Köyhyys pitää määritellä

Näin on. Olet täysin oikeassa. Jos on pikkusen ruokaa ja valo jääkaapissa, ei ole ihmisellä ongelmia.
Tyytymättömyys ja levottomuus ovat vasemmiston aikaansaamia psyykkisiä ongelmia. Pitää katsella verotietoja ja tulotasoa. Miksi? Se saa ihmisen vain sairaaksi. Herätkää jo ihmiset. Elämä on nyt juuri eikä sitten kun olet verotulojen nousija.

Kun maa vaurastuu niin laskennallisten köyhien määrä lisääntyy.
Onneksi useimmat köyhät ovat sitä omasta tahdostaan.

Eihän nykypäivän köyhyys ole mitään siihen verrattavissa mitä aikoinaan kun esim, kaikille lapsille ei ollut kenkiä ja kyllä on ruoastakin ollut puutetta.Vaatteet jotain riekaleisia.Nykypäivänä köyhillä varaa juoda kaljaa,käryyttää sitten ruokajakeluihin kauheiden mahojen kanssa.Joka köyhyysdokumentin minkä nähnyt niin kaljat kuvioissa ja tupakki käryää.

Oma taustani.
Kansakoulun kahtena peräkkäisenä alaluokan vuotena yskin evättälvena verta.
Pelättiin tubrkuloosia mutta kunnanlääkäri totesi sen johtuvan puutteellisesta ravinnosta. Apteekista apu. Toisena kevättalvena syy jo tiedettiin.
Tuulisina talvipäivinä nolotti mennä kouluun porukassa. Vaatekerrosten väleihin laitettut tuulensuojasanomalehdet rapisivat. Se noin 3km:n matka hiihtäen tai kävellen metsän halki.
Eväät nolottivat. Toisilla oli maitopullot ja voilla päällystetyt ruisleipäsiivut päällä jotain leikkelettä. Itsellä seitinohuesti voita limppusiivujen kapeammilla puolilla.Juomana kotipuskien punaisista viinimatjoista keittyä, vedellä ohennetta mehua. Keväämmällä aiheutti vatsakipuja hapantumisensa vuoksi.

Viimeinen kesäloma 13 vuotisena. Sen jälkeen kaikki lomat vieraissa töissä päivästä päivään. Palkka ahneen äitini kouraan.
Ensimmäisen, oikean kesälomani, 2 viikkoa, pidin 27 vuotisena.
Sitä ennen yhtenä vuotena oli 4:n vuorokauden pakollinen vesipaasto.

Noiden kokemusten aikana oppi arvostamaan työtä ja pientäkin palkkaa, tietenkin hakien parempia valmiuksia ja ansioita.

Ulkopuoliseen apuun ei silloin voinut turvautua. Ruotsin vuosina tein joskus kahta työtä. Luovutin verta 8:n viikon välein 25Skr:n palkkiota vastaan.

Avioiduin 1969 ja missään vaiheessa ei juolahtanut mieleenkään minkään ulkopuolisen tuen saaminen. Pienet lapsilisät eivät tuntuneet sellaisilta varsinkaan kun vaimoni oli ensin yhden, sittemmin kahden lapsen kanssa kotona silloisella, pienellä äitiysrhalla. Objektiivista oikeutta lasten yhteiskunnalliseen päivähoitoo ei ollut. Yksityinen olisi maksanut vaimoni palkan verran K-kaupan kassalla.
Ala-aste ja yläastevaiheessa aloitin ropojen keruun sieltä missä niitä oli tarjolla.
12 vuotta olin viikonloppuisä ja puoliso.

Alkuvuosien niukkuus oli totuttanut kulutuksen omien, todellisten tarpeiden tasoon.
Ajatus, ettei toisten asiat kuulu minulle enkä piitannut siitä jos joku sivullinen olisi kiinnostunut minun asioistani.

Sen verran tuo elämänasenne kantoi hedelmää, että lopetin vakituisen työn 52 vuotisena. Tavoite oli ollut 50v.
Nyt 82v ikäisenä leskenä hieman yli 2kk.

Kokemus todellisesta köyhyydestä antoi eväät käsitteeseen asennoitumiseen.
Jos ei työtä tee, niin ei ruokaa syö!

Väärin.
Suomessa köyhyysraja eli pienituloisuusraja määritellään suhteellisesti suhteessa kansalliseen tulotasoon, ja sen keskeiset osat ovat 60 prosentin raja, mediaanitulot sekä kulutusyksiköt. Henkilö katsotaan pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.
Ja kun tuota hieman ajattelet, niin tuo raja on kovin alhainen.

"Sanan varsinaisessa merkityksessä" tässä maassa no. on köyhiä ihmisiä. Köyhyys tarkoittaa sitä, ettei ihmisellä ole sellaisia tuloja, joilla hän voisi itse oman elämänsä kustantaa. Hän joutuu hakemaan avustuksia ja tukia jokapäiväiseen pärjäämiseensä ja jää paitsi monesta tarpeellisesta ei-niin-jokapäiväisestä.

Tietysti, tottakai köyhyys on tässä yhteiskunnassa erilaista kuin esim. Ambomaalla. Sattuneesta syystä, Keksitkö?

Nälkään ns, nykypäivän köyhät olis kuollut kun uusavuttomana ei mitään pysty tekeen.Tuet vastikkeelliseksi että jotain joutus tekeen yhteiskunnan hyväksi.

Juu, kaikkienhan pitäisi ilmeisesti joidenkin mielestä päästä lomamatkalle etelään. Ei tasan pidä, jos ei ole varaa.