Onko Ukrainan sota täysin toivoton Venäjälle?

Ei, tilanne ei ole Venäjän kannalta ”täysin toivoton”, mutta sodasta on muodostunut sille mittava strateginen ja taloudellinen rasite. 

Arvio tilanteesta riippuu siitä, tarkastellaanko asiaa lyhyen aikavälin sotilaallisen tilanteen vai pitkän aikavälin strategisten seurauksien kautta. 

1. Lyhyt aikaväli: Taistelukenttä ja resurssit

Taktisesta ja sotilaallisesta näkökulmasta Venäjällä on yhä tiettyjä vahvuuksia, jotka estävät tilannetta olemasta sille täysin toivoton: 
Massiiviset resurssit: Venäjällä on huomattava väestöllinen ja teollinen ylivoima suhteessa Ukrainaan. Se pystyy jatkamaan kulutussotaa ja paikkaamaan rintamatappioitaan. 

Aluehallinta: Venäjä pitää edelleen hallussaan noin viidennestä Ukrainan pinta-alasta (mukaan lukien Krimin sekä osia Itä- ja Etelä-Ukrainasta). 

Sotatalouden sopeutuminen: Venäjä on onnistunut muuttamaan taloutensa sotataloudeksi ja tuottamaan runsaasti perinteistä ammuta- ja kalustomateriaalia, minkä lisäksi se saa materiaalista tai taloudellista tukea kumppaneiltaan (kuten Pohjois-Korealta, Iranilta ja Kiinalta). 

2. Pitkä aikaväli: Strateginen umpireitti

Vaikka rintama ei ole romahtanut, strategisesti sota on osoittautunut Venäjälle valtavaksi epäonnistumiseksi suhteessa sen alkuperäisiin tavoitteisiin:

Alkuperäisten tavoitteiden romuttuminen:

Kremlin alkuperäisenä tavoitteena oli Ukrainan nopea valtaus, Kiovan hallinnon vaihtaminen ja Lännen yhtenäisyyden murentaminen. Mikään näistä ei toteutunut. 

Naton laajentuminen:

Sota johti Naton historiallliseen laajentumiseen (Suomen ja Ruotsin jäsenyys), mikä kasvatti Naton ja Venäjän välistä rajaa merkittävästi ja vahvisti puolustusliittoa Itämeren alueella. 

Valtavat tappiot: Venäjä on menettänyt kymmeniä- tai satojatuhansia sotilaita ja valtavan määrän nykyaikaista sotakalustoa, jota on vaikea korvata nopeasti. 

Eristäytyminen ja pakotteet:

Venäjä on eristetty länsimaisista markkinoista, investoinneista ja teknologiasta. Tämä heikentää maan taloudellista ja teknologista kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. 

Riippuvuus Kiinasta: Länsisuhteiden katkeamisen myötä Venäjä on joutunut entistä vahvemmin Kiinan alisteiseksi pikkuveljeksi ja raaka-ainetoimittajaksi. 

Yhteenveto

Sota ei ole Venäjälle toivoton siinä mielessä, että se voisi menettää kykynsä taistella hetkessä tai että sen sotilaallinen romahdus olisi kynnyksellä. Venäjä voi jatkaa kulutussotaa vielä pitkään. 

Täysin toivottomana sotaa voidaan pitää kuitenkin siinä mielessä, että Venäjä on jo menettänyt mahdollisuutensa sellaiseen "voittoon", joka tekisi siitä vahvemman, turvallisemman tai vuraamman valtion.

Sodan hinta Venäjän omalle tulevaisuudelle on jo muodostunut suhteettoman korkeaksi saavutettuihin hyötyihin nähden.