Tämä on Raamatun tunnetuin kirjeiden välinen opillinen jännite.
Roomalaiskirje 3:28 (Paavali)
”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.”
Jaakobin kirje 2:24:
”Te näette siis, että ihminen vanhurskautetaan tekojen kautta eikä ainoastaan uskon kautta.”
Selitys tekoälyn mukaan: Paavali vastustaa sitä, että pakanakristittyjen pitäisi alkaa noudattaa Juudan lakia (kuten ympärileikkausta) pelastuakseen. Jaakob taas vastustaa passiivista uskoa ja korostaa, että aidon uskon täytyy näkyä lähimmäisenrakkauden tekoina.
Paavali julisti Jumalan sanaa pakanoille ja Jaakob juutalaisille. Juutalaiset jatkavat omaa linjaansa ottamatta Jeesusta vastaan odotettuna pelastajana joten heille sanoma ei uponnut. Ei taida olla Suomessa yhtään kristittyä joka olisi ympärileikattu uskonnollisen vakaumuksen takia joten niiltä osin laki on jäänyt täyttymättä.
Minä tulin uskoon Jumalan armosta en voi todeta, että tekoni olisi ennen sitä ollut mitenkään hurskaita ainakaan Suomen lain alla eläneenä. Juutalaisten laki ei ole kiinnostanut koskaan,0 tosin kymmenen käskyä tuli tutuksi koulussa ja rippileirillä mutta tulihan niitäkin rikottua useaan kertaan elämäni aikana joten lain kirjain ei ole toteutunut minun kohdalla.
Uskokin tuli vasta siinä vaiheessa, kun ääni sisälläni sanoi minulle tahtonsa ja tuli näky Jumalasta. Se on tärkein asia mitä minulle on elämäni aikana tapahtunut vaikka olin tehnyt muutoksen elämäntavoissani jo ennen sitä. Lopettanut huumeet melkein vuotta aikaisemmin jne. Elämäntapani ei siis muuttunut uskoon tultuani ja kokiessani Jumalan armon se ei tapahtunut uskon takia.
Teot uskoon tuloni jälkeen jälkeen tähtäävät Jumalan tahdon noudattamiseen sitä ennen tekemieni teoilla ei ollut tarkoitus toteuttaa jonkun tahtoa mutta en pitänyt niitä myöskään itsekkäinä tekoina vaan huomioin myös sen miten ne vaikuttavat muiden elämään.
Omavanhurskaat teot ovat sellaisia joilla henkilö yrittää todistaa muille uskoville tekojensa olevan sellaisia jotka oikeuttavat Jumalan armoon ja niillä haetaan seurakunnan hyväksyntää eikä niillä teoilla ole Jumalalle mitään merkitystä. Jumala on se joka armahtaa ei seurakunta.
En minä myöskään näe mitään syytä julistaa uskoani muille ihmisille se näkyy teoissa. Ne ihmiset joille olen kertonut olevani uskossa ovat suhtautuneen asiaan myönteisesti lukuun ottamatta helluntalaisia tuttuja jotka ovat kritisoineet minua, etten voi olla oikeassa uskossa koska juon olutta ja poltan välillä pilveä. nyt olen lopettanut nekin mutta se on vapaan tahdon tekemä päätös ei uskon asia.
Tupakan polttoa en ole vielä lopettanut vaikka tiedän sen olevan terveydelle vaarallista. Voinhan minä jäädä vaikka auton alle tupakkaa polttaessa tai ilman ei se tupakka välttämättä kuolemaksi ole. Kaikki on kuitenkin siltä osin Jumalan käsissä miten ihminen tulee kuolemaan. Siihen minä uskon.
Kuoleman kautta sinne viimeiselle tuomiolle mennään tähän minä uskon ja silloin ne teot punnitaan. Armo on tarjottu mahdollisuus ei pakko.
Roomalaiskirje 3:28 (Paavali)
”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.”
Jaakobin kirje 2:24:
”Te näette siis, että ihminen vanhurskautetaan tekojen kautta eikä ainoastaan uskon kautta.”
Selitys tekoälyn mukaan: Paavali vastustaa sitä, että pakanakristittyjen pitäisi alkaa noudattaa Juudan lakia (kuten ympärileikkausta) pelastuakseen. Jaakob taas vastustaa passiivista uskoa ja korostaa, että aidon uskon täytyy näkyä lähimmäisenrakkauden tekoina.
Paavali julisti Jumalan sanaa pakanoille ja Jaakob juutalaisille. Juutalaiset jatkavat omaa linjaansa ottamatta Jeesusta vastaan odotettuna pelastajana joten heille sanoma ei uponnut. Ei taida olla Suomessa yhtään kristittyä joka olisi ympärileikattu uskonnollisen vakaumuksen takia joten niiltä osin laki on jäänyt täyttymättä.
Minä tulin uskoon Jumalan armosta en voi todeta, että tekoni olisi ennen sitä ollut mitenkään hurskaita ainakaan Suomen lain alla eläneenä. Juutalaisten laki ei ole kiinnostanut koskaan,0 tosin kymmenen käskyä tuli tutuksi koulussa ja rippileirillä mutta tulihan niitäkin rikottua useaan kertaan elämäni aikana joten lain kirjain ei ole toteutunut minun kohdalla.
Uskokin tuli vasta siinä vaiheessa, kun ääni sisälläni sanoi minulle tahtonsa ja tuli näky Jumalasta. Se on tärkein asia mitä minulle on elämäni aikana tapahtunut vaikka olin tehnyt muutoksen elämäntavoissani jo ennen sitä. Lopettanut huumeet melkein vuotta aikaisemmin jne. Elämäntapani ei siis muuttunut uskoon tultuani ja kokiessani Jumalan armon se ei tapahtunut uskon takia.
Teot uskoon tuloni jälkeen jälkeen tähtäävät Jumalan tahdon noudattamiseen sitä ennen tekemieni teoilla ei ollut tarkoitus toteuttaa jonkun tahtoa mutta en pitänyt niitä myöskään itsekkäinä tekoina vaan huomioin myös sen miten ne vaikuttavat muiden elämään.
Omavanhurskaat teot ovat sellaisia joilla henkilö yrittää todistaa muille uskoville tekojensa olevan sellaisia jotka oikeuttavat Jumalan armoon ja niillä haetaan seurakunnan hyväksyntää eikä niillä teoilla ole Jumalalle mitään merkitystä. Jumala on se joka armahtaa ei seurakunta.
En minä myöskään näe mitään syytä julistaa uskoani muille ihmisille se näkyy teoissa. Ne ihmiset joille olen kertonut olevani uskossa ovat suhtautuneen asiaan myönteisesti lukuun ottamatta helluntalaisia tuttuja jotka ovat kritisoineet minua, etten voi olla oikeassa uskossa koska juon olutta ja poltan välillä pilveä. nyt olen lopettanut nekin mutta se on vapaan tahdon tekemä päätös ei uskon asia.
Tupakan polttoa en ole vielä lopettanut vaikka tiedän sen olevan terveydelle vaarallista. Voinhan minä jäädä vaikka auton alle tupakkaa polttaessa tai ilman ei se tupakka välttämättä kuolemaksi ole. Kaikki on kuitenkin siltä osin Jumalan käsissä miten ihminen tulee kuolemaan. Siihen minä uskon.
Kuoleman kautta sinne viimeiselle tuomiolle mennään tähän minä uskon ja silloin ne teot punnitaan. Armo on tarjottu mahdollisuus ei pakko.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Usko ja hyvät teot, eivät sulje toisiaan pois. Kristityn usko tuottaa hyviä tekoja ja sulkee pahat teot pois, saamansa lihasydämmen vaikutuksesta. Pahuus ei tuo kristinuskoa. Paitsi silloin, kun pahuus yltyy kestämätömäksi ja ihminen huutaa sontansa keskeltä itkien Jeesusta apuun.
Ei tietenkään ole hyvä tehdä pahoja tekoja, herjata muita vaikka koko ajan niin teemme.
Olemme Paavaleita, jotka ei tee sitä hyvää mitä pitäisi, vaan lihassa sitä pahaa, mitä di pitäisi tehdä.
Paavali purkaa avoimesti herkkää synnintuntoaan kirjeissään, Jeesuksen inspiroimana. Nämä purkaukset julistettiin ihmiskunnalle, joista kristitty voi ammentaa oikeaa synnintunnon käsittelyä, vertaistuen tapaisesti.