Koulu käyttää verorahoja kostean ilman puhaltamiseen tyhjän koulun sisälle keskellä kesäyötä. Naapurit+ohikulkijat+eläimet kärsii melusta jonka propelli aiheuttaa ja veronmaksaja maksaa sähkölaskun ja varaosien vaihdon. Usein ulkoilma on kosteampaa kuin sisäilma ja kun propellit on päällä jatkuvasti, se tarkoittaa sitä että kosteampaa ulkoilmaa puhalletaan sisälle korvaamaan kuivempi sisäilma. Kyse on kaasumaisessa olomuodossa olevasta vedestä ja lisäksi joskus ulkoilmassa on pienen pieniä melkein leijuvia tippoja joita tuuletin ehkä imee sisälle.
Kuivana aikana kuivaa koulua kuivatetaan kuivalla ulkoilmalla joka korvaa kuivan sisäilman. Ikäänkuin koulussa olisi salainen pyykkitupa ja ilmaa pitäisi puhaltaa pyykin kuivatusta varten. Tai koulun seinä olisi mystinen nestemäisen veden lähde vaikka ulkona nurmikot alkaa olla ruskeita ja multa harmaata jauhoa kuivuuden vuoksi.
Suurin osa kerrostaloista käyttää automaattista ajastinta tuuletuksen säätöön tai pois laittoon, ja niin koulujenkin pitäisi.
Jos tuuletin on kesällä päällä esim. tunnin 30% teholla, niin olettaako koulu tai opetusministeriö että 23 tunnin aikana koulun sisäilman suhteellinen kosteus nousisi 100 prosenttiin sillä tavalla että johonkin alkaa muodostua nestemäistä vettä ja siten toistuessaan ehkä jopa hometta? Kun ottaa huomioon luokkien ja käytävien tilavuuden, sen että kuutio ilmaa painaa 1,3 kg ja sen että kuutioon mahtuu tietty - lämpötilasta riippuva - määrä kaasumaista vettä, niin se koulun kaasumaisen veden paino olisi oudon suuri.
Joku 60% suhteellinen kosteus saattaisi ehkä aiheuttaa nestemäistä vettä ulkoseinän sisällä pakkasella, jos seinä on tietynlainen.
Se talo oli ilman niitä isoimpia tuulettimia vuosikymmenet.
Jos propellit liittyy co2 poistoon, jäähdytykseen, lämmitykseen (ilmalämpöpumppu) tai ruuan säilytykseen kesän yli pakastehuoneessa, ne on kaikki huonoja syitä ja väärin, kesällä. Ruoka voisi mennä vaikka sairaalaan tai armeijalle tms. Jauhot ja näkkileipä ei jäähdytystä kaipaa.
Ikkunan auki pitäminen riittää pienelle väkimäärälle joka koulun sisällä ehkä joskus kesällä käy.
Tuuletus kannattaisi lopettaa silloin kun ulkoilman kosteus on pieni, jos uutta kosteutta ei ole sisäilmaan tulossa.
Kyllä luokassa vesiläikkä kuivuu ilman propellejakin.
Pitääkö kouluihin suhtautua kuin lentokenttiin ja datakeskuksiin koska niiden vieressä on aina meluhaitta-alue myös kouluajan ulkopuolella tuulettimien vuoksi?!
Tunti ennen, kouluaikana ja tunti jälkeen voisi olla sopiva määrä propellien pyöritystä jos kyse on ilmanvaihdosta eli co2 ja kaasuveden siirrosta. Tarvitaanko silloinkaan aina täydet tehot moottoreista on eri kysymys.
Joskus tämä aihe olisi sopinut "Karpolla on asiaa" ohjelmaan.
Kuivana aikana kuivaa koulua kuivatetaan kuivalla ulkoilmalla joka korvaa kuivan sisäilman. Ikäänkuin koulussa olisi salainen pyykkitupa ja ilmaa pitäisi puhaltaa pyykin kuivatusta varten. Tai koulun seinä olisi mystinen nestemäisen veden lähde vaikka ulkona nurmikot alkaa olla ruskeita ja multa harmaata jauhoa kuivuuden vuoksi.
Suurin osa kerrostaloista käyttää automaattista ajastinta tuuletuksen säätöön tai pois laittoon, ja niin koulujenkin pitäisi.
Jos tuuletin on kesällä päällä esim. tunnin 30% teholla, niin olettaako koulu tai opetusministeriö että 23 tunnin aikana koulun sisäilman suhteellinen kosteus nousisi 100 prosenttiin sillä tavalla että johonkin alkaa muodostua nestemäistä vettä ja siten toistuessaan ehkä jopa hometta? Kun ottaa huomioon luokkien ja käytävien tilavuuden, sen että kuutio ilmaa painaa 1,3 kg ja sen että kuutioon mahtuu tietty - lämpötilasta riippuva - määrä kaasumaista vettä, niin se koulun kaasumaisen veden paino olisi oudon suuri.
Joku 60% suhteellinen kosteus saattaisi ehkä aiheuttaa nestemäistä vettä ulkoseinän sisällä pakkasella, jos seinä on tietynlainen.
Se talo oli ilman niitä isoimpia tuulettimia vuosikymmenet.
Jos propellit liittyy co2 poistoon, jäähdytykseen, lämmitykseen (ilmalämpöpumppu) tai ruuan säilytykseen kesän yli pakastehuoneessa, ne on kaikki huonoja syitä ja väärin, kesällä. Ruoka voisi mennä vaikka sairaalaan tai armeijalle tms. Jauhot ja näkkileipä ei jäähdytystä kaipaa.
Ikkunan auki pitäminen riittää pienelle väkimäärälle joka koulun sisällä ehkä joskus kesällä käy.
Tuuletus kannattaisi lopettaa silloin kun ulkoilman kosteus on pieni, jos uutta kosteutta ei ole sisäilmaan tulossa.
Kyllä luokassa vesiläikkä kuivuu ilman propellejakin.
Pitääkö kouluihin suhtautua kuin lentokenttiin ja datakeskuksiin koska niiden vieressä on aina meluhaitta-alue myös kouluajan ulkopuolella tuulettimien vuoksi?!
Tunti ennen, kouluaikana ja tunti jälkeen voisi olla sopiva määrä propellien pyöritystä jos kyse on ilmanvaihdosta eli co2 ja kaasuveden siirrosta. Tarvitaanko silloinkaan aina täydet tehot moottoreista on eri kysymys.
Joskus tämä aihe olisi sopinut "Karpolla on asiaa" ohjelmaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko "nykyaikaisissa" rakennuksissa ylipäätään mitään tuuletusikkunoita? Aikaisemmin välitunneilla tehtiin kunnollinen tuuletus, kun ikkunat olivat avattavia. Nykyään on ties mitä sisäilmaongelmia.