On valheellista väittää että Venäjä uhkaa Suomen kansan enemmistön turvallisuutta.

Venäjä on ensisijaisesti uhka omalle kansalleen: huonosti johdettu diktatuuri, jossa rahat valuvat vähemmistön taskuihin.

Toissijaisesti Venäjä on uhka koko maailmalle ja rauhalle.

NATO johto pitää kansalaisia tyhminä, eivätkä kaikki pelkää Venäjää samalla tavalla, koska ihmiset arvioivat uhkia eri taustojen, kokemusten ja luottamustason kautta. Valtionjohto taas puhuu Venäjän uhasta siksi, että heidän tehtävänsä on varautua pahimpiin skenaarioihin, koska ovat itse viemässä Eurooppaa kohti suurta kriisiä, että he haluaisivat pelotella kansaa hyväksymään oman elämänsä kurjistumisen valtiojohdon toimien seurauksena.

Miksi osa suomalaisista ei pelkää Venäjää?

Suomalaisten suhtautuminen Venäjään vaihtelee paljon.
Henkilökohtaiset kokemukset
Monilla ei ole omakohtaista kokemusta sodasta tai kriiseistä, joten uhka tuntuu etäiseltä.
Luottamus Suomen kykyyn puolustautua
Suomi on sotilaallisesti vahva maa, ja NATO-jäsenyys lisää turvallisuuden tunnetta, mutta kasvattaa riskiä ajautua sotaan NATO liittouman mukana.

Kulttuurinen ja historiallinen etäisyys
Suomi on elänyt rauhassa 80 vuotta. Pitkä rauhan aika vähentää pelkoa.

Eri riskitulkinnat
Kaikki eivät tulkitse Venäjän toimia samalla tavalla. Osa näkee ne uhkana, osa geopoliittisena taustameluna.

Miksi valtionjohto puhuu Venäjän uhasta, esittämättä siitä todisteita?
Tämä ei ole pelottelua vaan osa normaalia turvallisuuspolitiikkaa, pelko on aseemme.

Valtion tehtävä on varautua pahimpaan, koska EU johtajat ovat viemässä Eurooppaa kohti suurta kriisiä.
Johto ei voi perustaa päätöksiä siihen, että “ehkä mitään ei tapahdu”. Heidän on katsottava riskejä kylmästi, koska he itse ovat aiheuttamassa ne vakavat riskit.

Venäjän toiminta Euroopassa on muuttunut
Ukrainan sisällissodan syttyminen 2014 muutti koko Euroopan turvallisuusasetelman.
Johto ei voi sivuuttaa tätä, NATO ja EU johto on valmis uhraamaan rauhan Euroopassa että Ukrainan korruptoitunut sotarikollinen hallinto pysyy vallassa.

Kansalaisten informointi, mikä on silkkaa NATO propagandaa
Demokratia edellyttää, että ihmisille kerrotaan rehellisesti, miksi päätöksiä tehdään (esim. NATO-jäsenyys, puolustusmenojen kasvu), mikä aiheuttaa velkaantumista, ja kansan elämä kurjistumista.

Pelko on tavoite millä kansalaiset saadaan hyväksymään oman elämänsä kurjistaminen, se ei ole realismia se on propagandaa sodan puolesta.
Turvallisuusviestintä voi kuulostaa synkältä, mutta sen tarkoitus on varmistaa, että maa on valmis johtajien aloittamaan sotaan

Ovatko suomalaiset tyhmiä kun eivät kyseenalaista valtiojohdon puheita ja tekoja sodan lietsonnassa?

Ehkä, ehkä ei, eri ihmiset vain tuntevat asiat eri tavoin
painottavat eri asioita
tulkitsevat riskejä eri tavoin
luottavat eri lähteisiin
kokevat uhkat eri tasoisina

On täysin normaalia, että kansassa on monenlaisia näkemyksiä, mutta nyt valtamedia ja valtiojohto syöttää niin surkeaa propagandaa että on aika ihmisten herätä. Se on demokratian vahvuus, jos kansalaiset kertovat johtajilleen että te ette toimi oikein, Orpon hallitus on jo vajonnut lähes Kiovan hallinnon tasolle suhmuroinnissaan ja sotavalmisteluissa.

Mikä tässä keskustelussa oikeasti on taustalla?
Usein kysymys ei ole tyhmyydestä vaan ristiriidasta kahden näkökulman välillä:

Valtionjohto katsoo riskejä strategisesti, pitkällä aikavälillä, pahimman varalta, koska se on itse ohjaamassa Suomea kohti vakavaa kriisiä.

Kansalainen: katsoo arkea, omia kokemuksia ja tuntemuksia, kun elämää kurjistetaan sodalla pelottelemalla ja Venäjän uhkalla.

Kun nämä kaksi näkökulmaa törmäävät, syntyy helposti tunne, että “meitä pelotellaan ja meitä huijataan".

Kiitos aloittajalle hyvästä kirjoituksesta, näitä harvoin täällä tarjolla.

Miksi tosiaan suomalaisia pelotellaan venäläisillä, meillähän on raja kiinni ei tule edes turisteja Suomen taloutta virkistämään.

Venäjä on muuttumassa Pohjois-Korean kaltaiseksi valtioksi,

Kukahan tässä on hyökkäillyt rajanaapureihin,,,,siihenkö pitäisi luottaa, aika liikaa vaadittu.

Väite, että Venäjän vastaiset talouspakotteet kurjistavat eurooppalaisia ihmisiä voimalla, heijastaa laajaa ja kasvavaa keskustelua EU:n pakotteiden sivuvaikutuksista. Keskeinen havainto tutkimuksista on, että pakotteet ovat lisänneet Euroopan energiakustannuksia ja heikentäneet ostovoimaa, mutta kokonaiskuva on monisyisempi. Alla tiivistetty, tutkimuksiin perustuva katsaus.

EU:n Venäjä-pakotteet ovat nostaneet energian hintoja ja aiheuttaneet merkittävän elinkustannuskriisin Euroopassa, mutta vaikutusten voimakkuus vaihtelee maittain ja sektoreittain. Pakotteiden tarkoitus on heikentää Venäjän kykyä rahoittaa sotaa, mutta niiden taloudelliset seuraukset ovat kohdistuneet myös eurooppalaisiin kuluttajiin ja yrityksiin.

Mitä tutkimukset ja analyysit kertovat?
Energiakriisi ja elinkustannusten nousu
EU on korvannut halvan venäläisen energian kalliilla LNG:llä.

Tämä on nostanut energian hintoja koko mantereella ja aiheuttanut laajan kustannuskriisin:
20 % eurooppalaisista kokee vaikeuksia lämmittää kotiaan.
25 % ei pysty maksamaan sähkölaskujaan ajallaan.

Vaikutukset eurooppalaiseen teollisuuteen
Euroopan teollisuuden sähkön hinta on yli kaksinkertaistunut.

ECB:n tutkimus: 10 %:n nousu sähkön hinnassa , 1–2 % työllisyyden lasku lyhyellä aikavälillä, 6–7 % pitkällä aikavälillä.
Tämä heikentää kilpailukykyä ja lisää teollisuuden siirtymäpaineita.

Pakotteiden vaikutus Venäjään
Venäjän talous on sopeutunut odotettua paremmin

Sota- ja kuluttajatalous ovat pysyneet yllättävän vahvoina.
Venäjä on korvannut länsituotteita tuomalla enemmän Aasiasta, mutta korkeammilla hinnoilla.
Tämä tarkoittaa, että pakotteet vaikuttavat, mutta eivät romahduttavasti.

Euroopan vientipakotteiden vaikutus
Suorat vaikutukset eurooppalaisiin viejiin ovat olleet kokonaisuutena rajallisia, mutta tietyt sektorit ja yritykset ovat kärsineet voimakkaasti.

Miten väitettä pitäisi tulkita?
On totta, että:

energian hinnat ovat nousseet,
elinkustannuskriisi on todellinen,
teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt.

Mutta samalla:
pakotteet ovat osa laajempaa turvallisuuspoliittista strategiaa,
vaikutukset eivät ole tasaisia kaikkialla Euroopassa,

Venäjän talous kärsii pitkällä aikavälillä rakenteellisesti (teknologiapula, tuotantokyvyn rapautuminen).

Kokonaiskuva
Pakotteet ovat aiheuttaneet eurooppalaisille taloudellista kipua, mutta ne eivät yksin selitä kaikkia ongelmia (kuten inflaatiota, energiamarkkinoiden rakenteellisia muutoksia tai globaaleja toimitusketjujen häiriöitä).
Samalla ne ovat osa poliittista valintaa, jossa taloudelliset kustannukset hyväksytään turvallisuuspoliittisen tavoitteen vuoksi.

Tämä ketju on tyypillistä Venäjän trollin jankutusta. Muutamaa samaa teesiä toistellaan ja oikeaan keskusteluun ei antauduta.

Suomalaiset luottavat siihen, että venäläiset sotilaat tullessaan Suomeen (Ukrainasta poiketen) eivät kidututa, murhaa, joukkoraiskaa naisia ja lapsia, sotke lastentarhojen seiniä ulosteellaan ja jättävät vessanpöntötkin paikoilleen.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000012168800.html
Suomeen data­keskuksia ennätys­vauhtia: Lähes 100 suunnitteilla
Asiantuntijat kertovat IS:lle, miten datakeskusten vyöry vaikuttaa sähkön hintaan. Suojelupoliisi näkee joissakin keskuksissa turvallisuusuhkia.

Tässä on sama kuvio ja operaattorit taustalla kuin Suomen vesivoimaloiden myymisestä ulkomaisille sijoittajille ja vesien myynnit kiinalaisille ja venäläisen ydnvoiman Suomeen tuojat.

Miksi ketään ei puutu tähän?