Eilen illalla alkoi vasenta lonkkaani särkeä. Syytä en tiedä. Illalla sain unen, kun särkylääkkeen avulla pääsin hyvään asentoon.
Aamulla oli lonkkani niin kipeä etten päässyt sängystä ylös. Ovet olivat tietysti lukossa, särkylääke ja kännykkäkin kaukana. Mietin että nyt olisin lirissä, jos asuisin yksin.
Onneksi on vaimo, joka tunnin särkylääkkeen vaikutusta odotettuani auttoi minut jalkeille.
Yksin asumisen ongelmia
Anonyymi-ap
41
162
Vastaukset 41
- Anonyymi00001
Jos minä asuisin yksin ja menisin lonkka kipeänä nukkumaan, varmistaisin että puhelin ja särkylääkkeet olisivat käden ulottuvilla
- Anonyymi00002
Kun asun yksin, päätän ihan itse, kuka saa tulla ovestani sisälle. Saan itse päättää mitä tänään syön. Saan päättää itse, mitä kuuntelen radiosta tai katson televisiosta tai netistä. Kukaan ei huomauttele ulkonäöstäni tai muista henkilökohtaisista asioistani. Minun ei tarvitse katsella aamiaispöydässä kenenkään murjottavaa naamaa. Minun ei tarvitse kuunnella v-----luja. Minun ei tarvitse olla seuraamassa urheilua, josta en ole kiinnostunut.
Löydän toosi paljon hyviä asioita siihen, että asun yksin.- Anonyymi00006
Samoin täälläkin ja listaa voisi vielä jatkaakin , mutta olkoon nyt.............Ennen koronaa olin eräällä tuetulla lomalla jossa osallistujat lähes kaikki +60 ja siellä ohjaaja sanoi että puhelin pitää tän ikäisillä olla mukana vessassakin kun koskaan ei tiedä mitä sattuu.
- Anonyymi00007
Varmasti niitä positiivisia asioita, ihan niin kuin negatiivisiakin, löytyy sekä yksinasumisesta että parisuhteessa tai muutoin vain kaksinasumisesta
Itse kun olen ollut nuoresta iästäni asti puoisoni kanssa, olen hyvin kiitollinen siitä, että olen saanut jakaa elämäni ja monet kokemukset hänen kanssaan. Voin itse päättää minäkin kuka meidän ovesta astuu sisälle ja voin aivan hyvin päättää itse mitä tänään syön tai mitä katselen televisiosta. Ei parisuhde mikään vankila ole, ainakaan meidän parisuhteemme.
Äkkiseltään parhaan puolena parisuhteessa pidän yhteisiä aamupaloja eli kun molemmat ollaan eläkkeellä on kiva syödä pitkään aamupalaa ja lähteä sitten joko yhdessä lenkille tai sitten kumpikin omiin juttuihin. Illalla on kivaa mennä yhdessä sänkyyn vaikkapa pusuttelemaan tai vain juttelemaan
Telkkuja on kaksi, joten molemmat voimme katsoa sitä mitä milloinkin kiinnostaa. Urheilua katsomme yhdessä - Anonyymi00013
Useimmiten koko elämä menee hyvin.
Mutta huonoissa tapauksissa voit herätä vaivaistalon sängystä ja saat viettää siinä kenties 20 vuotta. - Anonyymi00019
Anonyymi00013 kirjoitti:
Useimmiten koko elämä menee hyvin.
Mutta huonoissa tapauksissa voit herätä vaivaistalon sängystä ja saat viettää siinä kenties 20 vuotta.Nykyisin "vaivaistaloihin " pääsee vasta nun elinaikaa on max viisi vuotta.
Siili25 - Anonyymi00028
Anonyymi00013 kirjoitti:
Useimmiten koko elämä menee hyvin.
Mutta huonoissa tapauksissa voit herätä vaivaistalon sängystä ja saat viettää siinä kenties 20 vuotta.Vaivaistalossa saat kuitenkin ruuan valmiina ja hygienian avustettuna, ellet itse pysty toimimaan. Siellä on turvallista hoitsujen valvovan silmän alla ja seuraakin löytyy, jos sitä tahtoo. Että sellainen huono tapaus, jos ymmärrys ei yllä.
- Anonyymi00003
Kun vuosikymmenien aikainen kumppanini siirtyi ajasta ikuisuuteen pari kuukautta sitten niin en ole vielä löytänyt tästä yksin asumisesta yhtä ainoaa myönteistä puolta.
Kielteisenä puolena on ilmennyt jokailtainen viehättyminen seurusteluun alkoholin kanssa. - Anonyymi00004
Elämä on välillä jännittävää, minkäs teet.
- Anonyymi00005
Yksiasumisen ongelmaa voi lievittää mm. digi-valvonnalla, ettei löydetä vasta kuukausien kuluttua kotiinsa kuollut yksinasuva.
- Anonyymi00008
tämä koskee miehiä
naisilla on yleensä verkostoja
vanhoilla miehillä ei ole yhtään tuttua
meillä oli vanha proffa Tapiolassa joka istu kaksi kuukatta
keittiöpöydän ääressä onneksi ikkunat oli kiinni ettei pulut syöneet
muistakaa sulkea ikkunat jos on huono olo
kuka tunnettu radioääni -mies palkittu
kuoli keskellä Stadia Katajanokalla
tammikuussa talkkari löysi kesäkuussa - Anonyymi00009
Kaikilla ei ole varaa digivalvontaan.
- Anonyymi00010
Anonyymi00008 kirjoitti:
tämä koskee miehiä
naisilla on yleensä verkostoja
vanhoilla miehillä ei ole yhtään tuttua
meillä oli vanha proffa Tapiolassa joka istu kaksi kuukatta
keittiöpöydän ääressä onneksi ikkunat oli kiinni ettei pulut syöneet
muistakaa sulkea ikkunat jos on huono olo
kuka tunnettu radioääni -mies palkittu
kuoli keskellä Stadia Katajanokalla
tammikuussa talkkari löysi kesäkuussaEi voi yleistää. Ei ole sen kummemmin naisilla verkostoja.
Ihan yksinäisiä vanhuksia on Suomessa ainakin 300000.
Mahdollisesti enemmän. Täsmälukua on vaikea tietää. - Anonyymi00011
Anonyymi00009 kirjoitti:
Kaikilla ei ole varaa digivalvontaan.
Kunta voi sen järjestää, ei maksa mitään.
- Anonyymi00012
Yksin asuessa kannattaa laittaa vanhoihin puhelimiin prepaid kortti ja niitä sänkyyn, wc ja johonkin lattialle.
Tiedän useita tapauksia kun kaatuu tms eikä pääse puhelimeen.
Mun äitikin kaatui. Huomasi sitten että pudottaa lankapuhelimen jatkojohdosta puhelimen lattialle ja vetää viereensä. Kaikki hyvin.
Työkaveri oikein reipas ja urheilullinen n. 30v., saattoi vaimon ja lapset ulko-ovelle. Laittoi oven kiinni ja sai jonkun aivoinfarktin. Oli kotona yksin, oli ryöminyt 5 metriä ja siihen väsyi. Vaimo tuli iltapäivällä. Mies tajuton. Elpyi, mutta jäi neliraaja halvaantuneeksi ja nosteltaviksi laitteilla. Eli yli 70v. täysin hoidettavana.
Täysin terve naapuri 55v. sai kohtauksen, kaikki velttona,. Huusi miehelleen tule nostamaan. Vähän kuntoutui, mutta edelleen sänkypotilas jotain 65v.
Elämä on arvaamaton.
Kun alkoi,
Tiedän myö kun on autolla ajanut pimeässä, eikä ole löytänyt puhelinta ,
eikä saamut ovia auki , ja kukaan ei enää nähnyt 100 m päässä olevaa autoa iltahämärässä.
loppu on surullinen.
Mutta pitäkäää puhelin jossain varmasa paikass ajosta löytää ympäriajon jälkeenkin.
Elämä on arvaamatonta.
.- Anonyymi00016
Huomattavasti helpompi tapa on pitää puhelinta ns. puhelinpussissa kaulalla/olalla. Aina, kun on muualla kuin nukkumassa.
- Anonyymi00014
Yksin on turvatonta.
- Anonyymi00030
Vielä en ole turvattomuutta tuntenut, mutta kai sekin aika vielä koittaa.
- Anonyymi00015
Jos on yksin puhekyvyn menettäneenä, ei auta vaikka olisi 10 puhelinta.
- Anonyymi00017
Puhelimessa on hätänappula, sinne voi laittaa myös tekstarin. Kannattaa harjoitella ja tutustua puhelimen tähän puoleen.
- Anonyymi00018
Tuossa tilanteessa minä laittaisin turvarannekkeen.
Siili25 - Anonyymi00020
Anonyymi00018 kirjoitti:
Tuossa tilanteessa minä laittaisin turvarannekkeen.
Siili25Kallista.
- Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Kallista.
Turvallisuus maksaa.
Siili25 - Anonyymi00023
Anonyymi00020 kirjoitti:
Kallista.
Parikymppiä kuukaudessa.
- Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
Parikymppiä kuukaudessa.
Missä? 70 keskimäärin.
- Anonyymi00022
57 vuotisen avioliiton jälkeen menetyneen vaimoni aiheuttaman yksinäisyyden ja murehtimisen seurauksena olen ryhtynyt alkoilemaan iltaisin.
Toukokuun lopun jälkeen alkaneet pari, kolme viikkokertaa on nyt jokailtaista.
On vielä kohtuullista ottaen huomioon seuraavan aamupäivän mutta määrällisesti ylittää rutkasti +80v ikäisten ukkojen suositellut maksimit.
Haittaa kuitenkin aamupäiväistä kuntoilua.- Anonyymi00025
Tiedostat riskin mutta jatkat silti? Pitäisikö hankkia muu harrastus tilalle?
Siili25 - Anonyymi00026
Kun yksin ryyppää, on aina arvoisessaan seurassa.
Eikä tule suurempia riitoja. - Anonyymi00032
Anonyymi00025 kirjoitti:
Tiedostat riskin mutta jatkat silti? Pitäisikö hankkia muu harrastus tilalle?
Siili25Kuntosali kuudesti viikossa riittää toistaiseksi.
Tuttu ympäristö. Tutut kaverit. Kahviossa keskustelupiiri.
Eturauhasen ja toisen nivusen silpomisen johdosta on kuntoiluni yksipuolistunut.
Mitään ei enää voi tehdä maksimitasoon. Ei mitään mikä vaatisia lantion loppuun vedon.Mitään ei räjähtävällä teholla.
Vatsatreenit ovat täysin estyneet.
Maastaveto on mennyt pienellä painolla pitkien sarjojen kanssa lutkutteluksi.
Aikaisennat kulmariipunna leuavedot ovat muuttuneet tavanomaisiksi "kynttilävedoiksi" ilman sätkimistä.
Tuohon iltatissutteluuni moni tuntuu suhtautuvan perisuomaisen ryyppäämisen tavoin.
Ehdin olemaan halvaantuneen ja puhekyvyttömän vaimoni asuinkaverina vuoden verran. Minua vaivaa ajatus mitä olisin vielä voinut tehdä enemmän hänen olonsa eteen.
Meillä oli alusta alkaen yhtäläiset mielenkiinnon kohteet, asenteet kaikkiin arkisiin asioihin. Kaikissa asioissa molemminpolinen, ehdoton luottamus. Vaimolleni oli tärkeä minun hyvinvointini.
Toinen lapsemme perheineen on noin 300km:n päässä ja toinen noin 250km etäisyydellä. Nyt 4kk:n reisulla Espanjassa.
Nyt jätin väkevät kaappiin ja rajasin juopotteluni yhteen tölkkiin asiantuntijoiden olutta.
Huomenna ojentelu päivä.
Riskit? Pihlajalinnan 21.07. tekemien laboratoriokokeiden tulosten perusteella ei ole mitään riskejä. Oma juttunsa on se, että miksi minä ähkisin väkisin epämiellyttävissä kuvioissa?
Tärkein osa elämääni on poistunut enkä pidä itseäni kuolemattomana.
Pyrin pitämään itseni kunnossa pystyäkseni nauttimaan mm. valikoitujen juomien maistelusta.
Kun vaimoni eräs uhkaava terveydellinen riski ilmeni 57v / 52v vaiheessa niin mahdollisen leskeytymiseni jälkimainingeista hän arveli, että joko ryyppään tai treenaan itseni hengiltä nopeasti. Yritän yhdistää nämä asiat koska elämäni tuntuu nyt täysin tarkoituksettomalta.
Keskustellessani erään kirurgin kanssa nivustyräni aiheuttamien inhottavien seurausten kohentamisesta leikkauksella niin analyysin tuloksena oli, että operaation jälkimainingit olisivat niin pitkät ja, ikäni huomioiden epämiellyttävät, että panostamme loppuvuosien elämän laatuun nykyisissä puitteissa.
Tämä pitkä kilkutteluni on merkki elinkumppani puutteesta. - Anonyymi00033
Anonyymi00032 kirjoitti:
Kuntosali kuudesti viikossa riittää toistaiseksi.
Tuttu ympäristö. Tutut kaverit. Kahviossa keskustelupiiri.
Eturauhasen ja toisen nivusen silpomisen johdosta on kuntoiluni yksipuolistunut.
Mitään ei enää voi tehdä maksimitasoon. Ei mitään mikä vaatisia lantion loppuun vedon.Mitään ei räjähtävällä teholla.
Vatsatreenit ovat täysin estyneet.
Maastaveto on mennyt pienellä painolla pitkien sarjojen kanssa lutkutteluksi.
Aikaisennat kulmariipunna leuavedot ovat muuttuneet tavanomaisiksi "kynttilävedoiksi" ilman sätkimistä.
Tuohon iltatissutteluuni moni tuntuu suhtautuvan perisuomaisen ryyppäämisen tavoin.
Ehdin olemaan halvaantuneen ja puhekyvyttömän vaimoni asuinkaverina vuoden verran. Minua vaivaa ajatus mitä olisin vielä voinut tehdä enemmän hänen olonsa eteen.
Meillä oli alusta alkaen yhtäläiset mielenkiinnon kohteet, asenteet kaikkiin arkisiin asioihin. Kaikissa asioissa molemminpolinen, ehdoton luottamus. Vaimolleni oli tärkeä minun hyvinvointini.
Toinen lapsemme perheineen on noin 300km:n päässä ja toinen noin 250km etäisyydellä. Nyt 4kk:n reisulla Espanjassa.
Nyt jätin väkevät kaappiin ja rajasin juopotteluni yhteen tölkkiin asiantuntijoiden olutta.
Huomenna ojentelu päivä.
Riskit? Pihlajalinnan 21.07. tekemien laboratoriokokeiden tulosten perusteella ei ole mitään riskejä. Oma juttunsa on se, että miksi minä ähkisin väkisin epämiellyttävissä kuvioissa?
Tärkein osa elämääni on poistunut enkä pidä itseäni kuolemattomana.
Pyrin pitämään itseni kunnossa pystyäkseni nauttimaan mm. valikoitujen juomien maistelusta.
Kun vaimoni eräs uhkaava terveydellinen riski ilmeni 57v / 52v vaiheessa niin mahdollisen leskeytymiseni jälkimainingeista hän arveli, että joko ryyppään tai treenaan itseni hengiltä nopeasti. Yritän yhdistää nämä asiat koska elämäni tuntuu nyt täysin tarkoituksettomalta.
Keskustellessani erään kirurgin kanssa nivustyräni aiheuttamien inhottavien seurausten kohentamisesta leikkauksella niin analyysin tuloksena oli, että operaation jälkimainingit olisivat niin pitkät ja, ikäni huomioiden epämiellyttävät, että panostamme loppuvuosien elämän laatuun nykyisissä puitteissa.
Tämä pitkä kilkutteluni on merkki elinkumppani puutteesta.Juopottelun haltuunotolle👍.
Siili25 - Anonyymi00036
Anonyymi00032 kirjoitti:
Kuntosali kuudesti viikossa riittää toistaiseksi.
Tuttu ympäristö. Tutut kaverit. Kahviossa keskustelupiiri.
Eturauhasen ja toisen nivusen silpomisen johdosta on kuntoiluni yksipuolistunut.
Mitään ei enää voi tehdä maksimitasoon. Ei mitään mikä vaatisia lantion loppuun vedon.Mitään ei räjähtävällä teholla.
Vatsatreenit ovat täysin estyneet.
Maastaveto on mennyt pienellä painolla pitkien sarjojen kanssa lutkutteluksi.
Aikaisennat kulmariipunna leuavedot ovat muuttuneet tavanomaisiksi "kynttilävedoiksi" ilman sätkimistä.
Tuohon iltatissutteluuni moni tuntuu suhtautuvan perisuomaisen ryyppäämisen tavoin.
Ehdin olemaan halvaantuneen ja puhekyvyttömän vaimoni asuinkaverina vuoden verran. Minua vaivaa ajatus mitä olisin vielä voinut tehdä enemmän hänen olonsa eteen.
Meillä oli alusta alkaen yhtäläiset mielenkiinnon kohteet, asenteet kaikkiin arkisiin asioihin. Kaikissa asioissa molemminpolinen, ehdoton luottamus. Vaimolleni oli tärkeä minun hyvinvointini.
Toinen lapsemme perheineen on noin 300km:n päässä ja toinen noin 250km etäisyydellä. Nyt 4kk:n reisulla Espanjassa.
Nyt jätin väkevät kaappiin ja rajasin juopotteluni yhteen tölkkiin asiantuntijoiden olutta.
Huomenna ojentelu päivä.
Riskit? Pihlajalinnan 21.07. tekemien laboratoriokokeiden tulosten perusteella ei ole mitään riskejä. Oma juttunsa on se, että miksi minä ähkisin väkisin epämiellyttävissä kuvioissa?
Tärkein osa elämääni on poistunut enkä pidä itseäni kuolemattomana.
Pyrin pitämään itseni kunnossa pystyäkseni nauttimaan mm. valikoitujen juomien maistelusta.
Kun vaimoni eräs uhkaava terveydellinen riski ilmeni 57v / 52v vaiheessa niin mahdollisen leskeytymiseni jälkimainingeista hän arveli, että joko ryyppään tai treenaan itseni hengiltä nopeasti. Yritän yhdistää nämä asiat koska elämäni tuntuu nyt täysin tarkoituksettomalta.
Keskustellessani erään kirurgin kanssa nivustyräni aiheuttamien inhottavien seurausten kohentamisesta leikkauksella niin analyysin tuloksena oli, että operaation jälkimainingit olisivat niin pitkät ja, ikäni huomioiden epämiellyttävät, että panostamme loppuvuosien elämän laatuun nykyisissä puitteissa.
Tämä pitkä kilkutteluni on merkki elinkumppani puutteesta.Ehkä sinun ei kannata vaivata itseäsi ajatusella enemmän tekemisestä. Olit hänen kanssaan, seuranaan, lähellä, et lähtenyt etkä jättänyt. Se riittää ja riitti hänelle varmasti. Kiitä itseäsi.
- Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Ehkä sinun ei kannata vaivata itseäsi ajatusella enemmän tekemisestä. Olit hänen kanssaan, seuranaan, lähellä, et lähtenyt etkä jättänyt. Se riittää ja riitti hänelle varmasti. Kiitä itseäsi.
Suruni on itsekästä!
Naukkailen hissukseen brandyä. Huomenna on viikon ainoa huilipäivä ruumiinkulttuurista.
Kymmenien vuosien aikaisen tuttavaperheemme kohtalo oli kaltaisemme, jopa samalla viikolla. Sama krematorio. Sama kappeli. Sama muistolaattapaasi.
Tyttäremme ehdotti josko menisin juttelemaan kaverin kanssa mutta pelkkä puheliyhteys täytti tarpeen ja osoitti rajoitteet.
Olen 25 vuotta pitänyt tapanani toimittaa ko. hepulle jokainen joulu pullon laadukasta ( ei blended ) viskiä.
Heppu on aikaisemmikin ehdottanut yhteistä maistelutilaisuutta mutta en pidä ajatusta tilanteeseen sopivana. - Anonyymi00040
Anonyymi00037 kirjoitti:
Suruni on itsekästä!
Naukkailen hissukseen brandyä. Huomenna on viikon ainoa huilipäivä ruumiinkulttuurista.
Kymmenien vuosien aikaisen tuttavaperheemme kohtalo oli kaltaisemme, jopa samalla viikolla. Sama krematorio. Sama kappeli. Sama muistolaattapaasi.
Tyttäremme ehdotti josko menisin juttelemaan kaverin kanssa mutta pelkkä puheliyhteys täytti tarpeen ja osoitti rajoitteet.
Olen 25 vuotta pitänyt tapanani toimittaa ko. hepulle jokainen joulu pullon laadukasta ( ei blended ) viskiä.
Heppu on aikaisemmikin ehdottanut yhteistä maistelutilaisuutta mutta en pidä ajatusta tilanteeseen sopivana.Ole huoletta, kaikki surut ovat itsekkäitä. Ja kaikkien.
- Anonyymi00027
😂🍾🍷
- Anonyymi00029
Mitkä ovet teillä kotona lukitaan?
- Anonyymi00031
Ulko-ovi lukossa öisin.
- Anonyymi00034
Joskus tuntuu että oli helpompaa silloin kun ei ollut kuin lankapuhelimet.
- Anonyymi00035
Sammaa mieltä ehkä vielä nokialainen matopelillä ja tekstareilla.
- Anonyymi00038
Tuosta lonkkakivusta, joskus särkee lonkkaa enemmän joskus vähemmän. Sitten muistin sen piikkimaton mikä tuolla kaapin perällä ollut kauan käyttämättömänä.
Olen taittanut sen sopivasti että pehva ja selkä koskee piikkeihin sohvatuolilla istuessani. Kummasti on auttanut lonkan särkyyn.- Anonyymi00039
Kummallista. Miten se piikkimatto auttaa ja tekee tehtäväänsä, jos se on "kaapin perällä" ?
- Anonyymi00041
Onhan se vaikempaa usein.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha1421670- 1541134
Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?
Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi349992Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät70980- 69768
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.56743- 69701
- 38654
Ernest Lawson rehellisenä vaikeasta TTK-tilanteesta: "Vain harvan ja valitun henkilön tiedossa"
Tanssii Tähtien Kanssa tulee syksyn iloksi ja tiedossa on suosikkisarjan 19. kausi. Tulevalla kaudella nähdään iso uudi8623Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33591