Suomalaisten kuluttajien ja yritysten näkemykset eroavat toisistaan selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.
Kuluttajat ovat edelleen eri linjoilla Suomen talouskehityksestä kuin viime aikoina kerrotut
talousuutiset. Tähän vaikuttanee eniten yleinen epävarmuus, yliaktuaari Pertti Kangassalo kertoo tiedotteessa.
Puolet kuluttajista odotti työttömyyden lisääntyvän.
Kuluttajien arviot oman taloutensa tilanteesta kohenivat aavistuksen kesäkuuhun verrattuna. Arviot olivat kuitenkin yhä hyvin heikkoja.
Tilastokeskuksen mukaan seuraavan vuoden aikana vain noin kymmenes kuluttajista ennakoi lisäävänsä kestotavaroiden kulutustaan. 39 prosenttia arvioi vähentävänsä sitä.
Yritysten tunnelmat ovat valoisammat kuin kuluttajien. Vaikka tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi EK:n suhdannebarometristä selviää.
Yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski.
Jopa 53 prosenttia elinkeinoelämän vastaajista raportoi heikon kysynnän vaivaavan liiketoimintaa.
Kotitalouksissa on erittäin heikko tilanne, joka johtuu nykyisen Orpon oikeistohallituksen leikkauksista.
Mitään parannusta tilanteeseen ei ole tulossa ennen kuin hallitus saa lähtöpassit.
Kotitalouksien menot vaan lisääntyvät kaiken aikaa, eivätkä tulot kasva ollenkaan.
Jokainen tajuaa että se yhtälö ei toimi, paitsi nykyinen hallitus, joka sitä ei ymmärrä.
Viikonloppuna valtiovatainministeri Purran toimesta rähistiin taas uusista tulevista leikkauksista, joita kuulemma on pakko tehdä.
Valo tunnelin päässä kajastaa vain eduskuntavaalien ansiosta, toivottavasti kyseessä ei ole vain tunnelin heikko valaistus.
Kuluttajat ovat edelleen eri linjoilla Suomen talouskehityksestä kuin viime aikoina kerrotut
talousuutiset. Tähän vaikuttanee eniten yleinen epävarmuus, yliaktuaari Pertti Kangassalo kertoo tiedotteessa.
Puolet kuluttajista odotti työttömyyden lisääntyvän.
Kuluttajien arviot oman taloutensa tilanteesta kohenivat aavistuksen kesäkuuhun verrattuna. Arviot olivat kuitenkin yhä hyvin heikkoja.
Tilastokeskuksen mukaan seuraavan vuoden aikana vain noin kymmenes kuluttajista ennakoi lisäävänsä kestotavaroiden kulutustaan. 39 prosenttia arvioi vähentävänsä sitä.
Yritysten tunnelmat ovat valoisammat kuin kuluttajien. Vaikka tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi EK:n suhdannebarometristä selviää.
Yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski.
Jopa 53 prosenttia elinkeinoelämän vastaajista raportoi heikon kysynnän vaivaavan liiketoimintaa.
Kotitalouksissa on erittäin heikko tilanne, joka johtuu nykyisen Orpon oikeistohallituksen leikkauksista.
Mitään parannusta tilanteeseen ei ole tulossa ennen kuin hallitus saa lähtöpassit.
Kotitalouksien menot vaan lisääntyvät kaiken aikaa, eivätkä tulot kasva ollenkaan.
Jokainen tajuaa että se yhtälö ei toimi, paitsi nykyinen hallitus, joka sitä ei ymmärrä.
Viikonloppuna valtiovatainministeri Purran toimesta rähistiin taas uusista tulevista leikkauksista, joita kuulemma on pakko tehdä.
Valo tunnelin päässä kajastaa vain eduskuntavaalien ansiosta, toivottavasti kyseessä ei ole vain tunnelin heikko valaistus.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Talouden kasvu ei ole näkynyt työttömyys tilastoissa, taitaa taloudenkasvu olla vain puheiden tasolla kokoomuksen ja persujen toimesta näin vaalien alla.
Terveydenhuollon menot: Eurostatin ja Euroopan komission tilastojen mukaan Suomi käyttää terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vähemmän rahaa kuin EU-maat keskimäärin.
Suomen terveysmenojen osuus BKT:stä on noin 10,3 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on noin 11 prosenttia. Kärkimaat: Esimerkiksi Saksassa (11,7 %), Ranskassa (11,5 %), Itävallassa ja Ruotsissa (molemmat 11,2 %) terveydenhuoltomenojen suhde BKT:hen on selvästi Suomea suurempi.
Suomessa myös terveydenhoidon asiakasmaksut ovat kovassa nousussa, jopa puolella verrattuna edellisen hallituksen kauteen. Lisäksi on tulossa voimaan tukku kokonaan uusia maksuja.
Julkiset kokonaismenot: Sen sijaan Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa BKT:hen (lähes 60 %) ovat Euroopan suurimpia, mikä johtuu muun muassa eläkejärjestelmän rakenteesta erityisesti työeläkkeistä ja julkisen sektorin laajasta palveluvastuusta.
Kansainvälisissä vertailuissa (kuten Eurostat ja OECD) Suomen julkiset menot näyttävät poikkeuksellisen suurilta nimenomaan eläkejärjestelmämme rakenteen vuoksi: Koko eläkejärjestelmä työeläkkeineen lasketaan julkiseksi, toisin kuin monissa muissa maissa.
Suomessa myös yksityisalojen lakisääteiset työeläkkeet (kuten Ilmarisen tai Varmon maksamat) ja niiden rahastot luokitellaan osaksi julkista sektoria.
Bruttoperiaate: Julkisiin menoihin kirjataan eläkkeet täysimääräisinä. Se, että eläkeläiset maksavat eläkkeistään takaisin merkittävän määrän tuloveroja julkiselle sektorille, ei vähennä tilastoitujen julkisten menojen kokonaissummaa.
BKT-suhde: Kaikki lakisääteiset eläkkeet lohkasevat tällä hetkellä jo yli 14 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Muihin maihin verrattuna Suomen julkinen sektori ei siis välttämättä kuluta enemmän rahaa pelkkään hallintoon tai palveluihin, vaan tilastoja kasvattaa se, että kierrätämme lähes kaiken eläketurvamme julkisen järjestelmän kautta.
Suomen julkisen sektorin työntekijämäärä on Pohjoismaiden pienin.
Kuvaus on pääosin oikeansuuntainen, mutta siinä on muutama tärkeä nyanssi ja tarkennus, jotta kokonaiskuva pysyy tasapainoisena.
Terveydenhuoltomenot
Suomi käyttää terveydenhuoltoon hieman EU-keskiarvoa pienemmän osuuden BKT:sta (noin 10–10,5% vs. EU noin 11%).
Ero ei ole valtava, mutta Suomi sijoittuu selvästi keskitasoa alemmaksi länsieurooppalaisessa vertailussa.
Korkeamman menotason maita ovat tyypillisesti Saksa, Ranska, Itävalta ja Ruotsi, kuten mainitsit.
Oleellinen lisä:
Suomen terveydenhuolto on perinteisesti ollut kustannuksiltaan kohtuullisen tehokas suhteessa tuloksiin, mutta samalla resurssipaineet (henkilöstö, jonot, saatavuus) ovat kasvaneet.
Asiakasmaksujen nousu on poliittinen valinta, joka voi siirtää rahoitusvastuuta julkiselta sektorilta kotitalouksille, vaikka kokonaismenot eivät kasvaisi yhtä paljon.
Asiakasmaksut
On totta, että maksuja on korotettu ja uusia maksuja on tullut tai suunniteltu.
Kansainvälisesti Suomi kuuluu maihin, joissa potilaiden suorat maksut ovat suhteellisen korkeita Pohjoismaiden sisällä.
Tämä voi vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen erityisesti pienituloisilla.
Julkiset kokonaismenot ja “poikkeuksellinen koko”
Tämä on se kohta, jossa tulkinta usein menee pieleen ilman kontekstia:
Suomen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat korkeat (noin 55–60%).
Yksi keskeinen syy on työeläkejärjestelmän kirjanpitotapa:
Lakisääteiset työeläkkeet luokitellaan Suomessa julkiseksi sektoriksi.
Monissa maissa vastaavat järjestelmät näkyvät osittain yksityisenä sektorina.
Lisäksi:
Eläkemenot ovat Suomessa suuret suhteessa BKT:hen (yli 13–14%), mikä nostaa kokonaismenoja.
Bruttoperiaate tarkoittaa, että menot kirjataan täysimääräisinä, vaikka osa palaa veroina takaisin.
Tärkeä tarkennus:
Vaikka luokittelu kasvattaa Suomen “julkisen sektorin kokoa” tilastoissa, se ei yksin selitä kaikkea.
Myös todellinen julkinen palvelutaso ja tulonsiirrot ovat Pohjoismaissa laajat.
Julkisen sektorin koko käytännössä
Suomen julkisen sektorin työntekijämäärä on Pohjoismaiden pienin.
Tämä tukee ajatusta, ettei korkea menotaso johdu pelkästään “isosta hallinnosta”.
Yksinkertainen esimerkki
Ajattele kahta maata:
Maa A (Suomi): eläkemaksut kulkevat pakollisesti julkisen järjestelmän kautta → näkyvät julkisina menoina.
Maa B: osa eläkkeistä hoidetaan yksityisten rahastojen kautta → ei näy julkisina menoina.
Vaikka ihmiset maksavat ja saavat eläkkeitä molemmissa maissa suunnilleen yhtä paljon, Maa A näyttää tilastoissa “isommalta julkiselta sektorilta”.
Yhteenveto
Väite terveydenhuollon matalammasta BKT-osuudesta on oikea.
Asiakasmaksujen nousu on todellinen ilmiö.
Julkisten menojen korkea taso on osittain tilastollinen ilmiö (eläkejärjestelmä), mutta myös aidosti laajan hyvinvointivaltion seurausta.
Paljon kohinaa kuuluu kyllä, mutta kasvua ei näy.
Kaikki hinnat räjähtäneet käsiin niin huvita mitään ostella. Terassillakaan käynyt kertaakaan kun tuoppi 10€ ,sillä saa tilattu jo laatikon nelosta saksasta.
Sähköön ja bensaan menee niin paljon euroja että minun rahapussi pysyy visusti kiinni, Orpo ja Purra nosti niidenkin alvot 25,5 prosenttiin, prkl !
Tämäpä se. Sitten ihmetellään miksi väki tilaa juomansa ulkomailta sen sijaan että rahat jäisivät omaan maahan. Ja kokkarepersuhallitus jopa helpottaa viknan etämyyntiä.
Tämä ”talouden kohentuminen” ei kyllä kuluttajalla näy yhtään missään. Hinnat nousevat edelleen ennätysvauhtia ja työttömyys kasvaa. Jos vuosi sitten sair kassillisen ruokaa prismasta 80€ eurolla, niin nyt siihen menee 120€ (kuiteista tarkistettu ja täysin samat tuotteet ostettu.
S-ketju on poliitikkojen hallussa. Vasurihuijarit loisivat sielläkin ja ottavat lahjuksina alennusta 25% kaikista ostoistaan. Vastineeksi on annettu parhaat tontit kaupoille.
Ben Zyzzywitsikin oli S-ryhmän hallituksessa loisimassa aiemmin ja moni kokkare sekä muu porvari sinne on ryminyt lisäetuja napsimaan.
Missähän se nousu näkyy? Lisääntyvänä lähes 400 000 hengen työttömyytena, n. 150 000 hengen pitkäaikaistyöttömyytenä ja velkana?
Sehän riippuu siitä keneltä kysyy. Vähävaraisia ja keskituloisia talouskasvu ei hyödytä yhtään. EK: n tilaama tutkimus jotta saataisiin hallitukselle hieman syytä itsekehuskeluun.
Taas se nousukausi meni palkansaajilta nurkan taakse piiloon. Eikä vm madonluvuilla taida ehtiä entinen leikkauslista valmistua kun jo uutta joudutaan laatimaan.
Kuka noita maksettuja Kokoomuksen teettämä kyselyitä muka edes uskoo?
Pelkkää valetta koko puhe "talouden kasvusta". Niin kauan, kun tässä maassa on melkein 400.000 työtöntä ei mitään "talouskasvua" edes ole!
Juuri uutisoidaan indeksien jäädyttämisetä ensi vaalikaudella, purran ohjeen mukaan. Tätä samaa kansalaisten peloittelua on kuultu kohta neljä vuotta, näin ollaan saatu ihmiset kuluttamaan mahdollisimman vähän ja kotitekoinen lama on valmis. Vai kenen duunarin työpaikka on kiveen hakattu ja työttömänä menee kaikki säästetty ensin.
Tämähän se on.
Nykyiset hallituspuolueet ovat jo kieli pitkällä kertoneet, miten heikentävät jälleen köyhien ja työtä tekevien taloutta ja elämää sitten seuraavalla hallituskaudella. Ne hokevat hokemasta päästyäänkin, miten pitää sitten leikata vielä enemmän, mutta ei rikkailta.
Yrityksillä tietysti menee paremmin, saavathan ne aiempaa halvemmalla työntekijätkin, kiitos hallituksen. Vienti vetää ja sijoittajat saavat taas taskuttaa suurempia voittoja.
Mutta kansalla tilanne on toinen.
No totuus on että EK:n toiveita ja haaveita nämäkin jutut ovat.
Kun on nyt neljäänsataatuhanteen työttömään työttömyys nostettu siitäpä on paha nousta tällä hallituksella ja kun lisätään siihen kaikenlainen suhmurointi niin...
Valtiovarainministeriön ennakkoennusteen mukaan kasvu tälle vuodelle on 0,6 %. Sekö on vahvaa? Ja varsinkin laman jälkeen, kun vertailuarvo on mahdollisimman alhainen.
Jos kaikki ja kaikkien hinnat nousevat, verot nousevat, konkurssit kasvavat, työttömyys kasvaa ja tulot laskevat, ulosotossa ennätysmäärät ihmisiä, luottotiedottomien määrät kasvavat niin miten tässä kohtaa voisi olla valoisat näkymät ??? Ja nykyinen hallitus vielä kertoo täysin avuttomasti että tilanne vielä pahenee, valtion velka lisääntyy ja indeksitkin uhataan leikata.
Epärehellisyys perii maan, lauloi Pelle Miljoona joskus.
Ei mulla nyt oikein muuta.
Niin kauan kun hallitus leikkaa kansalaisten terveyspalveluista, hyvinvoinnista ja toimeentulosta ei pidä puhua minkäänlaisesta "talouskasvusta"! Se on todella mauton vitsi joka ei naurata ketään !
Kun leikkaukset loppuvat pienituloisilta, sekä tuet ja hyvinvointi palautetaan maahan, voidaan vuoden päästä alkaa hiljaa puhumaan, että talouskasvua on havaittavissa!
Terveyspalvelujen hinnat nostettiin jopa sadalla prosentilla per käynti.
Se on sitä leikkaamista.
Miten voi uskoa parempiin aikoihin?
Työttömyys vaan lisääntyy, pieniin rahoihin uhataan tehdä edelleen kovia leikkauksia, kerrotaan että sähkön ja polttoaineen hinnat nousee.
Samaan aikaan nousee kaikki mm. asumisen kulut, terveydenhuollon maksut, ruoka. Ek ehdottaa jopa alemman alv-kannan poistamista ja nostamista 25,5 prosenttiin eli yleiseen alv-kantaan joka on EU:n toisiksi korkein toisen oikeistopersustanian Orbanin Ukrainan jälkeen.
Yritykset takovat kovia tuloksia nostettuaan hintoja kautta linjan. Se ei kuitenkaan tarkoita uusia työpaikkoja, investointeja tai kerro kasvusta. Käytännössä nyt vain kaikki maksaa enemmän ja kuluttajien tilit imetään tyhjiksi. Tätä taloudellista kuolemankierrettä.
Mistä siis johtuu valtion velan määrä?
Kansalaisten hyväksi se ei edellä mainittujen, vääristeltyjen tilastojen vuoksi koidu.
Varallisuus keskittyy yhä harvemmille. Suomessakin nyt rikkain 10% omistaa 50% nettovarallisuudesta. Orpo/Purran toimet tukevat tätä kehitystä. Ihan puusilmäistä toimintaa koko kansaa ajatellen. Kansan kahtiajako on pahin kehityssuunta, mitä poliitikot voivat ylipäätään tehdä!
Lähes 400 000 hengen 2000-luvun pahin ja EU/OECD-maiden korkein työttömyys kasvaa samalla kun on muka työvoimapula ja on saatava lisää työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttovirasto tiedotti että ulkomaisen halpatyövoiman määrä kasvaa selvästi tänä ja ensi vuonna viime vuodesta 2025. Rakennusteollisuudelta hallitus poisti suomalaista työvoimaa suojelevan työvoiman tarveharkinnan, vaikka rakennusalan työttömyys on erityisen paha. Joku tuossa yhtälössä ei täsmää.
Ei varmaan yllättänyt tämäkään.
Huoh ... taas nätiä prrrrrrrvarin höpinöitä !
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17308038/kansalainen-muista-kaikki-suomen-mediat-on-porrvarin-hallussa-!-ja-tiedottaminen-on-sen-mukaista-