Ilmestyskirja ja kaikkien pelastuminen

Karitsa on kaiken keskipiste. Näyn huipentuma ei ole Jumala mahtavana, vastustamattomana voimana vaan teurastettu Karitsa, ja tätä ylistystä yhtyy laulamaan jokainen luotu olento – taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä (Ilm. 5:13). Ei jokin osajoukko, vaan kaikki olennot. Tämä on Ilmestyskirjan ohjelmajulistus: se, mihin koko näky lopulta suuntautuu, paljastetaan jo viidennessä luvussa. Apokalypsis tarkoittaa paljastumista, julkitulemista, ei jotakin katastrofia – ja se mikä paljastetuu, on jo täydellisesti sovitettu todellisuus, ei vasta ratkeamaisillaan oleva taistelu hyvän ja pahan välillä.

Tuli merkitsee Raamatussa AINA puhdistusta, ei tuhoamista. Tulijärvi ja "toinen kuolema" (Ilm. 20:14–15) eivät kuvaa ikuista tietoista kärsimystä erossa Jumalasta, vaan puhdistavaa kohtaamista rakastavan pyhyyden kanssa. Tuli, joka polttaa, on rakkaus itse: se ei tuhoa olentoa vaan kaiken sen, mikä ei kestä sen lähellä olemista. Sana, joka näissä kohdissa käännetään "iankaikkiseksi", viittasi alkukielessä tulevaan aikakauteen eikä loputtomaan kestoon – kyse on siis tulevassa aikakaudessa tapahtuvasta kurinpalautuksesta, ei päättymättömästä rangaistuksesta.

Avoimet portit. Uuden Jerusalemin kuvauksessa on yksityiskohta, joka helposti jää huomaamatta: kaupungin portteja "ei koskaan suljeta" (Ilm. 21:25), vaikka samassa luvussa luetellaan niitä, jotka jäävät ulkopuolelle. Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään. Ulkopuolelle jäävien kansojen ja kuninkaiden kuvataan tuovan kunniansa sisään portin läpi. Muuri ja ulkopuolella olevien luettelo eivät siis merkitse lopullista karsintaa vaan jatkuvaa, avointa kutsua – kutsua joka ei vanhene. "Henki ja morsian sanovat: Tule!" (22:17) on ikuisesti voimassa oleva tarjous, ei kertaluonteinen eräpäivällä varustettu uhkavaatimus.

Alfa ja Omega. Jumala määrittelee itsensä sekä kirjan alussa että lopussa alfaksi ja omegaksi, aluksi ja lopuksi (1:8, 21:6, 22:13). On siis oltava niin, että jos Jumala on todella kaiken olevaisen lähtökohta ja päämäärä, Hän ei voi hukata luomakunnastaan mitään eikä ketään; jos niin kävisi, siinä tapauksessa Hän EI olisi Afa JA Omega. Lupaus "Katso, minä teen kaikki uudeksi" (21:5) on luettava täydessä laajuudessaan – ei erittelevänä vaan todella kaikki sisäänsä sulkevana lupauksena.