Luonnollisestikkaan ei liharuumista vaan jonkinlaisia valo-olentoja.
Puhuminen ja syöminen ei tietenkään onnistu kun ei ole liharuumista.
Miten kommunikoimaan? Ajatuksen voimalla vaan kun ei ole aivoja?
Jotkut ovat kyllä nähneet henkimaailmassa tuttuja ihmisen näköisinä ja puhuvia.
Puhuminen ja syöminen ei tietenkään onnistu kun ei ole liharuumista.
Miten kommunikoimaan? Ajatuksen voimalla vaan kun ei ole aivoja?
Jotkut ovat kyllä nähneet henkimaailmassa tuttuja ihmisen näköisinä ja puhuvia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos siellä on jonkinlainen Jeesus ja jumala niin mitä kieltä he puhuvat?
Onko siellä muiden sivilisaatioiden sieluja?
Olen osittain Taivaassa ja voin sanoa, että keitin aamulla kahvit itselleni. En näe enkeleitä enkä Jeesustakaan, mutta kaupan kassaneiti oli eilen kuin enkeli.
Enkelit ovat kuulemma kuolleiden sieluja. Siis eläneet ihmiskehossa ennen.
Näin Paavali kirjoittaa asiasta (1. Kor. 15):
Joku ehkä kysyy: »Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?»
Mikä järjetön kysymys! Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu.
Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa. On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen. Onkin kirjoitettu: »Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento.» Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki.
Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen. Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta.
Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi.
Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
Kristillisen teologian ja Raamatun mukaan taivaassa ei olla pelkkinä aineettomina henkinä tai pilvenreunalla istuvina sieluina, vaan ihmisellä on siellä kirkastettu, katoamaton ja kuolematon ylösnousemusruumis.
Apostoli Paavali kuvailee tätä muutosta siten, että maallinen ruumis kylvetään katoavaisena ja heikkona, mutta se nousee ylös katoamattomana ja voimakkaana.
Olomuotoa voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta:
Ruumiillinen ja fyysinen olomuotoKirkastettu ruumis: Ruumiilla on jatkuvuus nykyiseen kehoon, mutta se on täysin vapaa sairauksista, kivusta, vanhenemisesta ja kuolemasta.
Jeesuksen esimerkin mukainen: Ylösnousemusruumiin mallina on Jeesuksen olomuoto pääsiäisen jälkeen – hänellä oli liha ja luut, hänet tunnistettiin ja hän pystyi syömään, mutta hän ei ollut enää sidottu fyysisen maailman rajoituksiin (kuten lukittuihin oviin).
Tunnistettavuus: Ihminen säilyttää oman identiteettinsä ja persoonansa, eli taivaassa tunnistetaan itsemme ja toisemme.Henkinen ja kokemuksellinen olotila
Täydellinen yhteys: Olomuotoa leimaa täydellinen, esteetön suhde ja rakkauden kokeminen Jumalan sekä muiden ihmisten kanssa.Kärsimyksen puute: Kaikki negatiiviset tunteet ja kokemukset, kuten suru, itku, synnillisyys ja pelko, loistavat poissaolollaan.
Ikuinen elämä: Olomuoto ei ole ajassa muuttuva tai kuluva, vaan se on siirtynyt iankaikkisuuteen, jossa vallitsee täydellinen ilo
Pöljä. Ihminen lakkaa vaan olemasta.
Niin siinä saattaa sitten sinulle käydä. Vaan niille, jotka ovat valmiita uskomaan, on kirjoitettu hyvänä sanomana, että kaikki ihmiset ovat ruohoa - ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta Jumalan sana pysyy ikuisesti.
Taivasta ei ole.
Eikä ole kuolematonta sielua.
Molemmat ovat lapsellisia kuolemanpelosta kummunneita tarinoita.
Jos aivot rappeutuu, emme enää muista, emme osaa ajatella ja kun kyllin pitkälle mennään emme enää ymmärrä mitä kuulemme tai näemme. Aistihavainnot nytkin syntyvät aivoissa vaikka syöte tulee näkö- tai kuulohermon kautta.
Mikä olisi siis aivoista irrallinen "sielu", joka ei muista, ei ajattele, ei tunne, ei näe eikä kuule?
Ihmisessä ei ole mitään ikuista muuta kuin alkuaineet tai karkit yms joista ne koostuvat. Ja mahdollisesti geenit joiden kopiot jatkavat olemassaoloaan tulevissa sukupolvissa. Niin kauan kun jatkaa.
Et millään tavalla saa kylvettyä tuota epäuskoasi uskoviin.
En tietenkään. Uskovaisten omahyväisiin kuvitelmiin ei mitenkään mahdu että universumi voisi jatkaa olemassaoloaan jos he kokonaan katoaisivat. Tosin universumi pärjäsi ihan hyvin reilu 13 miljardia vuotta ilman heitä, mutta nyt kun uskovan erinomaisuus on nähty....
"Taivasta ei ole.
Eikä ole kuolematonta sielua."
"Ihmisessä ei ole mitään ikuista muuta kuin alkuaineet tai karkit yms joista ne koostuvat."
No... Sinulla on siis tällaisia vahvoja uskomuksia ohjaamassa ajatteluasi, vaikka sinulla ei ole mitään todisteita niistä.
Siksi ivailusikin on niin totaalisen ponnetonta eikä sarkasmisi hetkauta millään tavalla.
Eikös taivaassa olla pilvessä ?
Sinun taivaassasi varmaan ollaankin.
Eipä oo kukaan tullut kertoon
Jeesus taisi kyllä väittää sieltä tulleensa.
Eikö se syntynytkään missään seimessä ?
Eiköhän lapsi synny äidin kohdusta.
Niin myös ristin kiesus
Mooses ja Jeesus nousi lihoinensa, kukaan muu ei. Näin opetti uskovainen ope pohjalaiskylässä 80-luvun peruskoulussa.
Moni on tälläkin hetkellä Taivaassa, mutta ei pilaa elämäänsä lukemalla näitä kirjoituksia tai pohtimalla kaikkea. Taivas on hyvän mielen tila, onnellisuutta ilman erityistä syytä tai metodia. Raamatun siteeraaminen ei ole Taivas, eikä uskomisensa vakuuttelu. Se on mielen surua.
Minä käytän taivaan sijaan termiä "henkimaailma". Se on tässä meidän ympärillämme eri värähtelytasolla.
Ympärillämme on siis kovasti näkymätöntä elämää mutta joskus joku on kyllä nähnyt sitä kummitusten muodossa.
Uni on 'pikkukuolema' silloin näemme vilauksia henkimaailmasta ja jopa vanhoista edesmenneitä tuottavista ja rakkaista.
Henkimaailma on laajuudeltaan ääretön, koko Universum.