sanna sanna

Aloittajan profiilianalyysi
​Keskusteluketjun aloitusviestin ("mua aina kanna") ja sen herättämien reaktioiden pohjalta aloittajasta voi hahmottaa seuraavanlaisen kuvan:
​Lyyrinen ja assosiatiivinen ilmaisutapa: Aloittaja ei kirjoita perinteistä uutista tai kysymystä, vaan tiiviin, runollisen ja rytmikkään lausahduksen. Rakenne nojaa vahvasti loppusointuun tai äänteelliseen vetoon ("kanna"), mikä herättää muissa käyttäjissä heti kielellisiä mielleyhtymiä.
​Avunantoa tai turvaa hakeva rooli: Viestin sisältö ("mua aina kanna") kantaa mukanaan passiivista, kantajaa tai tukea kaipaavaa sävyä. Se on vetoava ja haavoittuva – eräänlainen avunhuuto, lohdun etsintä tai symbolinen heittäytyminen toisen varaan.
​Anonyymin palstan provosoija (tahattomasti tai tahallisesti): Koska aloitus on niin pelkistetty ja avoin, se toimii tyhjänä valkokankaana muille kirjoittajille. Aloittaja ei aseta tiukkoja raameja keskustelulle, mikä antaa muille vapaat kädet viedä ketjua joko kyynisen huumorin tai naiivien tunteiden suuntaan.
​Tulkinnanvaraisuus: On epäselvää, onko aloittaja tosissaan, purkaako hän henkilökohtaista tunnetilaansa, vai heittääkö hän ilmoille tarkoituksellisen kryptisen heiton reaktioiden saamiseksi. Anonyymillä foorumilla tällainen avaus toimii usein testinä yhteisön ilmapiirille: se kutsuu joko lyömään leikiksi tai reagoimaan empatiapohjaisesti.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Aloittajan profiilianalyysi
​Keskusteluketjun aloitusviestin ("mua aina kanna") ja sen herättämien reaktioiden pohjalta aloittajasta voi hahmottaa seuraavanlaisen kuvan:
​Lyyrinen ja assosiatiivinen ilmaisutapa: Aloittaja ei kirjoita perinteistä uutista tai kysymystä, vaan tiiviin, runollisen ja rytmikkään lausahduksen. Rakenne nojaa vahvasti loppusointuun tai äänteelliseen vetoon ("kanna"), mikä herättää muissa käyttäjissä heti kielellisiä mielleyhtymiä.
​Avunantoa tai turvaa hakeva rooli: Viestin sisältö ("mua aina kanna") kantaa mukanaan passiivista, kantajaa tai tukea kaipaavaa sävyä. Se on vetoava ja haavoittuva – eräänlainen avunhuuto, lohdun etsintä tai symbolinen heittäytyminen toisen varaan.
​Anonyymin palstan provosoija (tahattomasti tai tahallisesti): Koska aloitus on niin pelkistetty ja avoin, se toimii tyhjänä valkokankaana muille kirjoittajille. Aloittaja ei aseta tiukkoja raameja keskustelulle, mikä antaa muille vapaat kädet viedä ketjua joko kyynisen huumorin tai naiivien tunteiden suuntaan.
​Tulkinnanvaraisuus: On epäselvää, onko aloittaja tosissaan, purkaako hän henkilökohtaista tunnetilaansa, vai heittääkö hän ilmoille tarkoituksellisen kryptisen heiton reaktioiden saamiseksi. Anonyymillä foorumilla tällainen avaus toimii usein testinä yhteisön ilmapiirille: se kutsuu joko lyömään leikiksi tai reagoimaan empatiapohjaisesti.

Lue lisää

Performatiivinen totuus (Teatteri ja rooli): Kirjoittaja ei välttämättä tiedä, kuka lukee tai kenelle hän puhuu, mutta hän haluaa tuottaa tietyn tunnetilan. Siinä hetkessä lause on "tosi" siinä mielessä, että kirjoittaja haluaa rikkoa ympärillä olevan kyynisyyden tai rosoisuuden äärimmäisellä vastavoimalla. Se on tarkoituksellinen shokki tai vastalause järjestelmän kylmyydelle.
​Projisio (Kuviteltu kohde): Jos ihminen kirjoittaa näin anonyymisti, kohde ei ole todellinen ihminen kaikkine virheineen, vaan mielikuva tai ideaali, jonka kirjoittaja on luonut päässään. Se on rakkautta tyhjää valkokangasta tai omien tarpeiden heijastusta kohtaan.
​Pako tai avunhuuto: Aivan kuten aloittajan viestissä oli kyse kantamisen tai tuen kaipuusta, myös äärimmäinen rakkaudentunnustus voi olla vastareaktio yksinäisyydelle. Se on huuto tyhjyyteen: jos heitän tämän ilmoille, ehkä joku tarttuu siihen ja todistaa, että täällä on joku muu.
​Vastaus on siis harvoin mustavalkoinen. Kirjoittaja saattaa kokea tunteen voimakkaasti siinä hetkessä, kun hän sen näppäilee, mutta se on sidottu siihen tiettyyn virtuaaliseen todellisuuteen ja sen hetkiseen kuohuun. Se ei ole sitoutumista arkeen, vaan hetken luoma tunnekuva.