Kiitos avohakkaajille

Ja vähän faktaa kepulinen märkien päiväunien sekaan... Avohakkuun vakavat ympäristöhaitat:

Haitat ja ympäristövaikutukset

Hiilivarastojen hupeneminen: Avohakkuu ja maanmuokkaus voivat heikentää maaperän hiilivarastoja ja häiritä sienijuuria.
Vesistökuormitus: Ravinteet ja kiintoaineet huuhtoutuvat herkemmin veteen, erityisesti ravinteikkaissa suometsissä.
Monimuotoisuuden köyhtyminen: Vanhoista metsistä riippuvaiset uhanalaiset lajit menettävät elinympäristönsä.
Maisemalliset muutokset: Hakkuu muuttaa maiseman rajulla tavalla vuosikymmeniksi eteenpäin

Avohakkuut tullaa kieltämään tulevaisuudessa.

Avohakkuiden kieltämistä on vaadittu muun muassa ⁠Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla -kampanjalla sekä uudemmilla sertifiointialoitteilla. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa.
Kansalaisaloite valtion metsistä
Ympäristöjärjestöt keräsivät vuonna 2018 yli 50 000 allekirjoitusta aloitteelle, joka vaati avohakkuiden lopettamista valtion omistamilla mailla.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli aloitetta ja esitti sen hylkäämistä lokakuussa 2021, jolloin eduskunta kaatoi esityksen.
Aloitteen tehneet järjestöt halusivat siirtyä valtion metsissä jatkuvaan kasvatukseen eli peitteelliseen metsänkäsittelyyn.
Uudet avohakkuuttomat vaatimukset
Markkinoille on esitetty uusia metsäsertifikaatteja, kuten EverCover, joiden tavoitteena on kieltää avohakkuut ja todentaa puun alkuperä ilman avohakkuita.
Kritiikkinä avohakkuita kohtaan esitetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vesistökuormitus ja maisemahaitat.
Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat puolustaneet avohakkuita yhtenä tehokkaana metsänhoidon menetelmänä puunsaannin turvaamiseksi.
Katso Ylen ohjelma aiheesta, jossa käsitellään avohakkuiden haittoja ja uutta metsäsertifikaattia:
Avohakkuista tuli Suomelle mainehaitta, sanoo metsäyrittäjä ...11 kuukautta sittenYle · Hanna Eskonen
Kauppalehti
Avohakkuut halutaan kieltää – Näin vastaa Metsä Group30.9.2025 — Brysselissä julkistettiin uusi kansainvälinen metsäsertifikaatti, joka toteutuessaan kieltäisi avohakkuut myös Suomessa.Forest.fi
Metsähallitukselle avohakkuu on yksi 15 eri menetelmästä1.11.2018 — Nyt järjestöjen vetämä kansalaisaloite kuitenkin haluaa kieltää avohakkuut valtionmetsissä kokonaan. Miksi? Harkki: ”Ei tällä haet...Yle·Jussi Salokorpi
Kansalaisaloitteella avohakkuita vastaan – tavoitteena kieltää ...16.5.2018 — Kansalaisaloitteella avohakkuita vastaan – tavoitteena kieltää ne valtion metsissä. Järjestöjen mukaan avohakkuisiin kulminoituu ympäristönsuojelun ongelmat Suomessa.

Vihervassarit syynä suomen taloustilanteeseen!

Avohakkuu on luonnonmukaista uudistamista.
Ranskassakin metsää uudistuu nyt luonnonmukaisesti.

Dunja::
Thaikku halonhakkaajia saapui maahamme 123 kpl ja se näkyy
heti marjasadossa?

Kommenteista nöemme, kuinka metsäasioista mitään tietämättömät ovat joutuneet copypastaamaan vastauksensa. Kertoo, etteivät itse ymmärrä asiasta yhtään mitään.

Hiilensidonta lisääntyy avohakkuun myötä, vanha metsä ei enää kasva eikä sido hiiltä. Hakkuun jälkeen, Ruotsissa mittattujen tulosten mukaan, jo 10 vuoden päästä uusi istutettu taimikko on hiilinielu maaperän päästötkin huomioiden.

Hiilivarastokaan ei hupene, sillä avohakkuussa tehdään pääosin tukkipuuta, jota käytetään rakennuksiin, huonekaluihin jne. Tukkipuusta ei tehdä sellua eikä sitä polteta lämmöksi, vaan pitkäikäisiä puutuotteita. joissa hiili varastoituu vuosikymmeniksi, hyvissä oloissa vuosisadoiksi.

Vesistökuormitusta ei juuri tule kivennäismailta, joita Suomen metsät suurimmalta osin ovat. Soilla ei avóhakkuita tehdä, eikä hakkuita ylipäätään. Media ja iso osa metsistä ymmärtämättömistä sotkee suot ja turvemaat eikä ymmärrä niiden eroa.

Monimuotoisuus lisääntyy aukkohakkuiden myötä, sillä aukko houkuttaa tutkimusten mukaan esim. nelinkertaisen määrän pölyttäjähyönteisiä vanhaan metsään verrattuna. Aukon kasvillisuus on rehevää, paljon kukkivia kasveja, niiden myötä hyönteisiä, jotta taas houkuttaa pieniä lintuja, ne puolestaan petolintuja ja niin edespäin. Aukkojen monimuotoisuus on huikeasti laajempi kuin vanhojen metsien, joissa on lähinnä sammalia ja kääpiä.

Tietysti osa vanhoista metsistä riippuvaisista lajeista menettää elinympäristön juuri siinä kohtaa mihin aukko tulee, mutta kun Suomessa hakataan vähemmän kuin mitä metsä kasvaa, niin siitä seuraa ihan itsestään, että vanhoja metsiä on aina vaan enemmän, ja niiden lajeille elinympäristöjä myös enemmän.

Marjastajille aukot ja niiden reunamat ovat tietysti se ylivoimaisesti paras ja lähes ainoa paikka josta mustikkaa, vadelmaa ja puolukkaa kannattaa hakea. Ei niitä vanhoissa metsissä tapaa vaikka varvukkoa olisi, ellei sitä vanhaa metsää sitten ole harvennettu oikein kunnolla, jotta valo lankeaa maaperään saakka.