ja vuodesta toiseen se vaan jatkuu. Joka päivä. Tiedän et sullakaan ei oo helppoa. Mikähän tän tarkoitus on ja mitä ne selkounet välillä on kun on jopa etukäteen nähnyt niistä asioita? Jos en voi sua saada ikinä rakastajaksi niin toivon, että näen lottonumeroista selkounen ja sit kyl pelaan. Mut esim joku eurojaskan 120 miljoonaa mikä oli vasta jaos, niin mieluummin ottaisin sun rakkauden osaksi päivittäistä elämääni. Tai onhan se siellä, mutta ei silleen niin kuin tahtoisin tai sit kun vakavasti tätä ajattelen niin kyl mua pelottaa myös ja en oo pystynyt sun kuvaa kahtoo ees aikoihin. Voi helkkari tätä sotkua.
Mikään valintani ei ole sinun vikasi vaikka olenkin niin angstannut sydänsuruissani. Mä oon tällainen oikkuilija, mut tiedät mitä kuoren alla on. Se on outoa et tietää et kumpikin tykkää kuin hullu puurosta toisistaan mutta tää on tämmöstä vammaista diipadaapaa ja mäkin oon tämmöinen. Olikohan tuo nyt hyvä ilmaisu tähän kontekstiin? Oikeastaan juu. Syötithän sä puuroakin mulle kun nähtiin aikoinaan. Se oli tosi hauska juttu. :D Tykkäsin!
Koitan olla häiritsemättä irlissä. Mul on vaan loputon ikävä, niin ku sullakin niin välil se on vaikeaa. Mä en ees ymmärrä miksi kerroit siitä ikävästä välillä kun sitten alkoi taas mykkäkoulu. Pelon sanoit syyksi ja jos sua enimmäkseen pelottaa ajatella meitä, niin tai mä en todellakaan tiedä, oon joka päivä ihmetellyt että mitä???! Tuntuukohan susta yhtä paskalta? Tuskin niin usein ainakaan kun sul on muuta tekemistä paljon ja sä just yrität ajatrlla kaikkea muuta vaikket kykenekään niin ku sanoitkin kerran et tietäsinpä paljonko oot mua ikävöinyt... No kuule kun tiedän...
Älä mene huonoille teille, mäkin toivon et löytäsin kunnolla sen Jumalan tai silleen, että ois mielenrauha vaikka sit yksin. Uskonhan mä, mut mua pelottaa kun oon niin paljon pahoja valintoja tehnyt elämäs, mut sit taas kun katsoo ns. uskovaisia, niin huomaakin jotain hyvin outoa. Pahuus nimittäin pyörittää tätä maailmaa. Siks kai mö se yhden asian ilmaisin sulle viimrks, mut se on vaan mun intuitio ja en tiedä koko totuutta. Mun kaltaisen on hankala löytää seuraa varsinkin kun on pakko olla kemiaa toisen kaa ja eipä löydy mistään, ei vaan löydy.
Sit oon järkännyt ihteni häiriköiden kohteeksi ja oon kyl aina pitänyt monia pahoina ihmisinä, mut jos kertoisin ja ehkä tiedätkin jotenkin mitä on tullut niskaan, niin ihan sairasta, siis satoja häiriköitä (anonyymeinä ofc). Mä en vaan oikein tiedä mihin suuntaan mun pitäs lähtee, koska ns. kaikki normaali on multa bannissa anyways. Ymmärrät ehkä valintojani jotenkin. Ihan surkeita kaikki tosin. Äitikin joskus sanoo miten se on näin ääliön onnistunut kasvattaa. xD
Se oli mukavaa sun kaa kun oli helppo tehdä kaikkia asioita koko lyhyet hetkemme ja siis oli aivan täydellistä koko ajan. Mä oisin voinut ja halunnut olla siinä tilassa aina, mut se olikin vaan silmänräpäys ihmiselämässä. Järkytyin silloin kun vetäännyit vaikken osannut sitä näyttääkään. Tai uskaltanut, miten sen nyt ottaa.
En oleta että hän lukee viestiäni, mutta hänelle taas sydänverelläni kirjoitan koska minulla on ikävä niin ihanaa ihmistä, josta pidän liikaa ja jolle en voi mitään.
Hävettääkin tällainen sekoilu taas. Mitä mä tääl teen? No se sai järjen tosiaan menee se tunne.
Loppuspa kohta tää. Muistat ehkä mitä sanoin piakkoin 5 vuotta sitten. En ole edes varma sanoinko sen ääneen, koska se tilanne oli täysin yllättävä ja absurdi.
Viimeisin uni susta oli erilainen.
Moi.
Mikään valintani ei ole sinun vikasi vaikka olenkin niin angstannut sydänsuruissani. Mä oon tällainen oikkuilija, mut tiedät mitä kuoren alla on. Se on outoa et tietää et kumpikin tykkää kuin hullu puurosta toisistaan mutta tää on tämmöstä vammaista diipadaapaa ja mäkin oon tämmöinen. Olikohan tuo nyt hyvä ilmaisu tähän kontekstiin? Oikeastaan juu. Syötithän sä puuroakin mulle kun nähtiin aikoinaan. Se oli tosi hauska juttu. :D Tykkäsin!
Koitan olla häiritsemättä irlissä. Mul on vaan loputon ikävä, niin ku sullakin niin välil se on vaikeaa. Mä en ees ymmärrä miksi kerroit siitä ikävästä välillä kun sitten alkoi taas mykkäkoulu. Pelon sanoit syyksi ja jos sua enimmäkseen pelottaa ajatella meitä, niin tai mä en todellakaan tiedä, oon joka päivä ihmetellyt että mitä???! Tuntuukohan susta yhtä paskalta? Tuskin niin usein ainakaan kun sul on muuta tekemistä paljon ja sä just yrität ajatrlla kaikkea muuta vaikket kykenekään niin ku sanoitkin kerran et tietäsinpä paljonko oot mua ikävöinyt... No kuule kun tiedän...
Älä mene huonoille teille, mäkin toivon et löytäsin kunnolla sen Jumalan tai silleen, että ois mielenrauha vaikka sit yksin. Uskonhan mä, mut mua pelottaa kun oon niin paljon pahoja valintoja tehnyt elämäs, mut sit taas kun katsoo ns. uskovaisia, niin huomaakin jotain hyvin outoa. Pahuus nimittäin pyörittää tätä maailmaa. Siks kai mö se yhden asian ilmaisin sulle viimrks, mut se on vaan mun intuitio ja en tiedä koko totuutta. Mun kaltaisen on hankala löytää seuraa varsinkin kun on pakko olla kemiaa toisen kaa ja eipä löydy mistään, ei vaan löydy.
Sit oon järkännyt ihteni häiriköiden kohteeksi ja oon kyl aina pitänyt monia pahoina ihmisinä, mut jos kertoisin ja ehkä tiedätkin jotenkin mitä on tullut niskaan, niin ihan sairasta, siis satoja häiriköitä (anonyymeinä ofc). Mä en vaan oikein tiedä mihin suuntaan mun pitäs lähtee, koska ns. kaikki normaali on multa bannissa anyways. Ymmärrät ehkä valintojani jotenkin. Ihan surkeita kaikki tosin. Äitikin joskus sanoo miten se on näin ääliön onnistunut kasvattaa. xD
Se oli mukavaa sun kaa kun oli helppo tehdä kaikkia asioita koko lyhyet hetkemme ja siis oli aivan täydellistä koko ajan. Mä oisin voinut ja halunnut olla siinä tilassa aina, mut se olikin vaan silmänräpäys ihmiselämässä. Järkytyin silloin kun vetäännyit vaikken osannut sitä näyttääkään. Tai uskaltanut, miten sen nyt ottaa.
En oleta että hän lukee viestiäni, mutta hänelle taas sydänverelläni kirjoitan koska minulla on ikävä niin ihanaa ihmistä, josta pidän liikaa ja jolle en voi mitään.
Hävettääkin tällainen sekoilu taas. Mitä mä tääl teen? No se sai järjen tosiaan menee se tunne.
Loppuspa kohta tää. Muistat ehkä mitä sanoin piakkoin 5 vuotta sitten. En ole edes varma sanoinko sen ääneen, koska se tilanne oli täysin yllättävä ja absurdi.
Viimeisin uni susta oli erilainen.
Moi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi oi miksi