http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
26.07.2005
Kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk.) seisoo edelleen tuoreimman aloitteensa takana. Hän vaatii tasavallan presidentti Tarja Halosta kertomaan yhteyksistään entiseen Itä-Saksaan. Vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala on Neittaanmäen kanssa samoilla linjoilla.
– Olen edelleen aloitteeni takana, enkä tässä yhteydessä halua mitenkään syyllistää Tarja Halosta. Koska Halonen on pyrkimässä uudelleen tasavallan presidentiksi, olisi erittäin hyvä, jos presidentti omalta osaltaan selvittäisi yhteyksiään Itä-Saksaan, kuinka pitkälle menevää yhteistyötä hänellä on ollut, ja mikä hänen roolinsa on ollut, Neittaanmäki toteaa.
Halonen toimi 1970-luvulla alkupuolella DDR:n eli Itä-Saksan tunnustamista ajaneen komitean varapuheenjohtajana, kun hän työskenteli SAK:ssa lakimiehenä.
– Koska viime vuosina Suomessa on ollut esillä suomalaisten DDR-yhteydet, niin todella on korrektia, että henkilö joka pyrkii maan korkeimpaan tehtävään, omalta osaltaan selvittää esiin nostamani kysymykset, hän perustelee.
Avoimuuteen vedoten Neittaanmäki haluaa, että presidenttiehdokkaat selvittäisivät kansalaisille menneisyyttään.
Aloite tulkittiin automaattisesti myös tuen osoituksena pääministeri Matti Vanhaselle ja likaisen presidenttipelin avaukseksi. Kansanedustaja ei halua yhdistää aloitetta pelkäksi vaalijutuksi.
– Kun ihmisten yksityiselämää kaivellaan, on huomattavan perustellumpaa tutkia sitä, miten presidentiksi pyrkivät ovat toimineet julkisissa tehtävissään. Poliittisena toimijana haluan keskittyä vain politiikkaan ja poliittiseen toiminnan arviointiin. Enemmän pitäisi keskustella siitä, miten ehdokkaat ovat toimineet julkisissa tehtävissä. En halua mitenkään kommentoida ehdokkaiden yksityiselämään liittyviä kysymyksiä.
Edellisten presidentinvaalien alla suomalaisten Stasi-yhteydet eivät olleet mitenkään esillä. Ne nousivat esiin vasta 2002–2003, kun Suojelupoliisi julkisti aloittamansa Alpo ja Jukka Rusin Stasi-kytkentöjen esitutkinnan tulokset.
Neittaanmäki on vaatinut laajempaa kokonaisselvitystä entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasin suomalaisista yhteyshenkilöistä.
Neittaanmäki uskoo, että eri maissa toimineet Itä-Saksan tunnustamiskomiteat ovat olleet Stasin rahoittamia. Hän viittaa asiassa muutamiin yksittäisiin Stasia käsitteleviin artikkeleihin.
Professori Seppo Hentilän mielestä Suomen komitea oli poliittisesti värikäs ja harmiton nuorisojärjestöjen muodostama ryhmä. Neittaanmäki ei tyydy Hentilän näkemyksiin.
– Tunnustamiskomitean toiminta ei ole ollut millään tavoin viatonta. DDR oli autoritäärinen järjestelmä ja tunnustamiskomitea pyrki siihen, että Suomi yksipuolisesti tunnustaa Itä-Saksan. Sillä olisi ollut arvaamattomia poliittisia seurauksia nimenomaan suhteissa muihin länsimaihin.
– Olen havainnut, että tietyt Halosta lähellä olevat tahot vähättelevät koko asiaa ja tunnustamiskomitean merkitystä. Se on ollut merkityksellinen toimija, ja sillä on ollut yhteyksiä Itä-Saksan tiedustelupalveluun.
Viimeisen viikon ajan Neittaanmäki on saanut runsaasti palautetta tekemästään aloitteesta sekä puolesta että vastaan. Samalla internetin keskustelupalstoilla asia näyttää kiinnostavan ihmisiä.
– Enemmistö haluaa selkeästi saada enemmän tietoa tästä aihepiiristä, Neittaanmäki toteaa.
Vasemmistoliiton pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset (21.7) nuiji aloitteen suohon ja moitti Neittaanmäkeä loan heittämisestä presidentin suuntaan. Hentilä puolestaan tuomitsi ehdotuksen ”mätäkuun jutuksi” Iltalehdessä (20.7).
Neittaanmäki on jokseenkin yllättynyt vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautalan myönteisistä kommenteista.
Hautala harmittelee Neittaanmäen avauksen laimeaa vastaanottoa Turun Sanomissa (25.7). Hän arvioi lehdessä, että juuri ne hiljenevät, joiden toivottaisiin asiassa reagoivan. Myös Hautala odottaa Haloselta nyt aloitteellisuutta ja avointa linjaa.
– Tämä tuli yllätyksenä, että myös Hautala näin suoraan vaatii presidentiltä selvitystä. Hänen lausuntonsa olisi ansainnut laajemmankin huomion, koska aika merkittävää on, että presidenttiehdokas esittää näin selkeitä vaatimuksia toiselle ehdokkaalle.
Aikaisemmin Hautala on vaatinut Stasi-listan arvioivan asiantuntijaryhmän nimeämistä. Sekä Neittaanmäki että Hautala uskovat, että sosiaalidemokraatit ovat juuri eniten jarrutelleet kokonaisvaltaisten Stasi-tutkimusten käynnistämistä.
Neittaanmäki uskoo, että ehdokas Hautala vaatii tulevissa vaalikeskusteluissa vastauksia muun muassa aloitteensa kysymyksiin, jos niitä ei kuulu Mäntyniemestä. Jos näin ei käy, se olisi hänen mielestä aika kummallista.
– Äänestäjänä ihmettelen sellaista ehdokkaan näkemystä, ettei ole enää mitään selvitettävää.
– Muuten pidän asiaa jatkossa esillä. Vastaukset varmaan saadaan jossain muodossa ennen presidentinvaalia. Toivoisin, että tutkiva journalismi toimii tämän kysymyksen ympärillä.
Neittaanmäki haluaa tietää, kuinka monta kertaa Halonen osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia, ja milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset?
– Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän legitimoimisen kannalle, jatkuu kysymysten sarja.
Neittaanmäki vakuuttaa, että hänellä on kanttia esittää Haloselle esitetyt kysymykset tulevissa vaalitenteissä, jos toimittajilla ei ole tahtoa penätä asioita suoraan häneltä.
Janne Impiö
Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Suomenmaa Uutiset 26.7.2005
26.07.2005
Kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk.) seisoo edelleen tuoreimman aloitteensa takana. Hän vaatii tasavallan presidentti Tarja Halosta kertomaan yhteyksistään entiseen Itä-Saksaan. Vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala on Neittaanmäen kanssa samoilla linjoilla.
– Olen edelleen aloitteeni takana, enkä tässä yhteydessä halua mitenkään syyllistää Tarja Halosta. Koska Halonen on pyrkimässä uudelleen tasavallan presidentiksi, olisi erittäin hyvä, jos presidentti omalta osaltaan selvittäisi yhteyksiään Itä-Saksaan, kuinka pitkälle menevää yhteistyötä hänellä on ollut, ja mikä hänen roolinsa on ollut, Neittaanmäki toteaa.
Halonen toimi 1970-luvulla alkupuolella DDR:n eli Itä-Saksan tunnustamista ajaneen komitean varapuheenjohtajana, kun hän työskenteli SAK:ssa lakimiehenä.
– Koska viime vuosina Suomessa on ollut esillä suomalaisten DDR-yhteydet, niin todella on korrektia, että henkilö joka pyrkii maan korkeimpaan tehtävään, omalta osaltaan selvittää esiin nostamani kysymykset, hän perustelee.
Avoimuuteen vedoten Neittaanmäki haluaa, että presidenttiehdokkaat selvittäisivät kansalaisille menneisyyttään.
Aloite tulkittiin automaattisesti myös tuen osoituksena pääministeri Matti Vanhaselle ja likaisen presidenttipelin avaukseksi. Kansanedustaja ei halua yhdistää aloitetta pelkäksi vaalijutuksi.
– Kun ihmisten yksityiselämää kaivellaan, on huomattavan perustellumpaa tutkia sitä, miten presidentiksi pyrkivät ovat toimineet julkisissa tehtävissään. Poliittisena toimijana haluan keskittyä vain politiikkaan ja poliittiseen toiminnan arviointiin. Enemmän pitäisi keskustella siitä, miten ehdokkaat ovat toimineet julkisissa tehtävissä. En halua mitenkään kommentoida ehdokkaiden yksityiselämään liittyviä kysymyksiä.
Edellisten presidentinvaalien alla suomalaisten Stasi-yhteydet eivät olleet mitenkään esillä. Ne nousivat esiin vasta 2002–2003, kun Suojelupoliisi julkisti aloittamansa Alpo ja Jukka Rusin Stasi-kytkentöjen esitutkinnan tulokset.
Neittaanmäki on vaatinut laajempaa kokonaisselvitystä entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasin suomalaisista yhteyshenkilöistä.
Neittaanmäki uskoo, että eri maissa toimineet Itä-Saksan tunnustamiskomiteat ovat olleet Stasin rahoittamia. Hän viittaa asiassa muutamiin yksittäisiin Stasia käsitteleviin artikkeleihin.
Professori Seppo Hentilän mielestä Suomen komitea oli poliittisesti värikäs ja harmiton nuorisojärjestöjen muodostama ryhmä. Neittaanmäki ei tyydy Hentilän näkemyksiin.
– Tunnustamiskomitean toiminta ei ole ollut millään tavoin viatonta. DDR oli autoritäärinen järjestelmä ja tunnustamiskomitea pyrki siihen, että Suomi yksipuolisesti tunnustaa Itä-Saksan. Sillä olisi ollut arvaamattomia poliittisia seurauksia nimenomaan suhteissa muihin länsimaihin.
– Olen havainnut, että tietyt Halosta lähellä olevat tahot vähättelevät koko asiaa ja tunnustamiskomitean merkitystä. Se on ollut merkityksellinen toimija, ja sillä on ollut yhteyksiä Itä-Saksan tiedustelupalveluun.
Viimeisen viikon ajan Neittaanmäki on saanut runsaasti palautetta tekemästään aloitteesta sekä puolesta että vastaan. Samalla internetin keskustelupalstoilla asia näyttää kiinnostavan ihmisiä.
– Enemmistö haluaa selkeästi saada enemmän tietoa tästä aihepiiristä, Neittaanmäki toteaa.
Vasemmistoliiton pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset (21.7) nuiji aloitteen suohon ja moitti Neittaanmäkeä loan heittämisestä presidentin suuntaan. Hentilä puolestaan tuomitsi ehdotuksen ”mätäkuun jutuksi” Iltalehdessä (20.7).
Neittaanmäki on jokseenkin yllättynyt vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautalan myönteisistä kommenteista.
Hautala harmittelee Neittaanmäen avauksen laimeaa vastaanottoa Turun Sanomissa (25.7). Hän arvioi lehdessä, että juuri ne hiljenevät, joiden toivottaisiin asiassa reagoivan. Myös Hautala odottaa Haloselta nyt aloitteellisuutta ja avointa linjaa.
– Tämä tuli yllätyksenä, että myös Hautala näin suoraan vaatii presidentiltä selvitystä. Hänen lausuntonsa olisi ansainnut laajemmankin huomion, koska aika merkittävää on, että presidenttiehdokas esittää näin selkeitä vaatimuksia toiselle ehdokkaalle.
Aikaisemmin Hautala on vaatinut Stasi-listan arvioivan asiantuntijaryhmän nimeämistä. Sekä Neittaanmäki että Hautala uskovat, että sosiaalidemokraatit ovat juuri eniten jarrutelleet kokonaisvaltaisten Stasi-tutkimusten käynnistämistä.
Neittaanmäki uskoo, että ehdokas Hautala vaatii tulevissa vaalikeskusteluissa vastauksia muun muassa aloitteensa kysymyksiin, jos niitä ei kuulu Mäntyniemestä. Jos näin ei käy, se olisi hänen mielestä aika kummallista.
– Äänestäjänä ihmettelen sellaista ehdokkaan näkemystä, ettei ole enää mitään selvitettävää.
– Muuten pidän asiaa jatkossa esillä. Vastaukset varmaan saadaan jossain muodossa ennen presidentinvaalia. Toivoisin, että tutkiva journalismi toimii tämän kysymyksen ympärillä.
Neittaanmäki haluaa tietää, kuinka monta kertaa Halonen osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia, ja milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset?
– Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän legitimoimisen kannalle, jatkuu kysymysten sarja.
Neittaanmäki vakuuttaa, että hänellä on kanttia esittää Haloselle esitetyt kysymykset tulevissa vaalitenteissä, jos toimittajilla ei ole tahtoa penätä asioita suoraan häneltä.
Janne Impiö
Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Suomenmaa Uutiset 26.7.2005
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taitaapa meitä olla jokunen muukin ?
Tuskin Halonen tulee ennen vaaleja sanomaan julkisuudessa olleensa niissä DDR:än hommissa.
Tuollaisia poliitikkoja lisää kiitos!
Ja huonommat toisesta päästä pois:)
syksyllä.Kait hän silloin jonkun selityksen
antaa. Ei hän presidentti teidän viesteihinne
laita mitään painoa, koska ne ovat vaaliropakandaa
Neittaanmäki saa varmaan kysymykseen vastauksen
aikanaan.Tuliko tämä nyt selväksi.
Kyllä Halonen olis vastannu jo, mikäli olis puhtaat jauhot pussissa.