Millä todennäköisyydellä terroristihyökkäys Euroopassa tehdään NATO-maassa, jos otetaan huomioon väestön määrä eri Euroopan maissa?
95.1%
Kuinka suuri prosentti EU-kansalaisista asuu NATO-maassa?
94.2%
Kuinka suuri prosentti EU-maiden rauhanajan (kotimaisista) joukoista on NATO joukkoja?
93.0%
Länsieurooppalaisissa NATO-maissa*) puolustusmenojen BKT on selvästi Suomea pienempi (n. 1.5%), entiseen Itä-Blokkiin*) kuuluneissa maissa puolusutusmenojen BKT-osuus on samaa luokkaa, kuin Suomessa (n. 2%). Maantiede, eli pitkä raja aiheuttanee sen, että Suomen puolustusbudjetin osuus BKT:stä pysynee hyvin lähellä nykyistä, vaikka Suomi liiittyisikin NATO:oon. Suurin hyöty tulisi luultavimmin hyvistä liittolaisalennuksista, eli samalla budjetilla saataisiin ajanmukaisempaa kalustoa.
Länsieurooppalaisissa NATO:maissa kutsuntaerät ovat joko Suomen luokkaa, tai pienemmät (UK=vapaaehtoisjoukot, Islannin puolustuksen hoitaa USA). Entisissä Varsovan-liiton NATO-maissa suuremmat. NATO-maista Turkissa kutsutaan 1% väestöstä (taitaa olla 1.5-2 vuoden komennus).
Saman kustannustoteaman voi todeta siitä, kun vertaa rauhanajan joukkojen määrää (kutsuntaerää) ja puolustusmenojen BKT-osuutta. Suomi pysyy pääsääntöisesti linjassa länsieurooppalaisten NATO-maiden kanssa (UK, Italia kalliimpia). "Itäblokkilaisten" NATO-maiden kulut ovat kutsuntaerän suuruudella suhtautettuna joko samaa tasoa, kuin länsieurooppalaisissa - tai edullisempia. Itäeurooppalaisten kalleus johtuu siis ennenkaikkea rauhanajan aktiivisen joukon (käytännössä kutsuntaerän) suuruudesta.
NATO olisi siis taloudellisesti kannattava ratkaisu, jos nykyistä kutsuntaerää pienennetään tai aktiivista rauhanajan joukkoa muulla tavalla pienennetään. Se voidaan toki tehdä ilman NATO:askin, muvva voisiko sen silloin tehdä uskottava puolustus säilyttäen?
*) Erikoistapaukset Malta, Kreikka, Turkki, Kypros ja Islanti jätetty pois laskuista
---
Millä todennäköisyydellä EU:n yhteinen puolustus toteutetaan NATO:n pohjalta?
95.1%
Kuinka suuri prosentti EU-kansalaisista asuu NATO-maassa?
94.2%
Kuinka suuri prosentti EU-maiden rauhanajan (kotimaisista) joukoista on NATO joukkoja?
93.0%
Länsieurooppalaisissa NATO-maissa*) puolustusmenojen BKT on selvästi Suomea pienempi (n. 1.5%), entiseen Itä-Blokkiin*) kuuluneissa maissa puolusutusmenojen BKT-osuus on samaa luokkaa, kuin Suomessa (n. 2%). Maantiede, eli pitkä raja aiheuttanee sen, että Suomen puolustusbudjetin osuus BKT:stä pysynee hyvin lähellä nykyistä, vaikka Suomi liiittyisikin NATO:oon. Suurin hyöty tulisi luultavimmin hyvistä liittolaisalennuksista, eli samalla budjetilla saataisiin ajanmukaisempaa kalustoa.
Länsieurooppalaisissa NATO:maissa kutsuntaerät ovat joko Suomen luokkaa, tai pienemmät (UK=vapaaehtoisjoukot, Islannin puolustuksen hoitaa USA). Entisissä Varsovan-liiton NATO-maissa suuremmat. NATO-maista Turkissa kutsutaan 1% väestöstä (taitaa olla 1.5-2 vuoden komennus).
Saman kustannustoteaman voi todeta siitä, kun vertaa rauhanajan joukkojen määrää (kutsuntaerää) ja puolustusmenojen BKT-osuutta. Suomi pysyy pääsääntöisesti linjassa länsieurooppalaisten NATO-maiden kanssa (UK, Italia kalliimpia). "Itäblokkilaisten" NATO-maiden kulut ovat kutsuntaerän suuruudella suhtautettuna joko samaa tasoa, kuin länsieurooppalaisissa - tai edullisempia. Itäeurooppalaisten kalleus johtuu siis ennenkaikkea rauhanajan aktiivisen joukon (käytännössä kutsuntaerän) suuruudesta.
NATO olisi siis taloudellisesti kannattava ratkaisu, jos nykyistä kutsuntaerää pienennetään tai aktiivista rauhanajan joukkoa muulla tavalla pienennetään. Se voidaan toki tehdä ilman NATO:askin, muvva voisiko sen silloin tehdä uskottava puolustus säilyttäen?
*) Erikoistapaukset Malta, Kreikka, Turkki, Kypros ja Islanti jätetty pois laskuista
---
Millä todennäköisyydellä EU:n yhteinen puolustus toteutetaan NATO:n pohjalta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/index.htm