UMTS-kaupat
Eduskunnan talousvaliokunta arvostelee tiukin sanoin liikenneministeriön ja etenkin entisen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) toiminnan Soneran umts-kaupoissa. Arvostelun kärki kohdistuu juuri Heinoseen. Hallitukselle annetaan umts-kaupoista puhtaat paperit niin juridisesti kuin poliittisesti. Kokoomuksen Heinonen osti Saksasta 4,3 miljardilla ilmaa UMTS-kaupoissa.
Soneran UMTS-kaupan loppulasku oli 4,3 miljardia euroa. Silloin kun Sonera osti saksalaista ilmaa, sen suurin omistaja oli valtio yli 50 %:n osuudella. Kaupasta kohistiin vuosikaudet talouselämän lehdissä. Samoin tehtiin Stora Enson kohdalla. Sen Amerikan-seikkailu maksoi 5,6 miljardia euroa. Valtio on tälläkin hetkellä Stora Enson suurin omistaja ja isäntä.
GrowHow-lannoitefosfaattikaupat
Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet paljon huono-onnisemmasta GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton.
Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.
Tuolla kolmanneksella Yara joutui - oikeammin pääsi - tekemään ostotarjouksen yhtiön lopuistakin osakkeista ja onnistui siinä, sillä tarjosihan Yara pörssipelureille kunnon pikavoitot. Samaan aikaan ostajan edustaja arvioi yhtiön varallisuudeksi 870 miljoonaa. Valtio siis myi kokoomusministeri Jyri "EK" Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla, mutta malmiot olivat siis jopa 30 000 miljoona euron arvoisia.
Juuri ennen vuoden 2007 kesällä tehtyä kauppaa Suomen valtio oli asetuksella määrännyt, että Suomessa ei saa käyttää käytännössä kuin GrowHown lannoitteita. Tämän se teki kiristämällä lannoitteita koskevia säädöksiä niin, että käytännössä vain GrowHown Siilinjärven ja Soklin fosfaatti kelpaavat. Nyt meillä tulee käyttää kadmiumin osalta puhtaampia lannoitteita kuin EU:n luomuasetukset määräävät, eikä muilla lannoitetehtailla ole asiaa Suomen markkinoille. Eli Suomi myi Suomen maaperän puhtaat fosfaatit, joita se joutuisi ostamaan ulkomaisselta ostajalta takaisin kovaan hintaan. Hölmölän hommaa.
Caruna-kaupat
Sitten Fortumin johto pääministeri Jyrki Kataisen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren siunauksella myi sähkönsiirtoverkot Caruna-kaupoissa. Vihreiden Haavisto oli juuri tullut ministeriksi, kaupat oli päätetty jo aiemmin. Fortumin sähköverkot luonnollinen monopoli myytiin alihintaan.
Uniper-kaupat
Sen jälkeen Juha Sipilä pääministerinä halusi laittaa taseet töihin ja vastuuministeri Mika Lintilän kanssa laittoi Caruna-kaupoissa saadut valtion rahat Uniperin ostoon, jossa siis Fortum osti Euroopan saastuttavimma kivihiiliteollisuuden. Jopa Uniper itse varoitteli kaupasta joka myöhemmin Ukrainan sodan ja Venäjäpakotteiden jälkeen päättyi katastrofiin energiakriisin ja saksalaisten asiakkaiden takuuhintojen takia. Fortum ja Suomen valtio olisivat voineet upottaa Uniperiin kaikki varansa ja silti Saksa olisi kansallistanut sen. Fortum luopui lopulta omistuksestaan pikkurahalla. Toisaalta Suomi ei olisi Venäjäkaupan loppumisen jälkeen kestänyt myös kaupan loppumista Saksan kanssa.
Eduskunnan talousvaliokunta arvostelee tiukin sanoin liikenneministeriön ja etenkin entisen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) toiminnan Soneran umts-kaupoissa. Arvostelun kärki kohdistuu juuri Heinoseen. Hallitukselle annetaan umts-kaupoista puhtaat paperit niin juridisesti kuin poliittisesti. Kokoomuksen Heinonen osti Saksasta 4,3 miljardilla ilmaa UMTS-kaupoissa.
Soneran UMTS-kaupan loppulasku oli 4,3 miljardia euroa. Silloin kun Sonera osti saksalaista ilmaa, sen suurin omistaja oli valtio yli 50 %:n osuudella. Kaupasta kohistiin vuosikaudet talouselämän lehdissä. Samoin tehtiin Stora Enson kohdalla. Sen Amerikan-seikkailu maksoi 5,6 miljardia euroa. Valtio on tälläkin hetkellä Stora Enson suurin omistaja ja isäntä.
GrowHow-lannoitefosfaattikaupat
Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet paljon huono-onnisemmasta GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton.
Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.
Tuolla kolmanneksella Yara joutui - oikeammin pääsi - tekemään ostotarjouksen yhtiön lopuistakin osakkeista ja onnistui siinä, sillä tarjosihan Yara pörssipelureille kunnon pikavoitot. Samaan aikaan ostajan edustaja arvioi yhtiön varallisuudeksi 870 miljoonaa. Valtio siis myi kokoomusministeri Jyri "EK" Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla, mutta malmiot olivat siis jopa 30 000 miljoona euron arvoisia.
Juuri ennen vuoden 2007 kesällä tehtyä kauppaa Suomen valtio oli asetuksella määrännyt, että Suomessa ei saa käyttää käytännössä kuin GrowHown lannoitteita. Tämän se teki kiristämällä lannoitteita koskevia säädöksiä niin, että käytännössä vain GrowHown Siilinjärven ja Soklin fosfaatti kelpaavat. Nyt meillä tulee käyttää kadmiumin osalta puhtaampia lannoitteita kuin EU:n luomuasetukset määräävät, eikä muilla lannoitetehtailla ole asiaa Suomen markkinoille. Eli Suomi myi Suomen maaperän puhtaat fosfaatit, joita se joutuisi ostamaan ulkomaisselta ostajalta takaisin kovaan hintaan. Hölmölän hommaa.
Caruna-kaupat
Sitten Fortumin johto pääministeri Jyrki Kataisen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren siunauksella myi sähkönsiirtoverkot Caruna-kaupoissa. Vihreiden Haavisto oli juuri tullut ministeriksi, kaupat oli päätetty jo aiemmin. Fortumin sähköverkot luonnollinen monopoli myytiin alihintaan.
Uniper-kaupat
Sen jälkeen Juha Sipilä pääministerinä halusi laittaa taseet töihin ja vastuuministeri Mika Lintilän kanssa laittoi Caruna-kaupoissa saadut valtion rahat Uniperin ostoon, jossa siis Fortum osti Euroopan saastuttavimma kivihiiliteollisuuden. Jopa Uniper itse varoitteli kaupasta joka myöhemmin Ukrainan sodan ja Venäjäpakotteiden jälkeen päättyi katastrofiin energiakriisin ja saksalaisten asiakkaiden takuuhintojen takia. Fortum ja Suomen valtio olisivat voineet upottaa Uniperiin kaikki varansa ja silti Saksa olisi kansallistanut sen. Fortum luopui lopulta omistuksestaan pikkurahalla. Toisaalta Suomi ei olisi Venäjäkaupan loppumisen jälkeen kestänyt myös kaupan loppumista Saksan kanssa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Me ei oltaisi muuten
saatu NATON turvatakuita!
😁
Hyvä aloitusm