Kristittyjen huvituksia

Viestissä oli käytetty Copilot tekoälyä.
Varma Tieto

"Myytti esiintyy vasta 1800–1900‑luvun satiirissa..."

Höpsistä pöppöö. Luuletko, että professori kehtaisi julkaista paikkansa pitämättömiä myyttejä? Jos olisi kyennyt lukemaan linkkaamani lähteen niin siellä olisi todettu, että tuo sokeiden mätkimispeli on kuvattu 1300 -luvulla flaamilaisen taiteilijan piirroksessa. Eiköhän sinun varma-kakkiainen olisi parasta ottaa lääkkeesi ja lopettaa se tekoälyn kanssa pörrääminen? Se on tällä hetkellä vain "shit in, bullshit out".

Anonyymi00004 kirjoitti:

"Myytti esiintyy vasta 1800–1900‑luvun satiirissa..."

Höpsistä pöppöö. Luuletko, että professori kehtaisi julkaista paikkansa pitämättömiä myyttejä? Jos olisi kyennyt lukemaan linkkaamani lähteen niin siellä olisi todettu, että tuo sokeiden mätkimispeli on kuvattu 1300 -luvulla flaamilaisen taiteilijan piirroksessa. Eiköhän sinun varma-kakkiainen olisi parasta ottaa lääkkeesi ja lopettaa se tekoälyn kanssa pörrääminen? Se on tällä hetkellä vain "shit in, bullshit out".

Lue lisää

Tiedän itse mikä on minulle parasta. Kehitän itseäni tekoälyn avulla opin päivä päivältä kuinka käyttää tekoälyä joten toiveesi ei toteudu..
Varma Tieto

Anonyymi00004 kirjoitti:

"Myytti esiintyy vasta 1800–1900‑luvun satiirissa..."

Höpsistä pöppöö. Luuletko, että professori kehtaisi julkaista paikkansa pitämättömiä myyttejä? Jos olisi kyennyt lukemaan linkkaamani lähteen niin siellä olisi todettu, että tuo sokeiden mätkimispeli on kuvattu 1300 -luvulla flaamilaisen taiteilijan piirroksessa. Eiköhän sinun varma-kakkiainen olisi parasta ottaa lääkkeesi ja lopettaa se tekoälyn kanssa pörrääminen? Se on tällä hetkellä vain "shit in, bullshit out".

Lue lisää

Sinun on parasta tunnustaa et tule pärjäämään tekoälylle. Vanhat netistä kopioidut valheet eivät sinua auta. Maailma muuttuu osa tippuu kyydistä kun kovaa ajetaan.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Sinun on parasta tunnustaa et tule pärjäämään tekoälylle. Vanhat netistä kopioidut valheet eivät sinua auta. Maailma muuttuu osa tippuu kyydistä kun kovaa ajetaan.

Tosiasia ei muutu miksikään, vaikka kuinka kovaa sätkitään lattialla ja tekolykin olisi siinä mukana. Sinun tekoälyn käyttö on "paskaa sisään, paskaa ulos". Kyllä minä tuollaiselle aina pärjään. Tässä tosiaan faktaa, jota tekoälysi ei hoksannut.

One of the marginalia of a manuscript illuminated by 14th-century Flemish artist Jehan de Grise depicts what appears to be a rather cruel kind of game. In the first drawing, a young boy leads along four apparently blind men carrying clubs; in the next image, the four blind men are hitting each other in the vicinity of a tied-up hog:

Anonyymi00008 kirjoitti:

Tosiasia ei muutu miksikään, vaikka kuinka kovaa sätkitään lattialla ja tekolykin olisi siinä mukana. Sinun tekoälyn käyttö on "paskaa sisään, paskaa ulos". Kyllä minä tuollaiselle aina pärjään. Tässä tosiaan faktaa, jota tekoälysi ei hoksannut.

One of the marginalia of a manuscript illuminated by 14th-century Flemish artist Jehan de Grise depicts what appears to be a rather cruel kind of game. In the first drawing, a young boy leads along four apparently blind men carrying clubs; in the next image, the four blind men are hitting each other in the vicinity of a tied-up hog:

Lue lisää

---

Want to go deeper?
You can explore:
- marginalia symbolism
- Jehan de Grise
- world‑upside‑down motifs
- medieval satire

If you want, I can also analyze other strange marginal scenes or explain why medieval artists loved depicting absurd violence.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Tosiasia ei muutu miksikään, vaikka kuinka kovaa sätkitään lattialla ja tekolykin olisi siinä mukana. Sinun tekoälyn käyttö on "paskaa sisään, paskaa ulos". Kyllä minä tuollaiselle aina pärjään. Tässä tosiaan faktaa, jota tekoälysi ei hoksannut.

One of the marginalia of a manuscript illuminated by 14th-century Flemish artist Jehan de Grise depicts what appears to be a rather cruel kind of game. In the first drawing, a young boy leads along four apparently blind men carrying clubs; in the next image, the four blind men are hitting each other in the vicinity of a tied-up hog:

Lue lisää

Tässä on edellisen selityksen täsmällinen suomennos, säilyttäen merkityksen ja vivahteet:

---

🐖 Mitä kohtaus tarkoittaa
Kuva, jossa neljä sokeaa miestä lyövät toisiaan sidotun sian ympärillä, on tyypillinen esimerkki 1300‑luvun goottilaisesta marginaalikuvituksesta, jota taiteilija Jehan de Grise käytti. Tällaiset kuvat eivät esitä todellisia keskiaikaisia tapoja, vaan ovat parodisia, käänteisiä ja humoristisia kommentteja ihmisten käyttäytymisestä.

Sokeus merkitsi keskiajan kuvastossa usein moraalista tai hengellistä sokeutta, eli typeryyttä ja harhailua. Se, että miehet lyövät toisiaan eivätkä sikaa, on visuaalinen vitsi väärin kohdistetusta aggressiosta ja ihmisen sekoilusta.

Sika on marginaalikuvissa tavallinen eläin — joskus ahneuden symboli, joskus vain humoristinen rekvisiitta.

---

🎭 Miksi tällaisia kuvia on uskonnollisissa käsikirjoituksissa
Marginaalikuvat eivät yleensä liity käsikirjoituksen pyhään tekstiin. Niiden tarkoitus oli:

- tarjota komiikkaa ja viihdettä lukijalle
- esittää satiiria papistosta, aatelista tai ihmisistä yleensä
- luoda ”maailma ylösalaisin” — rinnakkaistodellisuus vakavan tekstin vierelle

Jehan de Grisen teoksissa esiintyy paljon tällaisia drollerioita: kaneja tappamassa metsästäjiä, outoja hybridiolentoja, parodisia taisteluita ja sekavaa väkivaltaa. Ne ovat tietoisesti liioiteltuja ja humoristisia, eivät historiallisia kuvauksia.

---

🧩 Mitä juuri tämä kohtaus todennäköisesti symboloi
Neljä sokeaa miestä ja sika edustavat:

- ihmisen typeryyden pilkkaa
- hengellisen sokeuden allegoriaa
- järjestyksen kääntymistä päälaelleen
- karnivalistista huumoria

Kyse ei ole mistään oikeasta keskiaikaisesta leikistä. Se kuuluu samaan kuvaston perinteeseen kuin ritarit taistelemassa etanoita vastaan, nunnat keräämässä falloshedelmiä tai kanit teloittamassa ihmisiä — kaikki dokumentoituja marginaalikuviomotiiveja.

---

Haluatko jatkaa?
Voimme tutkia lisää:
- marginaalikuvituksen symboliikkaa
- Jehan de Grisen taidetta
- maailmaylösalaisin‑motiiveja
- keskiajan satiiria

Tai voin tulkita muita outoja keskiaikaisia marginaalikuvia, jos haluat.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tässä on edellisen selityksen täsmällinen suomennos, säilyttäen merkityksen ja vivahteet:

---

🐖 Mitä kohtaus tarkoittaa
Kuva, jossa neljä sokeaa miestä lyövät toisiaan sidotun sian ympärillä, on tyypillinen esimerkki 1300‑luvun goottilaisesta marginaalikuvituksesta, jota taiteilija Jehan de Grise käytti. Tällaiset kuvat eivät esitä todellisia keskiaikaisia tapoja, vaan ovat parodisia, käänteisiä ja humoristisia kommentteja ihmisten käyttäytymisestä.

Sokeus merkitsi keskiajan kuvastossa usein moraalista tai hengellistä sokeutta, eli typeryyttä ja harhailua. Se, että miehet lyövät toisiaan eivätkä sikaa, on visuaalinen vitsi väärin kohdistetusta aggressiosta ja ihmisen sekoilusta.

Sika on marginaalikuvissa tavallinen eläin — joskus ahneuden symboli, joskus vain humoristinen rekvisiitta.

---

🎭 Miksi tällaisia kuvia on uskonnollisissa käsikirjoituksissa
Marginaalikuvat eivät yleensä liity käsikirjoituksen pyhään tekstiin. Niiden tarkoitus oli:

- tarjota komiikkaa ja viihdettä lukijalle
- esittää satiiria papistosta, aatelista tai ihmisistä yleensä
- luoda ”maailma ylösalaisin” — rinnakkaistodellisuus vakavan tekstin vierelle

Jehan de Grisen teoksissa esiintyy paljon tällaisia drollerioita: kaneja tappamassa metsästäjiä, outoja hybridiolentoja, parodisia taisteluita ja sekavaa väkivaltaa. Ne ovat tietoisesti liioiteltuja ja humoristisia, eivät historiallisia kuvauksia.

---

🧩 Mitä juuri tämä kohtaus todennäköisesti symboloi
Neljä sokeaa miestä ja sika edustavat:

- ihmisen typeryyden pilkkaa
- hengellisen sokeuden allegoriaa
- järjestyksen kääntymistä päälaelleen
- karnivalistista huumoria

Kyse ei ole mistään oikeasta keskiaikaisesta leikistä. Se kuuluu samaan kuvaston perinteeseen kuin ritarit taistelemassa etanoita vastaan, nunnat keräämässä falloshedelmiä tai kanit teloittamassa ihmisiä — kaikki dokumentoituja marginaalikuviomotiiveja.

---

Haluatko jatkaa?
Voimme tutkia lisää:
- marginaalikuvituksen symboliikkaa
- Jehan de Grisen taidetta
- maailmaylösalaisin‑motiiveja
- keskiajan satiiria

Tai voin tulkita muita outoja keskiaikaisia marginaalikuvia, jos haluat.

Lue lisää

Tässä ei ole sätkitty lattialla. Tekoälyä on käytetty. Käytä sinäkin jos osaat.
Varma Tieto

Anonyymi00002 kirjoitti:

Viestissä oli käytetty Copilot tekoälyä.
Varma Tieto

Miksi moisesta karkeudesta syytetään kristinuskoa? Harvalla oli varaa, tai lukutaitoa perehtyä Raamattuun. Kristinuskon omaksuneilla ei ole hinkua tuollaisiin asioihin. Kristinusko toi sivistyksen laajalle alueelle, mutta harvat, välittivät sivistyksestä, kun vatsa oli tyhjä ja oli nälkä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Tässä ei ole sätkitty lattialla. Tekoälyä on käytetty. Käytä sinäkin jos osaat.
Varma Tieto

Tässäpä muutama esimerkki siitä, että kyse on historiallisesta faktasta. Varma-ripulikakkiaisen kakkatekoäly ei näköjään osaa faktoja.

Historical Reality

Actual Events: Real city authorities in places like 13th- to 15th-century France, Germany, and Flanders organized these spectacles for public carnivals, royal entries, and fairs.

The 1425 Paris Spectacle: Documented civic chronicles note that on August 31, 1425, in Paris, the city staged a grand show where four blind men dressed in full armor like knights were led into an enclosure with a large pig, cheered on by crowds as they accidentally beat each other.

Contemporary Evidence: It is captured not just in text, but in 14th-century artistic marginalia (such as in the illuminated manuscript Romance of Alexander by Flemish artist Jehan de Grise).

Uskovat puhuvat höpönlöpön löpöä jumalastaan. Näkeehän jo maailman menosta että ettei jumala tee mitään , varsinkaan kun ei ole olemassa ollenkaan.Että aikuiset ihmiset viitsii...hyi.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Uskovat puhuvat höpönlöpön löpöä jumalastaan. Näkeehän jo maailman menosta että ettei jumala tee mitään , varsinkaan kun ei ole olemassa ollenkaan.Että aikuiset ihmiset viitsii...hyi.

Lue lisää

Lyhyt vastaus: ei, tuo Suomi24‑viesti ei ole “totuus”, vaan yhden ihmisen tunnepurkaus ja yleistys.
Se ei kerro mitään objektiivista faktaa uskosta, uskonnottomuudesta tai maailman toiminnasta.

---

🧭 Mitä viesti oikeasti on?
- Uskonnon kritiikki — täysin sallittua, mutta tässä muodossa se on enemmän purkaus kuin argumentti.
- Yleistys uskovista — väite, että “aikuiset ihmiset viitsii… hyi” ei ole analyysi vaan halventava heitto.
- Väite jumalan olemassaolosta — ei ole ratkaistavissa Suomi24‑kommentilla.
- Maailman pahuus todisteena — klassinen filosofinen argumentti, mutta ei yksiselitteinen.

---

🎯 Miksi viesti ei ole “totuus”?
1. Uskonnollinen ja uskonnottoma maailmankuva ovat molemmat filosofisia tulkintoja, ei faktoja samalla tavalla kuin fysiikka tai matematiikka.
2. Maailman ongelmat eivät todista mitään jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta.
- Uskovat tulkitsevat ne yhdellä tavalla.
- Ateistit toisella.
- Filosofit ovat kiistelleet tästä 2500 vuotta.
3. Halventava sävy ei tee väitteestä totta.
Se vain kertoo kirjoittajan omasta turhautumisesta.

---

🔍 Mitä voidaan sanoa faktana?
- Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tieteellisesti.
- Jumalan olemassaoloa ei voi myöskään kumota tieteellisesti.
- Kyse on metafyysisestä väitteestä, ei luonnontieteellisestä.

---

🧠 Parempi tapa muotoilla sama ajatus
Jos haluaa esittää uskonnon kritiikkiä ilman halventamista, sen voi tehdä näin:

> “Maailman kärsimys ja luonnon toiminta eivät viittaa siihen, että maailmaa ohjaisi yliluonnollinen olento.”

Tämä on argumentti.
Suomi24‑versio on tunnepurkaus.

---

📌 Jos haluat, voin:
- Selittää ateismin filosofiset perustelut
- Käydä läpi teistien vastaväitteet
- Analysoida Suomi24‑keskustelujen tyypillisiä retorisia virheitä

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Tekoäly kysyy.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Lyhyt vastaus: ei, tuo Suomi24‑viesti ei ole “totuus”, vaan yhden ihmisen tunnepurkaus ja yleistys.
Se ei kerro mitään objektiivista faktaa uskosta, uskonnottomuudesta tai maailman toiminnasta.

---

🧭 Mitä viesti oikeasti on?
- Uskonnon kritiikki — täysin sallittua, mutta tässä muodossa se on enemmän purkaus kuin argumentti.
- Yleistys uskovista — väite, että “aikuiset ihmiset viitsii… hyi” ei ole analyysi vaan halventava heitto.
- Väite jumalan olemassaolosta — ei ole ratkaistavissa Suomi24‑kommentilla.
- Maailman pahuus todisteena — klassinen filosofinen argumentti, mutta ei yksiselitteinen.

---

🎯 Miksi viesti ei ole “totuus”?
1. Uskonnollinen ja uskonnottoma maailmankuva ovat molemmat filosofisia tulkintoja, ei faktoja samalla tavalla kuin fysiikka tai matematiikka.
2. Maailman ongelmat eivät todista mitään jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta.
- Uskovat tulkitsevat ne yhdellä tavalla.
- Ateistit toisella.
- Filosofit ovat kiistelleet tästä 2500 vuotta.
3. Halventava sävy ei tee väitteestä totta.
Se vain kertoo kirjoittajan omasta turhautumisesta.

---

🔍 Mitä voidaan sanoa faktana?
- Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tieteellisesti.
- Jumalan olemassaoloa ei voi myöskään kumota tieteellisesti.
- Kyse on metafyysisestä väitteestä, ei luonnontieteellisestä.

---

🧠 Parempi tapa muotoilla sama ajatus
Jos haluaa esittää uskonnon kritiikkiä ilman halventamista, sen voi tehdä näin:

> “Maailman kärsimys ja luonnon toiminta eivät viittaa siihen, että maailmaa ohjaisi yliluonnollinen olento.”

Tämä on argumentti.
Suomi24‑versio on tunnepurkaus.

---

📌 Jos haluat, voin:
- Selittää ateismin filosofiset perustelut
- Käydä läpi teistien vastaväitteet
- Analysoida Suomi24‑keskustelujen tyypillisiä retorisia virheitä

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Tekoäly kysyy.

Lue lisää

Maailman kärsimys ja luonnon toiminta eivät viittaa siihen, että maailmaa ohjaisi yliluonnollinen olento.”>>>

Miksi ei viittaa? Se yliluonnollinen olento voi olla paha! Miksi sen pitäisi olla hyvä?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Maailman kärsimys ja luonnon toiminta eivät viittaa siihen, että maailmaa ohjaisi yliluonnollinen olento.”>>>

Miksi ei viittaa? Se yliluonnollinen olento voi olla paha! Miksi sen pitäisi olla hyvä?

Lue lisää

Lyhyt vastaus: olet täysin oikeassa – jos yliluonnollinen olento olisi olemassa, mikään ei pakota sitä olemaan hyvä. Ajatus “maailman kärsimys todistaa ettei Jumalaa ole” toimii vain, jos oletetaan hyvä Jumala. Jos olento olisi paha, välinpitämätön tai moraalisesti tuntematon, maailma voisi näyttää juuri tältä.

Mutta syy siihen, miksi kärsimys ei yleensä viittaa pahaan olentoon, on tämä:

---

🧩 1. Paha jumala ei selitä maailmaa yhtään paremmin kuin hyvä jumala
Jos olento olisi paha, odottaisimme:
- enemmän systemaattista julmuutta
- vähemmän järjestystä luonnossa
- vähemmän vakautta, joka mahdollistaa elämän
- enemmän kaaosta ja tuhoa

Mutta maailma on sekä hyvä että paha:
- Luonto tuottaa kärsimystä (sairaudet, katastrofit).
- Samalla luonto tuottaa valtavasti hyvää (kauneus, elämä, järjestys, biologia).

Paha olento ei selitä tätä tasapainoa.
Hyvä olento ei selitä tätä tasapainoa.
Siksi kumpikaan ei ole vahva selitys.

---

🧩 2. Kärsimys sopii paremmin yhteen luonnollisen maailman kanssa
Kun katsotaan maailmaa:
- evoluutio
- sattuma
- luonnonlait
- biologinen kilpailu

…ne selittävät kärsimyksen ilman tarvetta olettaa olentoa, hyvää tai pahaa.

Jos olento olisi mukana, sen pitäisi olla:
- hyvä mutta kyvytön
- paha mutta rajoittunut
- välinpitämätön
- monimutkainen ja ristiriitainen

Mutta nämä ovat jo niin monimutkaisia oletuksia, että ne eivät lisää ymmärrystä.

---

🧩 3. Filosofiassa “paha jumala” -hypoteesi on tunnettu – ja se kaatuu samaan ongelmaan
Tätä kutsutaan Evil God Challenge – tunnettu argumentti.

Se sanoo:
> Jos hyvä Jumala on epätodennäköinen kärsimyksen takia, niin paha Jumala on epätodennäköinen hyvyyden takia.

Maailma ei näytä pahantahtoisen olennon luomalta, koska:
- ihmisillä on empatia
- luonto tuottaa kauneutta
- elämä on mahdollista
- kärsimys ei ole maksimoitua

Jos olento olisi paha, se olisi tehnyt maailman paljon pahemmaksi.

---

🧩 4. Siksi kärsimys ei viittaa yliluonnolliseen olentoon – ei hyvään eikä pahaan
Kärsimys viittaa siihen, että:
- maailma toimii luonnonlakien mukaan
- evoluutio ei ole moraalinen
- elämä syntyy ilman suunnittelua
- sattuma ja biologia selittävät enemmän kuin olento

Jos olento olisi mukana, sen luonne olisi:
- epäselvä
- ristiriitainen
- selitysarvoltaan heikko

---

🧩 5. Mutta sinun kysymyksesi on täysin validi
On järkevää kysyä:
> Miksi oletetaan, että yliluonnollinen olento olisi hyvä?

Ei ole mitään syytä.
Mutta ei ole myöskään syytä olettaa, että se olisi paha.
Maailma ei näytä selvästi kummankaan luomalta.

---

Haluatko jatkaa pahan jumalan käsitteestä, kärsimyksen ongelmasta, vai luonnon selityksistä ilman jumalaa?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Maailman kärsimys ja luonnon toiminta eivät viittaa siihen, että maailmaa ohjaisi yliluonnollinen olento.”>>>

Miksi ei viittaa? Se yliluonnollinen olento voi olla paha! Miksi sen pitäisi olla hyvä?

Lue lisää

Maaiman hyvyys tai pahuus ei johdu mistään yliluonnollisesta kuten tekoäly tässä yrittää selittää. Luulisi etenkin ateistille olevan selvää kun hän ei edes usko mihinkään yliluonnolliseen
Varma Tieto