös nykyään huivin käyttöä vai tuleeko sen periaatteet toteuttaa toisella tavalla.
Tässä on selkeästi perinteistä tulkintaa puolustava teksti...
Raamatun opetus vaimon pitkistä hiuksista ja pään peittämisestä
Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 11:1–16 apostoli Paavali opettaa, että miehen tulee rukoillessaan pitää päänsä paljaana ja vaimon peittää päänsä. Samalla hän opettaa, että pitkät hiukset ovat naiselle kunniaksi. Kyse ei ole pelkästä Korintin paikallisesta tavasta, sillä Paavali ei perustele opetustaan kulttuurilla vaan Jumalan luomisjärjestyksellä.
Paavali kirjoittaa: "Mies ei ole vaimosta, vaan vaimo miehestä" ja "Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten" (1. Kor. 11:8–9). Perustelu tulee suoraan 1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksesta. Luomisjärjestys ei muutu aikakausien mukana. Sama periaate toistuu myös 1. Tim. 2:13–14:ssa.
Paavali lisää vielä kolmannen perusteen: "Sentähden vaimolla tulee olla vallanalaisuuden merkki päässään enkelien tähden" (1. Kor. 11:10). Enkelit eivät kuulu vain Korinttiin vaan ovat läsnä Jumalan kansan kokoontumisissa (Hepr. 12:22–24). Siksi perustelu ei voi olla pelkästään paikallinen tapa.
Kreikan alkuteksti osoittaa, ettei Paavali tarkoita hiusten olevan sama asia kuin huivi. Jakeissa 5–7 hän käyttää verbiä katakalyptō, joka tarkoittaa peittää tai verhota ulkoisella peitteellä. Jakeessa 15 hän käyttää sanaa peribolaion, joka tarkoittaa peitettä tai viittaa. Paavali käyttää tarkoituksella eri sanoja. Pitkät hiukset ovat naiselle Jumalan antama luonnollinen peite, mutta rukouksen ja profetoimisen yhteydessä niiden lisäksi käytetään erillistä pään peitettä.
Tätä tukee jakeen 6 logiikka: "Jos vaimo ei peitä päätään, leikattakoon hiuksetkin." Jos hiukset olisivat ainoa tarkoitettu peite, lause olisi mieletön: "Jos naisella ei ole hiuksia peitteenä, leikattakoon hänen hiuksensa." Paavali erottaa selvästi hiukset ja pään peittämisen.
Jakeessa 15 sanotaan, että hiukset on annettu naiselle "hunnuksi" (anti peribolaiou). Sana anti ei tarkoita aina "jonkin sijasta", vaan myös "vastaavaksi" tai "merkiksi". Ajatus on, että Jumala on jo luonnossa antanut naiselle pitkät hiukset peitteeksi, mikä tukee myös rukouksessa käytettävää pään peitettä.
Juutalainen tausta vahvistaa tämän ymmärryksen. Paavali oli fariseus ja Gamalielin oppilas (Ap. t. 22:3). Juutalaisuudessa naimisissa olevan naisen pään peittäminen oli tunnettu kunnian ja siveyden merkki. 4. Mooseksen kirjan 5:18:ssa papin tuli epäillyn avionrikkojan kohdalla paljastaa naisen pää, mikä osoittaa, että normaalisti se oli peitetty. Myöhemmin myös Mishna (Ketubot 7:6) ja Talmud pitävät naimisissa olevan naisen pään peittämistä tavanomaisena käytäntönä.
Varhaiskirkko ymmärsi Paavalin opetuksen kirjaimellisesti. Klemens Aleksandrialainen, Tertullianus, Hippolytos, Johannes Krysostomos ja Augustinus opettivat naisten peittävän päänsä seurakunnan kokoontumisissa. Käytäntö säilyi sekä idän että lännen kirkoissa lähes 1900 vuoden ajan. Vasta 1900-luvulla se alkoi laajasti väistyä länsimaissa kulttuuristen muutosten vuoksi, ei siksi, että Raamatun teksti olisi muuttunut.
Paavali päättää opetuksensa sanoihin: "Meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla" (1. Kor. 11:16). Hän ei vetoa Korintin paikalliseen perinteeseen vaan kaikkien seurakuntien yhteiseen käytäntöön.
Raamatun, kreikan alkutekstin, juutalaisen taustan ja varhaiskirkon todistuksen perusteella on johdonmukaista ymmärtää, että kristityn vaimon on hyvä pitää pitkät hiukset naisellisuuden ja kunnian merkkinä sekä käyttää pään peitettä rukoillessaan ja osallistuessaan seurakunnan jumalanpalvelukseen. Tämä ei vähennä naisen arvoa, vaan ilmentää Jumalan luomisjärjestystä, jonka tarkoituksena on tuoda kunnia Kristukselle.
Lisäisin muutaman perustelun, joita monet perinteisen tulkinnan puolustajat pitävät erityisen vahvoina, mutta vahvistavat kokonaisuutta.
1. Paavali vetoaa seurakuntien yhteiseen käytäntöön
Tämä on usein liian vähällä huomiolla.
"Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla." (1. Kor. 11:16)
Perinteisen tulkinnan mukaan Paavali sanoo, ettei apostoleilla eikä Jumalan seurakunnilla ollut tapana hylätä tätä opetusta. Hän ei sano: "Korintissa on tällainen tapa", vaan viittaa laajemmin seurakuntiin.
2. Kyse ei ole vain aviovaimoista
Kreikan sana γυνή (gynē) tarkoittaa sekä naista että vaimoa. Samoin ἀνήρ (anēr) voi tarkoittaa miestä tai aviomiestä. Tulkinta riippuu asiayhteydestä.
Jotkut katsovat, että luku koskee erityisesti aviovaimoja, toiset kaikkia seurakunnan naisia. Molemmissa tapauksissa opetus koskee seurakunnan kokoontumista eikä vain yksityiselämää.
3. Paavali ei koskaan sano tavan olevan väliaikainen
Kun Paavali kumoaa Vanhan liiton määräyksiä (esim. ympärileikkaus tai ruokasäädökset), hän sanoo sen selvästi.
Kor. 11:ssä hän ei sano:
"Tämä koskee vain Korinttia."
"Kun kulttuuri muuttuu, tämä muuttuu."
Sen sijaan hän perustelee opetuksensa:
luomisella
enkeleillä
luonnolla
seurakuntien yhteisellä käytännöllä.
4. Varhaiskirkko on erittäin vahva historiallinen todiste
Tätä kannattaa korostaa.
Jos Paavali olisi tarkoittanut vain Korinttia, miksi lähes koko kristikunta ymmärsi häntä samalla tavalla lähes 1900 vuotta?
Kirkkoisät elivät paljon lähempänä apostolien aikaa kuin nykyajan tutkijat.
5. Historiallinen muutos tapahtui vasta äskettäin
Voit lisätä esimerkiksi:
Kristillinen kirkko noudatti tätä opetusta lähes kahden vuosituhannen ajan. Käytännöstä luovuttiin laajasti vasta 1900-luvulla yhteiskunnallisten ja kulttuuristen muutosten myötä. Muutos ei perustunut uuteen kreikankieliseen käsikirjoituslöytöön eikä Raamatun tekstin muuttumiseen, vaan muuttuneeseen tulkintaan ja kulttuuriseen ympäristöön.
Tämä on historiallisesti perusteltu väite: käytäntö todella muuttui laajasti vasta 1900-luvulla, vaikka eri kirkkokunnissa oli eroja.
6. Yksi erittäin vahva kieliopillinen argumentti
Lisäisin tämän, koska sitä pidetään usein kaikkein painavimpana:
Jos Paavali olisi tarkoittanut, että pitkät hiukset yksin ovat pään peite, hänen käskynsä jakeessa 6 menettäisi merkityksensä. Hän erottaa ensin pään peittämisen ja vasta sitten hiusten leikkaamisen. Kreikan tekstissä nämä ovat kaksi eri asiaa, mikä tukee käsitystä, että pitkät hiukset eivät korvaa rukouksessa käytettävää pään peitettä.
Tämä on ehkä koko luvun vahvin tekstuaalinen argumentti perinteisen tulkinnan puolesta.
Saarnamiehen oman vaimon pitkät hiukset ja huibin käyttö?
Tähän kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti "kyllä" tai "ei", koska vastaus riippuu siitä, miten 1. Kor. 11 tulkitaan.
Jos kuitenkin lähdetään siitä perinteisestä tulkinnasta, jota olemme edellä käsitelleet – että Paavalin opetus pitkistä hiuksista ja pään peittämisestä on edelleen voimassa – silloin voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
Jos saarnamies uskoo Raamatun opettavan, että vaimon tulee pitää pitkät hiukset ja peittää päänsä rukouksessa, hänen olisi johdonmukaista opettaa tätä ja pyrkiä siihen, että myös hänen oma perheensä noudattaa opetusta. Tällöin hänen opetuksensa ja elämänsä ovat sopusoinnussa keskenään.
Jos taas saarnamies opettaa, ettei pitkiä hiuksia tai huivia tarvitse käyttää, koska hän tulkitsee 1. Kor. 11:n olevan kulttuurisidonnainen, hänen opetuksensa on johdonmukainen hänen oman raamatuntulkintansa kanssa, vaikka kaikki kristityt eivät hyväksy tätä tulkintaa.
Raamatussa seurakunnan johtajille asetetaan myös esimerkin vaatimus. Esimerkiksi:
1. Tim. 3:4–5: seurakunnan kaitsijan tulee "hallita hyvin oma kotinsa".
Tit. 1:6: vanhimman tulee olla nuhteeton perhe-elämässään.
1. Piet. 5:3: paimenten tulee olla "lauman esikuvia".
Jos siis joku pitää 1. Kor. 11:n opetusta sitovana, hän voi perustellusti katsoa, että seurakunnan johtajan tulisi myös omassa kodissaan pyrkiä elämään tämän opetuksen mukaisesti. Tällöin olisi ristiriitaista opettaa, ettei käskyä tarvitse noudattaa vain siksi, että oma perhe ei sitä noudata.
Toisaalta ei ole myöskään perusteltua päätellä pelkästään saarnaajan vaimon ulkoisesta olemuksesta, miksi saarnaaja opettaa tietyllä tavalla. Hänen opetuksensa voi perustua vilpittömään raamatuntulkintaan, jonka mukaan 1. Kor. 11:n ulkoiset ohjeet olivat sidoksissa Korintin kulttuuriin.
Jos arvio tehdään ainoastaan perinteisen tulkinnan lähtökohdasta, johtopäätös on selkeä: jos Raamattu todella velvoittaa kristittyjä vaimoja pitämään pitkät hiukset ja käyttämään pään peitettä rukouksessa, seurakunnan opettajan ei tulisi opettaa päinvastaista, vaan hänen tulisi itsekin olla "esikuvana laumalle" (1. Piet. 5:3) sekä opetuksessaan että perheensä hengellisessä elämässä. Tämä johtopäätös perustuu kuitenkin kyseiseen tulkintaan 1. Kor. 11:stä, eikä sitä voida esittää kaikkien kristillisten perinteiden yhteisenä näkemyksenä.
Jos tarkastellaan asiaa perinteisen, komplementaarisen raamatuntulkinnan näkökulmasta (eli saman tulkintalinjan pohjalta kuin 1. Kor. 11:n pitkät hiukset ja pään peittäminen), voidaan liittää mukaan myös kysymys naisen seurakuntavirasta.
On kuitenkin hyvä erottaa tämä siitä, että monet kristilliset kirkot ja raamatuntutkijat päätyvät asiasta toiseen johtopäätökseen.
Samassa yhteydessä voidaan tarkastella myös kysymystä naisen toimimisesta seurakunnan paimenena tai vanhimpana. Uudessa testamentissa Paavali perustelee myös tätä opetusta luomisjärjestyksellä eikä kulttuurilla.
1. Tim. 2:12–14:
"Mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestään, vaan eläköön hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva."
Paavali ei perustele opetustaan Efeson kaupungin tavoilla eikä sen ajan kulttuurilla, vaan sillä, että Aadam luotiin ensin ja sitten Eeva. Perustelu on sama kuin 1. Kor. 11:ssä: luomisjärjestys.
Heti tämän jälkeen Paavali kuvaa seurakunnan kaitsijan (episkopos) tehtävää:
1. Tim. 3:2
"Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies..."
Samoin seurakunnan vanhimmista kirjoitetaan:
Tit. 1:5–6
"Aseta vanhimmat... jos joku on nuhteeton, yhden vaimon mies..."
Molemmissa kohdissa viranhaltija kuvataan miehenä. Perinteisen tulkinnan mukaan kyse ei ole sattumasta vaan siitä, että paimenen ja vanhimman virka on annettu miehille.
Tätä tukee myös se, että Jeesus valitsi kaksitoista apostolia, ja he kaikki olivat miehiä, vaikka Jeesuksen lähimpiin seuraajiin kuului myös monia uskollisia naisia. Naiset olivat ensimmäiset ylösnousemuksen todistajat ja palvelivat seurakuntaa monin tavoin, mutta Uudessa testamentissa ei kuvata heidän toimineen seurakunnan vanhimpina tai kaitsijoina.
Varhaiskirkko seurasi samaa käytäntöä. Ensimmäisten vuosisatojen aikana seurakunnan piispat, vanhimmat ja presbyteerit olivat miehiä. Vaikka seurakunnissa oli diakonissoja, heidän tehtävänsä erosivat vanhimman ja paimenen virasta. Naisten vihkiminen papin tai piispan virkaan alkoi vasta 1900-luvulla eräissä protestanttisissa kirkoissa.
Jos siis hyväksytään Paavalin perustelu 1. Kor. 11:ssa – että luomisjärjestys on edelleen voimassa – sama johdonmukainen tulkintaperiaate johtaa myös siihen, että 1. Tim. 2–3:n ja Tit. 1:n opetukset seurakunnan paimenen ja vanhimman virasta ovat edelleen voimassa. Tällöin seurakunnan johtajan tehtävä kuuluu miehille, samalla kun naisten palvelutehtäviä seurakunnassa arvostetaan ja pidetään raamatullisesti tärkeinä.
Tästä näkökulmasta katsottuna olisi epäjohdonmukaista hyväksyä Paavalin luomisjärjestykseen perustuvat opetukset esimerkiksi pelastuksesta tai avioliitosta, mutta sivuuttaa samoin perustellut opetukset pään peittämisestä tai seurakunnan johtajuudesta pelkästään vedoten kulttuurin muuttumiseen. Perinteinen tulkinta katsoo, että koska Paavali perustelee nämä opetukset luomisella eikä aikansa tavoilla, niiden periaatteet ovat tarkoitettu koko seurakunnalle kaikkina aikoina.
On kuitenkin hyvä todeta, että monet nykyiset kristilliset kirkot ja tutkijat tulkitsevat nämä kohdat toisin. He katsovat, että 1. Tim. 2:n ja 1. Kor. 11:n ohjeet liittyvät osittain ensimmäisen vuosisadan paikallisiin tilanteisiin.
Siksi kysymys naispappeudesta ja pään peittämisestä kuuluu niihin aiheisiin, joissa kristityt ovat päätyneet erilaisiin, mutta vakavasti perusteltuihin raamatuntulkintoihin.
Jos asiaa tarkastellaan perinteisen raamatuntulkinnan mukaan, jota olemme tässä keskustelussa käsitelleet, johtopäätös on juuri tämä: seurakunnan kaitsijan (paimenen/vanhimman) tehtävä kuuluu miehille, eikä nainen toimi seurakunnan vanhimpana tai kaitsijana. Tämän näkemyksen kannattajat perustelevat sitä erityisesti seuraavilla kohdilla:
1. Kaitsijan virka kuvataan miehenä
Paavali kirjoittaa:
"Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies..."
(1. Tim. 3:2)
Kreikaksi:
μιᾶς γυναικὸς ἄνδρα (mias gynaikos andra)
= "yhden vaimon mies".
Perinteisen tulkinnan mukaan Paavali ei kuvaa vain yleistä esimerkkiä, vaan määrittelee kaitsijan virkaa: seurakunnan paimenen tulee olla mies, jolla on vaimo.
Samoin Tiitukselle annettu ohje vanhimmista sanoo:
"Jos joku on nuhteeton, yhden vaimon mies..."
(Tit. 1:6)
2. Perusteena on luomisjärjestys
Paavali kirjoittaa:
"Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva."
(1. Tim. 2:13)
Perinteinen tulkinta korostaa, että Paavali ei perustele opetusta Efeson paikallisella kulttuurilla, vaan luomisjärjestyksellä.
Sama ajatus esiintyy 1. Kor. 11:ssa, jossa Paavali perustelee miehen ja naisen eroa luomisella:
"Mies ei ole vaimosta, vaan vaimo miehestä."
(1. Kor. 11:8)
Jos luomisjärjestys on peruste 1. Kor. 11:ssa, perinteisen tulkinnan mukaan sen tulee olla peruste myös 1. Tim. 2:ssa.
3. Vanhimmisto on miehistä koostuva hengellinen johto
Uudessa testamentissa seurakunnan johtamisesta käytetään useita nimityksiä:
vanhin (presbyteros)
kaitsija (episkopos)
paimen (poimēn)
Näiden katsotaan kuvaavan samaa johtavaa palvelutehtävää.
Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä seurakuntiin asetetaan vanhimpia:
"He asettivat heille vanhimmat jokaiseen seurakuntaan..."
(Ap. t. 14:23)
Perinteinen tulkinta näkee tämän joukkona miespuolisia vanhimpia, jotka yhdessä johtavat seurakuntaa.
4. Naiset palvelivat merkittävällä tavalla, mutta eri tehtävissä
Tämä näkemys ei tarkoita, etteivät naiset olisi olleet tärkeitä seurakunnassa.
Uudessa testamentissa naiset:
julistivat evankeliumia
opettivat yksityisesti
palvelivat seurakuntaa
toimivat lähetyksen tukijoina
Esimerkiksi Priskilla yhdessä miehensä Akylaksen kanssa opetti Apollosta tarkemmin (Ap. t. 18:26).
Naisilla oli siis arvokkaita hengellisiä tehtäviä, mutta perinteisen tulkinnan mukaan seurakunnan virallinen paimenen ja vanhimman auktoriteettitehtävä oli varattu miehille.
5. Vanhimmiston veljien johtaminen
Tämän näkemyksen mukaan raamatullinen seurakuntamalli on:
Kristus on seurakunnan pää (Ef. 5:23)
seurakunnassa on vanhimmisto
vanhimmisto koostuu miehistä, jotka täyttävät 1. Tim. 3:n ja Tit. 1:n vaatimukset
vanhimmat johtavat yhdessä, eivät yhden ihmisen vallalla
seurakunnan jäsenet palvelevat yhdessä Jumalan lahjojen mukaan
Eli tämän tulkinnan mukaan seurakunnan kaitsija ei ole nainen, vaan seurakuntaa johtaa miespuolinen vanhimmisto (veljet), jotka yhdessä kantavat hengellisen vastuun seurakunnasta.
On kuitenkin hyvä huomata, että kaikki kristilliset yhteisöt eivät hyväksy tätä tulkintaa. Osa kirkoista katsoo, että Uuden testamentin kohdat eivät estä naisia toimimasta pappeina, pastoreina tai vanhimpina. Ero johtuu siitä, miten tulkitaan erityisesti 1. Tim. 2:12–14:n, 1. Tim. 3:n ja Tiit. 1:n suhde luomisjärjestykseen ja ensimmäisen vuosisadan tilanteeseen.
Raamatussa ei ole sanottu: vanhemmisto koostuu miehistä!
Raamatussa ei ole sanottu: seurakunnan virallinen paimenen ja vanhimman auktoriteettitehtävä oli varattu miehille.
PUHUT OMIASI!
Luuk.4:41 Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen. Biblia (1776) Mark.3:11-12.
Kaikki hieno raamatullisuus ja päätelmät romuttuu siinä että Paavali oli valehtelija.
Ihmiset ovat täysin eksyneitä kun alkavat sen valehtelijan tekstien mukaan järjestelemään elämäänsä ja toisten asioita.
Ei niin pidä tehdä, vaan aivan omasta päästä keksiä miten toimitaan.
Koko kristikuntaa munaa itsensä siinä, että hirveän tärkeän lainailee Raamattua että näin täällä lukee, näin meidän tulee nyt ojentautua ja sitten paljastuu, että voi hyvä ihme, Paavali onkin valehtelija ja olemme uskoneet kaiken päin honkia ja toimineet joka asiassa juuri päinvastoin kuin pitää.
Päivi Räsäsenkin pitää nyt katua sitä että meni tuon valehtelijan tekstejä vielä julkisesti lainaamaan ja itsensä laittamaan lokaan aivan turhan takia. Pelkästään Paavalin valheiden vuoksi.
Hieman on nyt syytä muuttaa itsekunkin säädyn vähän muuttaa sen mukaan mitään oikein ajattelee uskonasioista eikä varmaksi väittää valheita eikä itse niiden mukaan ojentautua eikä varsinkaan syyttää muita.
Vähän nolo tilanne, mutta eiköhän siitä selvitä.
Huivin käyttö on vain yksi pieni kohta Raamatun mielikuvitustarinakokoelmassa, jossa aasit puhuvat, mies matkaa päiväkausia valaan(!) vatsassa ja neitsyt synnyttää "Jumalan".
Paavali pelkästään on valehtelija, kaikki muu on toden totta.
Siinä se ikävä juttu että Päivä Räsänen joutuu nyt pyytämään anteeks homoilta, että voi jesta sentään, lainasin valehtelijan tekstejä teille. Ettei suinkaan ole Jumalan hylkäämiä eikä muutkan mitä tuo valehtelija luetteli, aivan väärin perustein menin teitä nyt herjaamaan kun Paavali nyt lasettelee aivan mitä sattuu.
Päivi saa armon Jumalan silmissä, kun on vastoin parempaa tietoa herjannut homoja eikä voinut tietää vielä silloin että ne Paavalin jutut onkin valeita. Hän saa anteeksi eikä joudu helvettiin. Ei joudu kun katuu ja pyytää anteeksi vilpittömästi että ei osannut edes ajatella että jotain valeita Raamattuun olisi ympätty.
Neitsyt on väärä käännös, sillä profetia Jes.7:14 EI sano synnyttäjäksi 'neitsyttä, vaan 'NUORI NAINEN'. Sana hepreassa on 'ALMAH', eikä se sisällä ajatusta seksuaalista neitsyestä. Mutta kuten niin tavallista, asia muutettiin Alexandriassa, LXX (Septuaginta) tehtiin kreikkaa puhuvien juutalaisten tarpeisiin ja valittiin väärä sana 'PARTENOS', mikä tarkoittaa NIMENOMAAN IMPI-NEITSYTTÄ. Sitten se otettiin UT:in siinä muodossa, joten saatiin Jeshualle "partenogeneettinen" syntyminen. Siitä sitten perusteet Jeesuksen jumaluudelle omalta osaltaan. Ja lisäyksiä sekä muutoksia R:n teksteihin on PILVIN PIMEIN.
Lyhyesti: väite sisältää sekä oikeita havaintoja että harhaanjohtavia johtopäätöksiä. Se ei ole täysin tosi, mutta ei myöskään täysin sepitelmä.
Käydään kohdat läpi.
Jes. 7:14:n hepreassa on sana "almah" (עַלְמָה).
Tämä on totta. Sana almah tarkoittaa tavallisimmin nuorta naista tai nuorta, naimaiässä olevaa naista. Sana itsessään ei ole tekninen sana "neitsyelle".
Hepreassa on sana "betulah", joka tarkoittaa neitsyttä.
Tämäkin on totta. Sana betulah (בְּתוּלָה) on tavallisin sana neitsyestä. Tosin sekään ei aivan jokaisessa tekstiyhteydessä ole täysin yksiselitteinen, mutta yleensä se tarkoittaa neitsyttä.
Septuaginta käänsi "almah" sanalla "parthenos".
Kyllä. Kreikankielinen Septuaginta käyttää sanaa παρθένος (parthenos).
Oliko tämä "väärä käännös"?
Tästä alkaa kiistanalainen osa.
Ei voida sanoa yksiselitteisesti, että se olisi ollut "väärä". Syitä:
200-luvulla eaa. eläneet juutalaiset kääntäjät tekivät Septuagintan ennen kristinuskoa.
He ilmeisesti katsoivat, että juuri tässä kohdassa parthenos oli paras vastine.
Kreikan parthenos tarkoittaa usein neitsyttä, mutta antiikin kreikassa sitä on käytetty myös joissakin yhteyksissä nuoresta naisesta yleisemmin.
Eli kyse ei ollut kristittyjen myöhemmästä vääristelystä, vaan juutalaisesta käännöksestä ennen Jeesuksen aikaa.
Uusi testamentti käyttää Septuagintaa.
Tämä on totta.
Matteuksen evankeliumi (Matt. 1:23) lainaa Jes. 7:14:ää Septuagintan muodossa:
"Katso, neitsyt (parthenos) tulee raskaaksi..."
Rakennettiinko neitseestäsyntyminen tämän käännöksen varaan?
Ei aivan.
Kristillisen näkemyksen mukaan:
Matteus uskoi Marian olleen neitsyt riippumatta Jesajan tekstistä.
Sitten hän näki Jes. 7:14:n täyttyvän tässä tapahtumassa.
Kriittinen raamatuntutkimus puolestaan sanoo usein:
Jesajan alkuperäinen teksti puhui omasta ajastaan.
Matteus tulkitsi Septuagintan käännöstä messiaanisesti.
Nämä ovat kaksi eri tulkintamallia.
Mitä tutkijat nykyään yleensä ajattelevat?
Valtaosa nykyisestä heprean tutkijoista katsoo, että:
almah tarkoittaa ensisijaisesti "nuorta naista";
sana ei itsessään väitä mitään seksuaalisesta kokemuksesta;
koska muinaisessa Israelissa naimaton nuori nainen yleensä oletettiin neitsyeksi, sana saattoi käytännössä viitata myös neitsyeen.
Siksi "nuori nainen" on monien modernien käännösten ensisijainen käännös Jes. 7:14:ssä.
Johtopäätös
Väitteen osat voidaan arvioida näin:
✅ Jes. 7:14:ssa on sana almah eikä betulah. Totta.
✅ Almah tarkoittaa kirjaimellisesti nuorta naista. Pääosin totta.
✅ Septuaginta käänsi sen sanalla parthenos. Totta.
❌ Septuagintan kääntäjät "valitsivat väärän sanan". Tätä ei voi esittää faktana. Se on tulkinta, eikä sitä tue yksimielinen tutkimus.
❌ Jeesuksen neitseestäsyntymä olisi syntynyt pelkästään tämän käännösvirheen vuoksi. Tämä on liian vahva väite. Kristillinen perinne perustaa neitseestäsyntymän ennen kaikkea evankeliumien kertomuksiin, ja Matteus käyttää Jesajan kohtaa niiden tulkintana. Kriittinen tutkimus kyllä keskustelee siitä, kuinka paljon Septuagintan sanavalinta vaikutti Matteuksen tulkintaan, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että väite sisältää todellisia kielitieteellisiä havaintoja (almah vs. parthenos), mutta siitä vedetään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ("väärä käännös", "koko neitseestäsyntymä syntyi tästä"), joita ei voida pitää vakiintuneina tosiasioina.
Jeesuksen neitseestä syntyminen Raamatun mukaan
Raamattu ilmoittaa, että Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui Jumalan yliluonnollisen työn kautta. Sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumit kertovat, että Maria oli neitsyt, kun hän tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä.
Jesajan profetia
"Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel." (Jes. 7:14)
Tätä profetiaa pidetään Uudessa testamentissa ennustuksena Messiaan syntymästä.
Matteuksen evankeliumi
Matteus kertoo:
"Jeesuksen Kristuksen syntyminen tapahtui näin: Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, havaittiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä." (Matt. 1:18)
Enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi:
"Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään." (Matt. 1:20–21)
Matteus lisää:
"Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta..." (Matt. 1:22–23)
Luukkaan evankeliumi
Luukas kertoo enkeli Gabrielin ilmestyneen Marialle:
"Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus." (Luuk. 1:30–31)
Kun Maria kysyi:
"Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
Enkeli vastasi:
"Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, joka syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi." (Luuk. 1:34–35)
Maria vastasi uskossa:
"Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan." (Luuk. 1:38)
Raamatun opetus
Raamatun mukaan Jeesus Kristus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Hänen syntymänsä oli Jumalan pelastussuunnitelman mukainen ja täytti sen, minkä Herra oli ilmoittanut profeettojen kautta. Jeesus on Jumalan Poika, joka tuli maailmaan pelastamaan ihmiset synnistä ja antamaan iankaikkisen elämän jokaiselle, joka uskoo häneen.
Jeesuksen neitseestä syntyminen Raamatun mukaan
Jesajan profetia
"Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
(Jesaja 7:14)
Marian ilmestys
Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean Nasaretin kaupunkiin neitsyen luo, jonka nimi oli Maria ja joka oli kihlattu Joosefille.
Enkeli sanoi:
"Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi."
(Luukas 1:30–32)
Maria kysyi:
"Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
Enkeli vastasi:
"Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi."
(Luukas 1:34–35)
Maria vastasi:
"Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan."
(Luukas 1:38)
Joosefin ilmestys
"Jeesuksen Kristuksen syntyminen tapahtui näin: Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, havaittiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä."
(Matteus 1:18)
Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi:
"Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään."
(Matteus 1:20–21)
Matteus kirjoittaa:
"Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: 'Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimi Immanuel', se on käännettynä: Jumala on meidän kanssamme."
(Matteus 1:22–23)
Jeesuksen syntymä
"Ja niinä päivinä tapahtui, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava... Ja Joosefkin lähti Galileasta... ilmoittautuakseen verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, kapaloi hänet ja pani hänet seimeen."
(Luukas 2:1–7)
Raamatun todistus
Raamattu todistaa, että Jeesus Kristus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Hänen syntymänsä tapahtui Jumalan pelastussuunnitelman mukaisesti, ja siinä täyttyi se, minkä Herra oli ilmoittanut profeetan kautta. Jeesus on Immanuel – "Jumala meidän kanssamme" – ja Jumalan Poika, joka tuli maailmaan pelastamaan kansansa heidän synneistään.
Vanhan testamentin profetioita Jeesuksen tulosta maailmaan (Raamattu 1933/38)
Seuraavat Vanhan testamentin kohdat ovat kristillisen uskon mukaan Messiasta koskevia profetioita, jotka täyttyvät Jeesuksessa Kristuksessa.
✅1. Vaimon siemen – ensimmäinen lupaus Vapahtajasta
1. Moos. 3:15
"Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."
✅2. Abrahamin siemenessä siunataan kaikki kansat
1. Moos. 22:18
"Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä."
✅3. Juudan heimosta tulee hallitsija
1. Moos. 49:10
"Ei siirry valtikka Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen jalkojensa välistä, ennenkuin tulee hän, jonka se on."
✅4. Mooseksen kaltainen profeetta
5. Moos. 18:15
"Profeetan, minun kaltaiseni, Herra, sinun Jumalasi, on herättävä sinulle sinun veljiesi keskuudesta; häntä kuulkaa."
✅5. Jumalan Poika
Ps. 2:7
"Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin."
✅6. Iankaikkinen Kuningas
Ps. 110:1
"Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi."
✅7. Neitsyt synnyttää Pojan
Jes. 7:14
"Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
✅8. Lapsi, joka on Väkevä Jumala
Jes. 9:5–6
"Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas."
✅9. Iisain kannosta nouseva Vesa
Jes. 11:1–2
"Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki."
✅10. Syntymäpaikka Beetlehem
Miika 5:1 (1933/38; monissa uudemmissa jaotteluissa 5:2)
"Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa. Hänen alkuperänsä on muinaisuudessa, iankaikkisissa ajoissa."
✅11. Herran edelläkävijä
Jes. 40:3
"Huutavan ääni kuuluu: Valmistakaa autiomaahan Herralle tie, tehkää arolle tasaiseksi valtatie meidän Jumalallemme."
✅12. Sanansaattaja valmistaa tien
Mal. 3:1
"Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni."
✅13. Vanhurskas Kuningas tulee nöyränä
Sak. 9:9
"Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle; vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla."
✅14. Herra tulee temppeliinsä
Mal. 3:1
"Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte."
Yhteenveto
Vanhan testamentin profetiat ilmoittavat Messiaan:
syntyvän vaimon siemenenä (1. Moos. 3:15),
olevan Abrahamin ja Daavidin suvusta (1. Moos. 22:18; Jes. 11:1),
syntyvän neitsyestä (Jes. 7:14),
syntyvän Beetlehemissä (Miika 5:1),
olevan Jumalan Poika ja iankaikkinen Kuningas (Ps. 2:7; Ps. 110:1; Jes. 9:5–6),
ja että hänen edellään kulkee tien valmistaja (Jes. 40:3; Mal. 3:1).
Tuolla oli monta sivua tekoälyn tuottamaa tekstiä; mitä tekoäly sanoo piiskan käytöstä vaimon pitämisenä kuuliaisena miehelleen?
Kerrankin saarnamies on oikeassa jos hän on sitä mieltä ettei huivia pidä käyttää vaikka Raamattu sanoo niin. Ylistystä Jumalalle siitä, että saarnamies uskaltaa tuoda asian esiin Raamatun vastaisella tulkinnalla, se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Paavali olisi ollut väärässä. Tänä päivänä Paavali viittaisi pukeutumisen osalta ehkä liian pornohtavaan pukeutumiseen ja liialliseen meikkien käyttöön mikä saattaa herättää miehissä himoja jopa saarnamiehen vaimoa kohtaan.
Helluntaikurkko hyväksyy myös "raamatullisena" naisten tekemät abortit.
Mitä abortti tarkoittaa lapsen kannalta ?
Sana ANGELOS tarkoittaa lähettiä, olipa se taivaallinen tai maallinen.
On todennäköisempää, että Paavali ajatteli vierailevia veljiä ja sisaria naapurikaupungeista, kuin että hän kuvitteli enkelien välittävän ihmisten hiuksista..
Jos silloin oli tapana, että naiset peittivät hiuksensa, varsinkin jos olivat juutalaisia, niin siitä olisi tullut turhaa kohua, jos Korintissa olisi tehty toisin.
Jos kulki pitkät hiukset hulmuten, silloin saattoi saada huonon naisen maineen.
Toinen nvaihtoehto oli että leikkaisi hiuksensa kauniisti.
Paavali sanoo kyllä: "Jos on häpeällistä", siis jos sitä pidettiin sopimattomana, silloin olisi parempi käyttää huivia.
Sen sijaan Paavalin mielestä pitkät vapaana liehuvat hiukset ja kuliksi ajeltu pää oli häpeällistä naiselle.
Paavalin väite, että miesten ei tullut peittää päätänsä, oli juutalaisten tapojen vastaista, koska heillä on aina pieni "kippa" päässä kokouksissa.
Lopulta Paavali sanoo, että päättäkää itse! Hän sanoo myös, että Jumalan edessä ei ole erotusta miehellä ja naisella.
Mitä tarkoittaa käytännössä olla vallanalainen? Minkä vallan? Jos ei halua olla?
Laajat tutkielmat.1/2 Armonvuonna ja päivänä 23.7.2026
Ne esittää yhden perinteisen tulkinnan 1. Kor. 11:1–16:sta, mutta huomioi myös keskeiset vasta-argumentit. Tarkoituksena on perustella näkemystä Raamatulla, juutalaisella taustalla ja varhaiskirkon historialla.
Ovatko pitkät hiukset ja pään peittäminen edelleen voimassa?
Raamatullinen, historiallinen ja juutalainen tutkimus 1. Korinttolaiskirjeen 11:1–16:n pohjalta
Johdanto
Ensimmäisen korinttolaiskirjeen 11. luvun alku kuuluu Uuden testamentin eniten keskusteltuihin kohtiin. Osa kristityistä pitää Paavalin opetusta ensimmäisen vuosisadan kulttuurisidonnaisena ohjeena, kun taas toiset katsovat sen olevan kaikille seurakunnille tarkoitettu pysyvä opetus.
Keskeinen kysymys kuuluu: opettaako Paavali vain Korintin ajan tapoja vai Jumalan luomisjärjestykseen perustuvaa käytäntöä?
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tekstiä Raamatun, kreikan kielen, juutalaisen taustan ja varhaiskirkon todistuksen valossa.
1. Tekstin yhteys
Paavali aloittaa:
"Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minäkin olen Kristuksen seuraaja."
Heti tämän jälkeen hän siirtyy puhumaan jumalanpalveluksesta.
Aihe ei ole arkinen pukeutuminen vaan seurakunnan kokoontuminen, jossa rukoillaan ja profetoidaan.
Kyse on siis julkisesta Jumalan palvelemisesta.
2. Pään järjestys
Jakeessa 3 Paavali kirjoittaa:
"Kristus on jokaisen miehen pää, mies on vaimon pää ja Jumala on Kristuksen pää."
Tämä on koko luvun perusta.
Huomionarvoista on, ettei Paavali aloita keskustelua vaatteista vaan hengellisestä järjestyksestä.
Samalla tavalla kuin Kristus alistuu Isälle olematta Isää alempiarvoinen (Joh. 5:19; 1. Kor. 15:28), myös avioliitossa on Jumalan asettama järjestys.
Kyse ei ole ihmisen arvosta vaan tehtävästä.
3. Luomisjärjestys
Paavali perustelee opetuksensa useilla viittauksilla Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan.
"Mies ei ole vaimosta, vaan vaimo miehestä."
Tämä viittaa Eevan luomiseen Aadamin kylkiluusta.
Seuraava perustelu kuuluu:
"Eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten."
Tämä viittaa suoraan 1. Mooseksen kirjan toiseen lukuun.
Mikään näistä perusteluista ei liity Korintin kulttuuriin.
Jos perustelu olisi ollut esimerkiksi kaupungin siveystavat tai roomalainen laki, Paavali olisi voinut sanoa niin.
Sen sijaan hän palaa luomiseen.
Luominen ei ole muuttunut.
4. Enkelien tähden
Jakeessa 10 Paavali kirjoittaa:
"Sentähden vaimolla tulee olla vallanalaisuuden merkki päässään enkelien tähden."
Tämä on yksi Uuden testamentin vaikeimmista jakeista.
Selityksiä on esitetty useita.
Yhteistä lähes kaikille tulkinnoille on kuitenkin yksi asia:
enkelit eivät ole paikallinen korinttilainen ilmiö.
Raamatussa enkelit ovat läsnä Jumalan kansan kokoontumisissa.
Jesaja 6 kuvaa serafeja Jumalan valtaistuimen ympärillä.
Heprealaiskirje 12 kuvaa seurakunnan liittyvän enkelien juhlakokoukseen.
Ilmestyskirja kuvaa taivaan jumalanpalvelusta.
Paavali siis perustelee opetustaan näkymättömällä hengellisellä todellisuudella.
5. Kreikan sanat
Paavali käyttää kahta eri sanaa.
Katakalyptō
Jakeissa 5–7 esiintyy verbi katakalyptō.
Se tarkoittaa peittää, verhota tai peittää hunnulla.
Sanaa käytetään antiikin kreikassa nimenomaan ulkoisesta peittämisestä.
Peribolaion
Jakeessa 15 käytetään sanaa peribolaion.
Se tarkoittaa peitettä, viittaa tai verhoa.
Paavali kirjoittaa:
"Hiukset ovat hänelle annetut hunnuksi."
Huomionarvoista on, ettei tässä käytetä samaa sanaa kuin aikaisemmin.
Jos Paavali olisi tarkoittanut hiusten korvaavan varsinaisen pään peitteen, hän olisi voinut käyttää samaa sanaa.
Sen sijaan hän käyttää eri ilmaisuja.
Tämän vuoksi monet kreikan tutkijat katsovat, että Paavali erottaa toisistaan
luonnollisen peitteen (pitkät hiukset)
rukouksessa käytettävän pään peitteen.
6. Vastaväite: "Hiukset ovat ainoa peite"
Tämä on nykyisin yleisin tulkinta.
Ongelma näkyy kuitenkin jakeessa 6.
Paavali sanoo:
"Jos vaimo ei peitä päätään, leikattakoon hiuksetkin."
Jos hiukset olisivat sama kuin peite, lause kuuluisi käytännössä:
"Jos naisella ei ole hiuksia, leikattakoon hänen hiuksensa."
Se olisi loogisesti mahdoton.
Teksti erottaa toisistaan hiukset ja pään peittämisen.
7. Luonto opettaa
Jakeet 14–15 sanovat:
"Luontokin opettaa..."
Paavali ei vetoa Rooman lakiin.
Hän ei vetoa kreikkalaiseen muotiin.
Hän vetoaa luontoon.
Pitkät hiukset ovat naiselle kunniaksi.
Lyhyet hiukset sopivat miehelle.
Tämä ero kuvastaa Jumalan luomisjärjestystä.
8. Juutalainen tausta
Paavali oli fariseus.
Hän tunsi Vanhan testamentin lisäksi juutalaisen opetuksen.
Juutalaisessa yhteiskunnassa naimisissa olevan naisen pään peittäminen oli yleinen käytäntö.
Varhaiset rabbit pitivät julkisesti paljastettua päätä sopimattomana naimisissa olevalle naiselle.
Mooseksen kirjan 5:18:ssa papin tuli paljastaa epäillyn avionrikkojan pää.
Tämä kertoo, että normaalitilanteessa pää oli peitetty.
Kyse ei ollut pelkästä muodista vaan kunnian merkistä.
(osa.1/2 jatkuu...)
(...loput osa.1/2)
9. Varhaiskirkko
Tämä kohta on erityisen merkittävä.
Jos Paavalia olisi ymmärretty väärin, lähimpänä apostolien aikaa eläneet kristityt olisivat todennäköisesti korjanneet asian. Näin ei tapahtunut.
Päinvastoin.
* Klemens Aleksandrialainen kirjoitti, että kristityn naisen tuli peittää päänsä.
* Tertullianus kirjoitti kokonaisen teoksen De Virginibus Velandis, jossa hän puolustaa pään peittämistä.
* Hippolytoksen Apostolinen traditio olettaa naisten käyttävän pään peitettä seurakunnassa.
* Johannes Krysostomos selittää 1. Korinttolaiskirjeen 11. luvun kirjaimellisesti.
* Augustinus tekee samoin.
Sekä itäinen että läntinen kirkko säilyttivät tämän käytännön yli 1800 vuoden ajan.
10. Milloin käytäntö muuttui?
Vasta 1900-luvulla länsimainen kulttuuri muuttui voimakkaasti.
Naisten pukeutuminen muuttui.
Feministinen liike vaikutti sukupuoliroolien ymmärtämiseen.
Monissa protestanttisissa kirkoissa pään peittäminen jäi pois.
Muutos ei tapahtunut uuden raamatuntulkinnan vuoksi vaan pitkälti kulttuuristen muutosten seurauksena.
11. Vastaväitteitä
"Paavali puhui vain Korintille."
Paavali perustelee opetuksensa:
luomisella
enkeleillä
luonnolla
kaikkien seurakuntien käytännöllä.
Mikään näistä ei rajoitu Korinttiin.
"Tämä oli vain paikallinen tapa."
Paavali ei koskaan sano niin.
Päinvastoin hän sanoo:
"Meillä ei ole muuta tapaa eikä Jumalan seurakunnilla."
"Huivi oli vain siveellisyyden merkki."
Vaikka sillä oli kulttuurinen merkitys, Paavali ei perusta opetustaan kulttuuriin vaan luomiseen.
12. Johtopäätös
Kun tarkastellaan koko aineistoa yhdessä, muodostuu johdonmukainen kokonaisuus.
Paavali perustelee opetuksensa luomisjärjestyksellä.
Hän vetoaa enkeleihin.
Hän erottaa hiukset ja pään peittämisen toisistaan.
Hän sanoo käytännön olevan yhteinen kaikille seurakunnille.
Juutalainen tausta tukee opetusta.
Varhaiskirkko ymmärsi tekstin kirjaimellisesti.
Kristillinen kirkko noudatti opetusta lähes kahden vuosituhannen ajan.
Näistä syistä monet kristityt katsovat edelleen, että:
miehen tulee rukoillessaan pitää päänsä paljaana,
naisen on hyvä pitää hiuksensa pitkinä,
ja käyttää pään peitettä rukoillessaan ja osallistuessaan seurakunnan jumalanpalvelukseen.
Samalla on hyvä tunnistaa, että monet toiset Raamattuun sitoutuvat kristityt tulkitsevat 1. Kor. 11:n toisin. Keskustelussa on siksi tärkeää erottaa toisistaan se,ena on mahdollisimman perusteellinen tutkimus, sitä voi vielä laajentaa käsittelemällä yksityiskoht mitä teksti sanoo, ja se, miten eri kirkkokunnat ovat sitä tulkinneet.
Tässä 2/2 on laajempi raamatuntutkimuksellinen katsaus.
Pyrin erottamaan toisistaan sen, mitä lähteet sanovat, ja sen, miten niitä on tulkittu. On hyvä huomata, että kaikki tutkijat eivät tee samoja johtopäätöksiä.
1. Kreikan kieli tukee kahden eri peitteen erottamista
Yksi merkittävimmistä havainnoista on, että Paavali käyttää kahta eri kreikan sanaa.
Jakeet 5–6
πᾶσα δὲ γυνὴ προσευχομένη ἢ προφητεύουσα ἀκατακάλυπτος...
Sana ἀκατακάλυπτος (akatakalyptos) tarkoittaa "peittämätöntä".
Sen vastakohta tulee verbistä:
κατακαλύπτω (katakalyptō) = peittää kokonaan, verhota, peittää hunnulla.
Sanaa käytetään antiikin kreikassa nimenomaan ulkoisesta peittämisestä. Se ei tarkoita hiuksia.
Jakeessa 15
Paavali kirjoittaa:
ἡ κόμη ... ἀντὶ περιβολαίου δέδοται.
Tässä esiintyy sana:
περιβόλαιον (peribolaion)
Se tarkoittaa:
viittaa
peitettä
vaatetta
ympärille kiedottavaa kangasta.
Tämä ei ole sama sana kuin katakalyptō.
Siksi monet kreikan tutkijat katsovat, että Paavali puhuu kahdesta asiasta:
luonnollinen peite = pitkät hiukset
rukouksessa käytettävä peite = huivi tai huntu.
2. Mitä tarkoittaa "ἀντί" (anti)?
Jakeessa 15 sanotaan:
hiukset on annettu ἀντὶ περιβολαίου
Sana anti voi tarkoittaa:
sijasta
vastineeksi
vastaavaksi
jonkin kaltaiseksi.
Nykyisin esitetään usein tulkinta:
"Hiukset ovat huivin sijasta."
Mutta kreikassa anti ei aina tarkoita korvaamista.
Esimerkiksi:
Matteus 2:22
Arkelaus hallitsi isänsä sijasta.
Tässä korvaaminen on selvä.
Mutta muualla sana voi tarkoittaa myös "vastaavaksi" tai "merkiksi".
Tästä syystä monet pitävät mahdollisena, että Paavali sanoo:
Jumala on jo antanut naiselle luonnollisen peitteen (pitkät hiukset), mikä tukee ajatusta myös rukouksessa käytettävästä peitteestä.
3. Jakeen 6 logiikka
Tämä on ehkä vahvin kieliopillinen argumentti.
Paavali kirjoittaa:
Jos vaimo ei peitä päätään, leikattakoon häneltä hiuksetkin.
Jos hiukset olisivat ainoa peite, lauseesta tulisi:
Jos naisella ei ole hiuksia,
leikattakoon hänen hiuksensa.
Tämä olisi sisäisesti ristiriitainen.
Siksi monet tutkijat katsovat, että Paavali erottaa:
peittämisen
hiukset.
4. Juutalainen tausta
4. Mooseksen kirja 5 Papin tuli epäillyn avionrikkojan kohdalla:
"paljastaa naisen pää."
Heprean verbi tarkoittaa peitteen poistamista.
Perinteisessä juutalaisessa tulkinnassa tämä ymmärrettiin niin, että naimisissa olevalla naisella oli normaalisti peitetty pää.
Jesaja 47
Babylonia nöyryytetään.
Yksi häpeän merkki on hunnun poistaminen.
Huntu liittyy kunnialliseen asemaan.
Juutalaiset rabbit
Mishna (Ketubot 7:6) käsittelee tilannetta, jossa vaimo kulkee ulkona pää paljaana. Tätä pidetään poikkeuksena vaatimattomuuden normeista, ja se mainitaan avioliittoon liittyvien velvollisuuksien yhteydessä.
Talmud (esim. Ketubot 72a) keskustelee samasta aiheesta ja liittää pään peittämisen naimisissa olevan naisen tavanomaiseen käytäntöön.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että nämä lähteet on koottu Paavalin ajan jälkeen, vaikka ne voivat heijastaa varhaisempia perinteitä. Siksi niitä käytetään tausta-aineistona, ei suorana todisteena siitä, mitä kaikki juutalaiset tekivät ensimmäisellä vuosisadalla.
5. Varhaiskirkko
Tässä historiallinen todistus on poikkeuksellisen yhtenäinen.
Klemens Aleksandrialainen (n. 150–215)
Hän kirjoittaa, että naisen tulee:
"olla kokonaan peitetty."
Hän liittää tämän siveyteen ja apostoliseen opetukseen.
Tertullianus (n. 160–220)
Hän kirjoitti kokonaisen kirjan:
De Virginibus Velandis
("Neitsyiden peittämisestä")
Hän sanoo käytännössä:
Apostolit opettivat tämän.
Hänen mukaansa myös naimattomien naisten tuli peittää päänsä seurakunnassa.
Johannes Krysostomos (347–407)
Hän selittää:
Paavali ei perustele opetusta paikallisella tavalla vaan luonnolla.
Krysostomoksen mukaan hiukset eivät tee huivia tarpeettomaksi.
Augustinus
Hän pitää opetusta seurakunnan normaalina käytäntönä.
6. Kirkon historia
Noin 1900 vuoden ajan lähes kaikki kristilliset yhteisöt säilyttivät pään peittämisen jumalanpalveluksessa.
Tähän kuuluivat esimerkiksi:
- itäinen ortodoksinen kirkko
- katolinen kirkko
- koptilainen kirkko
- syyrialaiset kirkot
- armenialainen kirkko
- monet reformaation jälkeiset protestanttiset kirkot.
Monissa protestanttisissa kirkoissa käytäntö alkoi vähentyä 1900-luvulla, osin yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Esimerkiksi katolisessa kirkossa vuoden 1917 kanoninen laki edellytti naisilta pään peittämistä kirkossa, mutta vuoden 1983 kanonisessa laissa tätä määräystä ei enää ollut.
7. Mitä nykyajan tutkijat sanovat?
Näkemykset jakautuvat.
Perinteistä tulkintaa puolustavat esimerkiksi useat konservatiiviset evankeliset ja anabaptistiset tutkijat sekä jotkut kreikan kielen asiantuntijat. He katsovat, että Paavali opettaa sekä pitkät hiukset että erillisen pään peitteen.
Kulttuurisidonnaista tulkintaa kannattavat monet nykyajan tutkijat. Heidän mukaansa Paavalin ohje liittyi Korintin paikallisiin kunnian ja häpeän normeihin, eikä ulkoinen peite ole sellaisenaan yleispätevä käsky.
(osa.2/2 jatkuu...)
(...loput osa.2/2)
Yhteenveto
Perinteisen tulkinnan vahvimmat perustelut ovat:
- Paavali vetoaa luomisjärjestykseen eikä Korintin tapoihin.
- Hän mainitsee enkelit perusteena.
- Kreikan sanat katakalyptō ja peribolaion eivät ole samoja.
- Jakeen 6 logiikka näyttää erottavan hiukset ja pään peittämisen.
- Varhaiskirkko ymmärsi tekstin yleisesti kirjaimellisesti.
- Juutalainen tausta tukee ajatusta siitä, että pään peittäminen oli tunnettu käytäntö erityisesti naimisissa oleville naisille.
Samalla on hyvä todeta, että näistä havainnoista ei seuraa automaattisesti vain yksi mahdollinen tulkinta. Kristillisten kirkkojen ja tutkijoiden välillä on edelleen perusteltua erimielisyyttä siitä, onko Paavalin ohje tarkoitettu sitovaksi kaikille ajoille vai liittyykö sen ulkoinen muoto ensimmäisen vuosisadan kulttuuriseen tilanteeseen. Tämä ero koskee ennen kaikkea soveltamista, ei sitä, että 1. Kor. 11 on tärkeä osa Uuden testamentin opetusta.
1Kor.11:14 Eikö luontokin sitä opeta, että se on miehelle häpiäksi, jos hänellä on pitkät hiukset. 1Kor.11:15 Mutta vaimolle on se kunniaksi, että hänellä on pitkät hiukset; sillä hiukset ovat hänelle peitteeksi annetut. Biblia (1776)
Vanhatestamentti Koraaninovat samaa patriarkaalista kuin nykyään Taleban systeemi ja sitä ajetaan aloittajan puheessa. Täällä meillä nyt kerta kaikki aan ei patriarkaalisuutta tarvita kuin ziinä mielessä miehet menee rajalle maata puolustamaan. Pitäkää iysennevkunnossa.
Maalla pidetään huivia karjakrittiössö jne. Oikeasti kikkohuivin pitää olla kasvot peittävä huntu eikä mikään lipuke.
Pidän talvella myssyä kirkossa. Minulla on pälvilaikkutauti eikä tukkaaa ole juurikaan. Ystäväni ln Afrikasra ka hänelle ei näytä kasvavan kuin kiharat lyhyet. Synti sekin.
Raamatussa ei ole missään käsketty naisten käyttää huivia. Raamattu opettaa naisia peittämään päänsä pitkillä hiuksilla. Miehillä on lyhyet hiukset.
Naisten alistaminen ja sivussa pitäminen on vastoin Raamatun pääperiaatetta: Herra, teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjusta,
Jumala ei jaottele ihmisiä sukupuolen mukaan: on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
Raamattu kieltää naisia puhumasta seurakunnan kokouksessa.
Raamattu kieltää katsomasta henkilöön!
Jaakob puhuu niistä, jotka erottelevat ihmisiä: eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?
Seurakunnan kokoontumiset eivät ole perheasioiden keskustelutilaisuuksia, näin Paavali itse asiassa tarkoitti.
Miksei Räsäsen päässä ole huntua.
Nämä patriarkaaliset opetukset ei toteudu Suomess eikä muita nausua voi komentaa.
Eikö kukaan ota sitä vaihtoehtoa huomioon että Paavali saattaa valehdella?
Hukkaanko se kaikki paasaaminen siitä on mennyt kun kukaan ei sitä kuitenkaan usko vaikka miten jakaa sanaa, kertoo että suurin valehtelija mitä maan päällään kantaa ja vielä murhamies.
Eikö oppi mene perille vai missä vika. Esittäjässä vai kuulijoissa?
Paavali puhui aina totta. Naisten alistaminen Paavalin opetusten pohjalta perustuu miesten ja kirrkokuntien käännöksiin ja oletuksiin miesten etuoikeutetusta asemassa. Esimerkiksi ketjun aihe: vaatimus vaimojen huivinkäyttööön.
38-käännös sanoo: Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden.
Sen sijaan Biblia: Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia.
Yuong's literal: because of this the woman ought to have a token of authority upon the head, because of the messengers;
Pään peittäminen oli merkki naimisissa olemisesta, kuin sormus nimettömässä nykyään.
Messenger tarkoittaa lähettiä, samoin kuin kreikan sana angelos.
Ei Paavali puhunut taivaallisista läheteistä, vaan toisten seurakuntien läheteistä.
1Kor.11:5 Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee eli propheteeraa peittämättömällä päällä, se häpäisee päänsä, sillä se on niinkuin ajettu olis. Biblia (1776)
Mitä järkeä siinä Paavalin herjaamisessa on kun lataa miljoona herjaa Paavalista ja sekunnin päästä toiset lainaa Paavalia aivan pokkana, että näin sitä Raamatussa sanotaan.
Turhaa on tosiaan herjaajan työ. Ei se johda yhtään mihinkään.
Miksi uskovien naisten puheissa syyllistetään haureuden synnistä enemmän miehiä?
Miksi videolla syyllistettiin miehiä, vaikka puheessa esimerkkinä olevasta haureuden synnissä on osallisina kaksi eri sukupuolta?
Nainen kuin nainen saa seuraa jos sitä hakee yökerhoista tai netin kautta. Joten naisilla on enemmän mahdollisuuksia haureuden syntiin, ja naiset syyllistyvät enemmän haureuden syntiin kuin miehet. On nainen sitten uskosta osaton, kulttuurikristitty tai uudestisyntynyt uskova. Yksi syistä on myös e-pillerit ja muiden ehkäisyvälineiden keksimiset.
Uskoville naisille ja uskosta osattomille tärkeämpiä asioita ovat miehen sosioekonominen yhteiskunta-asema ja status. Harvat naiset haluavat aviomiehekseen köyhän miehen, saati työttömän miehen, oli kyse sitten uskovista tai uskosta osattomista.
Mutta Raamattu kertoo, että vaimon pitäisi olla miehellensä alamainen, eikä se asetelma muutu aviopuolisoiden vuositulojen perusteella. Alamainen ja alistettu ovat kaksi eri asiaa. Rakkaudesta aviomieheensä nainen voi olla miehelleen alamainen, mutta hänen ei tarvitse olla alistettu.
Raamattu opettaa:
”Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;”
Ef. 5:22
Samassa yhteydessä myös aviomiehille annetaan vakava velvollisuus:
”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,”
Ef. 5:25
Paavali sanoo myös:
”Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.”
Ef. 5:24
Kyse ei siis ole siitä, että mies saisi alistaa vaimoaan. Samassa yhteydessä miehiä käsketään rakastamaan vaimojaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaa. (Raamattu)
Kun menet seurakuntaan, näet siellä aviopareja. Ihmisiä, jotka eivät ole koko elämänsä ajan olleet itse uskossa. Vaikka joku olisi ollut sylivauvana kastettu, käynyt rippikoulun, ollut kulttuurikristitty tai syntynyt uudestisyntyneille kristityille vanhemmille ja kasvanut uskovassa perheessä, se ei vielä kerro hänen henkilökohtaisesta suhteestaan Jumalaan.
Jokaisella uskovalla, naisella ja miehellä, joka on avioliittoon mennyt, on jossain elämän vaiheessa ollut samanlaisia sinkkuuden ajan elämäntilanteita, joissa vastakkain ovat olleet sinkkuelämän todellinen arki ja Raamatun korkeat ihanteet, ohjeet, neuvot ja opetukset.
Uskovat Raamatun sanan opettajat voivat silti Raamatulla päähän lyödä ja moralisoida synnittömyydestä, puhtaudesta ja pyhyydestä, vaikka olisivat itse ennen uskoontuloaan eläneet haureudessa ja synnissä.
Raamattu muistuttaa:
”Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.”
1. Kor. 10:12
Tämä kohta liittyy suoraan varoitukseen siitä, kuinka vaarallista on langeta syntiin. (Raamattu)
Raamattu sanoo myös:
”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”
Room. 3:23
(Raamattu)
Aviomiehen valinnassa rima uskovilla naisilla on niin korkealla, etteivät he itse edes täytä sitä vaatimusta, jonka Raamattu voi kertoa hyvästä vaimosta.
Raamattu kuvaa hyvää vaimoa esimerkiksi Sananlaskujen 31. luvussa:
”Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.”
Sananl. 31:10
(Raamattu)
Pään peittäminen
Harvat avioliitossa olevat naiset haluavat peittää päätään huivilla, vaikka Raamattu siihen kehottaa ja opettaa.
Paavali kirjoittaa:
”Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämättömänä, häpäisee päänsä;”
1. Kor. 11:5
Edelleen hän kirjoittaa:
”Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkkiä enkelien tähden.”
1. Kor. 11:10
Paavali siis yhdistää pään peittämisen vallanalaisuuden merkkiin. Siksi on perusteltua kysyä, miksi monet kristityt naiset eivät nykyään noudata tätä Raamatun opetusta, vaikka suhtautuvat muihin Raamatun käskyihin vakavasti.
Moni niskoittelun synnissä, eli taikuuden synnissä, elävä nainen väittelee vastaan, että huivia ei pitäisi vaimojen käyttää: ”Onko Jumala todellakin sanonut niin?”
Tämä ilmaisu tuo mieleen käärmeen sanat Eevalle:
”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?”
1. Moos. 3:1
(Raamattu)
Raamattu sanoo niskoittelusta:
”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä,
ja niskoittelu on valhetta
ja kuin kotijumalain palvelusta.”
1. Sam. 15:23
Tämä on tarkka KR38:n mukainen sanamuoto.
Siksi Raamatun opetuksia ei pitäisi valita sen perusteella, mikä tuntuu nykykulttuurissa helpolta tai vaikealta. Jos ihminen tunnustaa Raamatun Jumalan sanaksi, hänen pitäisi myös suhtautua vakavasti niihin kohtiin, jotka haastavat hänen omat mieltymyksensä.
Jumalan seurakunnalla ei ole muuta tapaa kuin se, että vaimot käyttävät huivia vallanalaisuuden merkkinä enkelien tähden.
”Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkkiä enkelien tähden.”
1. Kor. 11:10
Miehiä kritisoivat ja vähättelevät syyllistävät uskovat naiset ei itse ylitä korkeaa rimaa jonka Raamattu heille esittää jotta he olisi kelpo vaimoja...
https://youtu.be/veKnYYDM7JE?is=sB-ys1ErdBDLshBJ
Shalom🕎
Ei mene tosiaan oppi perille.
Me vain lainaamme pokkana valehtelijan ja murhamiehen kirjoituksia.
Miten paljon niitä täytyy jankuttaa ja miten monta miljoonaa kertaa kopioida samat kohdat Raamatusta, jotka ovat todistavinaan sen, että valehtelija mikä valehtelija ja murhamies mikä murhamies.
Ollaan uppiniskaisia kuin Israelin kansa oli erämaassa.
Mikään ei mene kalloon vaikka miten sitä toistetaan.
1Kor.11:14-15 Eikö luontokin sitä opeta että se on miehelle häpiäksi, jos hänellä on pitkät hiukset? Mutta vaimolle on se kunniaksi, että hänellä on pitkät hiukset; sillä hiukset ovat hänelle peitteeksi annetut. Biblia (1776)
Ihan sama vaikka jokaisessa valotolpassa lukisi että Paavali on valehtelija sekä murhamies, niin ei se vain mene kaaliin.
Eihän kukaan usko jos niissä jossain lukee, että Jeesus tulee pian.
Sellainen on tämä uppiniskainen ja niskuroiva kansa.
Opeta tälle nyt sitten jotain kun mikään ei mene perille vaikka yhtä huutoa jotain asiaa huutaisi.