”Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta.” (it-2-FI s. 516)
Jo C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella vuonna 1946 ja nykyään Artaxerxeen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artaxerxses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa vakuuttaa. Kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artaxerxeen hallintoa siirrettävä 10 vuodella (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
”On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: ’Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.’ Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella.” (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
”Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle.”
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi hyvin yksinkertaisesti; lainaamalla Herodotosta hyvin tarkoitushakuisesti.
Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, lainaus ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Lukija saa itse päättää onko Vartiotosniseuran esittämä todiste vankka ja ennenkaikkea onko se rehellinen lainaus?
Samasta aiheesta on Vartiotorniseuralla muitakin yhtä vankkoja todisteita, mutta otetaan se toisella kerralla, jotta nimimerkki ”Kahden vaihella” ei vain tarpeettomasti järky uskossaan Vartiotorniseuraan.
Jo C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella vuonna 1946 ja nykyään Artaxerxeen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artaxerxses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa vakuuttaa. Kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artaxerxeen hallintoa siirrettävä 10 vuodella (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
”On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: ’Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.’ Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella.” (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
”Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle.”
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi hyvin yksinkertaisesti; lainaamalla Herodotosta hyvin tarkoitushakuisesti.
Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, lainaus ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Lukija saa itse päättää onko Vartiotosniseuran esittämä todiste vankka ja ennenkaikkea onko se rehellinen lainaus?
Samasta aiheesta on Vartiotorniseuralla muitakin yhtä vankkoja todisteita, mutta otetaan se toisella kerralla, jotta nimimerkki ”Kahden vaihella” ei vain tarpeettomasti järky uskossaan Vartiotorniseuraan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä "molemmilla kotimaisilla" Vartiotorniseuran kuvaukset tämän valikoivalla lainailulla perustellun vuosiviikkojutun tärkeydestä:
A Messianic Prophecy. It is quite evident that this prophecy is a “jewel” in the matter of identifying the Messiah. (it-2 p. 899)
Messiaaninen profetia. Tämä profetia on selvästikin tavattoman arvokas Messiaan tunnistamisessa. (it-2-FI s. 877)
Jos Jeesuksen tunnistamiseen tarvitaan tämänlaatuista kikkailua, niin ei se ainakaan ole tunnistettavan vika.
>>>jotta nimimerkki ”Kahden vaihella” ei vain tarpeettomasti järky uskossaan Vartiotorniseuraan.
Yritätkö ihan tarkoituksellisesti provosoida?
Ja mitä tuohon itse aiheeseen tulee, niin Persian imperiumin historia ei meikäläistä vois vähempää kiinnostaa (alkuvuosia lukuunottamatta), joten ainakaan minä en asiaan viitsi paneutua.
>>Yritätkö ihan tarkoituksellisesti provosoida?
Itse totesit jotain siihen malliin, että yksi Vartiotorniseuran vale/epärehellisyys ei merkitse sinulle juuri mitään, mutta useaammat kyllä/mahdollisesti. Ja sen yhden 1874/1914-epärehellisyysnipun jo kuittasit.
>>Ja mitä tuohon itse aiheeseen tulee, niin Persian imperiumin historia ei meikäläistä vois vähempää kiinnostaa (alkuvuosia lukuunottamatta),
Kyseessähän on Vartiotorniseuran vilpittömyys ei mikään Persian imperiumin historia.
>> joten ainakaan minä en asiaan viitsi paneutua.
Tämä on arvattavissa. Aiemmin pyysit näyttöä Vartiotorniseuran epärehellisyydestä muulta saralla kuin 1874/1914-linjalta, kun sitten sait niitä, eivät ne juurikaan saaneet huomiota.
>>>Itse totesit jotain siihen malliin, että yksi Vartiotorniseuran vale/epärehellisyys ei merkitse sinulle juuri mitään, mutta useaammat kyllä/mahdollisesti.
Niinpä, mutta jos luulet minun jotenkin järkyttyvän siitä, että Seuran kirjallisuudessa on havaittavissa epärehellisyyttä, niin olet väärässä.
>>>Aiemmin pyysit näyttöä Vartiotorniseuran epärehellisyydestä muulta saralla kuin 1874/1914-linjalta, kun sitten sait niitä, eivät ne juurikaan saaneet huomiota.
Syykin on selvä, eli se, ettei minulla ole riittävästi aineistoa voidakseni asiaa laajemmin tarkastella.
- Vain Jumala voi minut tuomita! -
>>Niinpä, mutta jos luulet minun jotenkin järkyttyvän siitä, että Seuran kirjallisuudessa on havaittavissa epärehellisyyttä, niin olet väärässä.
Olen ehkä harhaisempi kuin jotkut ovat forumilla antaneet ymmärtää, mutta muistaisin sinun tarttuneen useammankin kerran epärehellisyysaiheeseen, jonka niin moni muu haluaa vaieta kuoliaaksi.
>>Syykin on selvä, eli se, ettei minulla ole riittävästi aineistoa voidakseni asiaa laajemmin tarkastella.
Niin, ainahan voi kysellä siinä toivossa, että toisella ei olisi kuin 1874/1914-aihe hallinnassa.
>>- Vain Jumala voi minut tuomita! -
Vain Hammaskeiju voi minut palkita.
>>>muistaisin sinun tarttuneen useammankin kerran epärehellisyysaiheeseen, jonka niin moni muu haluaa vaieta kuoliaaksi.
Ei ne asiat vaikenemalla parane. Kiusallisistakin asioista täytyy voida puhua avoimesti, ja tuo avoimuuden puute onkin yksi asia, mikä Vartiotorni-Seuraa vaivaa. Kun olen ottanut puheeksi joitakin Seuran historiaan liittyviä asioita, niin on ollut aika mielenkiintoista havaita, miten autuaan tietämättömiä jotkut ovat sen suhteen.
Eräskään ei ollut millään uskoa sitä, että 1. maailmansodan aikaan jotkut silloiset Raamatuntutkijat olivat rintamalla mukana ase kourassa. Väitti vain kivenkovaan, että se on vale jne.
>>>Niin, ainahan voi kysellä siinä toivossa, että toisella ei olisi kuin 1874/1914-aihe hallinnassa.
No, ainakin tästä asiasta tulee keskustelua, kun seuraavan kerran Jehovan todistajia tapaan.
- Vain Jumala voi minut tuomita! -
VT-Seuran julkaisussa tuo on suoraan sanottu. Ja vielä kirjassa mikä käytiin läpi Teokraattisessa koulun ohjelmassakin muutamana vuonna sen ilmestymisen jälkeen.
*** jv luku 14 s. 191 ”He eivät ole osa maailmasta” ***
"Sotavuosina yksityisten raamatuntutkijoiden kohtaamat tilanteet vaihtelivat. Samoin vaihteli se tapa, millä he suhtautuivat näihin tilanteisiin. Koska he tunsivat velvollisuudekseen totella ”vallassaolijoita”, maallisia hallitsijoita, jotkut menivät etulinjan taisteluhautoihin kiväärein ja pistimin aseistautuneina. Mutta koska he muistivat raamatunkohdan: ”Älä tapa”, he ampuivat aseillaan ilmaan tai yrittivät vain iskeä aseen vastustajan käsistä (2. Moos. 20:13)."
Sodan jälkeen raamatuntutkijat eivät tukeneet Kansainliittoa toisin kuin kuten monet uskonnot, vaan julistivat Jumalan valtakuntaa.
Ennen 2. maailmansotaa ymmärrettiin vielä paremmin puolueettomuus eikä menty rintamalle.
Jollet ole lukenut, niin lue:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000007074508#22000000007074508