Roomalaiskirje on
Jumalan evankeliumi.
Sen seitsemän jaetta pitkän
avauslauseen jokainen Sana
oli Jumalan Voimalla ladattu.
Alkulauseen jälkeinen tervehdys
oli Sana sanalta täynnä
Jumalan Armoa ja Rauhaa eli
- Suloisuutta
- Mielihyvää
- Suosion- ja Rakkauden osoitusta
- Kiitosta
- Hyvinvointia,
- Terveyttä
- Jne.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19497890/armon-evankeliumi---jumalan-voima
Seuraavaksi on vuorossa
Jumalalle osoitettu Kiitos
Roomalaisille ja koko maailmalle
tarjolla olevasta Uskosta.
"Ensiksikin
minä kiitän Jumalaani
Jeesuksen Kristuksen kautta
teidän kaikkien tähden,
koska teidän uskoanne
mainitaan kaikessa maailmassa."
(Room 1:8)
Jumalan Voimaverkkoon kytkentä
tapahtuu Uskon kautta.
Ja tämä louduttaa Paavalia,
joka niin suuresti olisi halunnut
tulla Roomalaisten tykö,
mutta ei ole voinut.
"Sillä Jumala,
jota minä hengessäni palvelen
julistaen
hänen Poikansa evankeliumia,
on minun todistajani,
kuinka minä teitä
lakkaamatta muistan,
aina rukouksissani anoen,
että minä jo vihdoinkin,
jos Jumala tahtoo,
pääsisin tulemaan teidän tykönne."
(Room 1:9-10)
Paavali tietää heidän Uskonsa,
mutta haluaisi antaa heille
Hengellisiä lahjoja,
jotka yhä vahvistavat heidän uskoaan.
"Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä,
voidakseni antaa teille
jonkun hengellisen lahjan,
että te vahvistuisitte,
se on,
että me yhdessä ollessamme
virkistyisimme yhteisestä uskostamme,
teidän ja minun."
(Room 1:11-12)
Suurin mahdollisnen
virkistys/lohdutus/rohkaisu
uskoville on se,
kun uusia taimia puhkeaa,
kun elävän veden virrat
synnyttävät uuden elämän.
Tätä satoa Paavali kutsuu hedelmäksi.
"Ja minä en tahdo, veljet, teiltä salata,
että jo monesti olen päättänyt
tulla teidän tykönne
saadakseni jonkin hedelmän
teidänkin keskuudestanne,
niinkuin muidenkin pakanain,
mutta olen ollut estetty tähän saakka."
(Room 1:13)
Paavalin missiona on koko maailma.
"Kreikkalaisille ja barbaareille,
viisaille ja tyhmille
minä olen velassa;
omasta puolestani
minä siis olen altis teillekin,
Roomassa asuvaisille,
julistamaan evankeliumia."
(Room 1:14-15)
Ei ihan helppo kutsumus
tuon ajan maailmassa.
Ei pakanain keskuudessa
eikä myöskään juutalaisten.
"Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle."
(Room 1:16)
Mutta itse tehtävä
eli Jumalan Evankeliumi
kytkee suoraan Jumalan Voimaan.
"Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
ilmestyy uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
'Vanhurskas on elävä uskosta'."
(Room 1:17)
Meidät pelastetaan uskon kautta.
Ensin tulee
Jumalan Sana eli evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.
Sen jälkeen Sanan voima
vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus
tulee esiin.
Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.
Ja sitten meillä on etuoikeus
elää Hänen uskossaan.
Siis Jeesus Kristus
on tuon uskon lähde
alusta loppuun saakka.
Jeesus ja Hänen uskonsa
ovat meille lahja.
Ne, jotka ottavat
tämän lahjan vastaan,
ovat vanhurskautettuja
ja elävät vanhurskasta elämää
uskon kautta.
Meissä vaikuttaa
evankeliumiin kätketty
Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus
ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä
paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon
siis kääntymisestä alkaen
aina uusina uskon tekoina.
Jumalan vanhurskaus
ilmestyi minulle uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
minä olen elänyt tuossa uskossa
ja lahjavanhurskaudessa.
Ja koko ajan puhutaan
Jeesuksen uskosta
eli Jumalan Pojan uskosta.
Jumalan evankeliumi.
Sen seitsemän jaetta pitkän
avauslauseen jokainen Sana
oli Jumalan Voimalla ladattu.
Alkulauseen jälkeinen tervehdys
oli Sana sanalta täynnä
Jumalan Armoa ja Rauhaa eli
- Suloisuutta
- Mielihyvää
- Suosion- ja Rakkauden osoitusta
- Kiitosta
- Hyvinvointia,
- Terveyttä
- Jne.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19497890/armon-evankeliumi---jumalan-voima
Seuraavaksi on vuorossa
Jumalalle osoitettu Kiitos
Roomalaisille ja koko maailmalle
tarjolla olevasta Uskosta.
"Ensiksikin
minä kiitän Jumalaani
Jeesuksen Kristuksen kautta
teidän kaikkien tähden,
koska teidän uskoanne
mainitaan kaikessa maailmassa."
(Room 1:8)
Jumalan Voimaverkkoon kytkentä
tapahtuu Uskon kautta.
Ja tämä louduttaa Paavalia,
joka niin suuresti olisi halunnut
tulla Roomalaisten tykö,
mutta ei ole voinut.
"Sillä Jumala,
jota minä hengessäni palvelen
julistaen
hänen Poikansa evankeliumia,
on minun todistajani,
kuinka minä teitä
lakkaamatta muistan,
aina rukouksissani anoen,
että minä jo vihdoinkin,
jos Jumala tahtoo,
pääsisin tulemaan teidän tykönne."
(Room 1:9-10)
Paavali tietää heidän Uskonsa,
mutta haluaisi antaa heille
Hengellisiä lahjoja,
jotka yhä vahvistavat heidän uskoaan.
"Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä,
voidakseni antaa teille
jonkun hengellisen lahjan,
että te vahvistuisitte,
se on,
että me yhdessä ollessamme
virkistyisimme yhteisestä uskostamme,
teidän ja minun."
(Room 1:11-12)
Suurin mahdollisnen
virkistys/lohdutus/rohkaisu
uskoville on se,
kun uusia taimia puhkeaa,
kun elävän veden virrat
synnyttävät uuden elämän.
Tätä satoa Paavali kutsuu hedelmäksi.
"Ja minä en tahdo, veljet, teiltä salata,
että jo monesti olen päättänyt
tulla teidän tykönne
saadakseni jonkin hedelmän
teidänkin keskuudestanne,
niinkuin muidenkin pakanain,
mutta olen ollut estetty tähän saakka."
(Room 1:13)
Paavalin missiona on koko maailma.
"Kreikkalaisille ja barbaareille,
viisaille ja tyhmille
minä olen velassa;
omasta puolestani
minä siis olen altis teillekin,
Roomassa asuvaisille,
julistamaan evankeliumia."
(Room 1:14-15)
Ei ihan helppo kutsumus
tuon ajan maailmassa.
Ei pakanain keskuudessa
eikä myöskään juutalaisten.
"Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle."
(Room 1:16)
Mutta itse tehtävä
eli Jumalan Evankeliumi
kytkee suoraan Jumalan Voimaan.
"Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
ilmestyy uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
'Vanhurskas on elävä uskosta'."
(Room 1:17)
Meidät pelastetaan uskon kautta.
Ensin tulee
Jumalan Sana eli evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.
Sen jälkeen Sanan voima
vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus
tulee esiin.
Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.
Ja sitten meillä on etuoikeus
elää Hänen uskossaan.
Siis Jeesus Kristus
on tuon uskon lähde
alusta loppuun saakka.
Jeesus ja Hänen uskonsa
ovat meille lahja.
Ne, jotka ottavat
tämän lahjan vastaan,
ovat vanhurskautettuja
ja elävät vanhurskasta elämää
uskon kautta.
Meissä vaikuttaa
evankeliumiin kätketty
Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus
ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä
paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon
siis kääntymisestä alkaen
aina uusina uskon tekoina.
Jumalan vanhurskaus
ilmestyi minulle uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
minä olen elänyt tuossa uskossa
ja lahjavanhurskaudessa.
Ja koko ajan puhutaan
Jeesuksen uskosta
eli Jumalan Pojan uskosta.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Evankeliumi on ilouutinen. Uutinen kertoo aina jostakin ihmisen ulkopuolisesta tapahtumasta, ei sisäisestä. Niinpä ainoastaan ja vain sovituksen sana on Jumalan evankeliumi. Roomalaiskirjeen luvut 3 ja 4 kuvaavat, mitä ihmisen sisikunnassa tapahtuu, kun ihminen usko Jeesukseen.
Roomalaiskirjeen 5. luku kuvaa puolestaan sitä, miksi kaikki pelastuvat. Samoin 11. luvun loppu, jossa Paavalin ylistyslaulu kohoaa verrattomiin korkeuksiin koko UT:ssa.
Ja huom! Vasta tehtyään lukijoilleen selväksi, että kaikki pelastuvat, Paavali kehottaa heitä antautumaan Jumalalle 12. luvun alussa.
Infernalisteillä on niin ollen täysin harhainen ja väärä motiivi "Jumalalle antautumiselle".
Paavali oli ennenkuin
oli kohdannut Jeesuksen,
saavuttanut fariseuksena tason,
josta mainitsi filippiläisille.
"Lain vanhurskauteen
nähden nuhteeton"
Mutta nyt tervehdyksessään
hänellä oli aarteena
Jeesuksen uskon kautta
saatava lahjavanhurskaus.
Jotta olisimme kelvollisia
lahjan vastaanottajia,
meidän täytyy ensin sisäistää se,
että me tarvitsemme tuon lahjan.
Ja se edellyttää tajuntaa siitä,
että synti on jotain,
mistä seuraa tuomio.
Ja sitten me voimme ymmärtää
sen, mitä merkitsee Sovitus.
Ja voimme ilolla ja riemulla
antaa sovittaa itsemme.
Nyt läpikäymieni
Alkusanojen jälkeen
Paavali ottaa käsittelyyn
juuri tämän aiheen:
Synti ja Sovitus
Ja tuota aihetta on lähestyttävä
juuri tuossa järjestyksessä.
Siksi Paavali syöksyy heti seuraavaksi
synnin syövereihin seurauksineen.
Johdanto on takana,
ja seuraavaksi on vuorossa Paavalin
juurta jaksain etenevä
perustava opetus siitä,
miksi me tarvitsemme
Jumalan Evankeliumia.
Seuraavaksi on siis vuorossa
veret seisauttava kuvaus
jumalattomuudesta.
Ja se tyrmää auttamattomasti
jokaisen lukijan.
Ensin voi tulla sellainen ajatus,
että hyi kamala noita jumalattomia.
Mutta sitten tulee Paavalilta
yllättävä isku tai veto ja ...
Kalamos etunenässä on kanveesissa.
Paavali aloittaa tämän
perustavan opetuosion tarkastelun
Roomalaiskirjeen
ensimmäisen luvun loppuosassa.
Mutta keskustellaan nyt
sen alkuosasta:
Vanhurskas on elävä Uskosta.
Sen jälkeen
avaan keskustelun otsikolla:
Jumalattomuudesta Vanhurskauteen
Kun Jumala sovitti maailman itsensä kanssa Jeesuksen antaesssa henkensä koko maailman lunnaiksi, Hän ei edellyttänyt keneltäkään yhtikäs mitään. Niin vain tapahtui. Koko maailma on jo asetettu sovintoon Jumalan kanssa.
Tämä on evankeliumi. Tämä on kaiken pohja ja tämän päällä lepää kaikki muu.
Tätä ei oteta pois. Ja koska tämä on totta, Jumala toimii tämän PERUSTEELLA eikä suinkaan ristiriidassa tämän kanssa.
Koska sovitus pitää - tietenkin - sisällään syntien anteeksianntamuksen, roomalaiskirjeen 3. ja 4. luvut ovat kuvausta ihmisen sisäisestää maailmasta hänen tullessaan uskoon. Kukaan ei ole koskaan tullut eikä tule uskoon tajuamatta saaneensa synnit anteeksi.
Jumalan Pyhä Henki tekee uskon ihmiselle lahjoittaessaan ihmissydämessä todeksi sen, MIKÄ ON JO OBJEKTIIVISESTI TOTTA.
Mutta koska me olemme uskoon tullessamme pelkkiä rääkyviä hengellisiä pikkuvauvoja, me emme näe emmekä katsele ympärillemme, itsemme ulkopuolelle - sellainen ei KIINNOSTA meitä alkuunkaan - vaan olemme suunnattoman kiinnostuneita ainoastaan itsestämme ja iloitsemme - syystäkin - siitä, että ITSE olemme saaneet syntimme anteeksi. Mutta on evankeliumin halveksumista kuvitella, että me saimme syntimme anteeksi TUOSSA HETKESSÄ. Vauvasta se toki TUNTUU SILTÄ, koska vauvan koko universumi on pelkästään vauva itse ja vauvan kokemus itsestään.
Ja Paavalin mukaanhan pikkulapsi ei eroa missään kohden orjasta.
Olen avaamassa keskustelusarjaa
Roomalaiskirjeestä.
Linkki ensimmäiseen keskusteluun,
jossa aiheena on
Roomalaiskirjeen avauslause
(Room 1:1-7),
löytyy
nyt avaamani keskustelun avauksesta.
Tässä järjestyksessään
toisessa keskustelussa aiheena
on avauslauseen jälkeinen
Paavalin tervehdys
(Room 1:8-17),
joka päättyy keskustelun otsikon sanoihin.
Kolmannen keskustelun
olen myös jo avannut
ja linkki siihen on
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19501593/jumalattomuudesta-vanhurskauteen
Toivon,
että pysyttäisiin
kunkin avauksen aiheessa,
joissa kussakin riittää keskusteltavaa
koko loppuelämämme ajaksi.
Mutta jos tallaamme ne kiistelyillä
tai peräti asiattomuuksilla,
niin vaivannäkömme on turhaa
eikä kellekään miksikään hyödyksi.
Vanhurskas tarkoittaa oikeamielisyyttä.
Vanhurskas elää uskosta.
Jumalan Pojan uskosta.
Uskon kuulaisuudessa
Jumalan Sanalle.
Meillä pitäisi olla tällä
kristinuskoon kuuluvalla
keskusteluosiolla luonnetta
luopua väärämielisyydestä
ja kaikenlaisesta
tyhmästä lorusta ja ilvehtimisestä.
Paavalin valeet on liian hyviä ollakseen totta.
Kyllä Paavalia pitää arvostella, hyvä herjakin sopii.
Jeesus antoi armon evankeliumin
ilmestyksen kautta suoraan Paavalille.
Tämä evankeliumi eli hyvä sanoma
sisältää muutosvoiman.
Meistä tulee uusia luomuksia Kristuksessa.
Kysymyksessä on täyskäännös,
jonka jälkeen matka jatkuu
aivan toiseen suuntaan.
Jumalattomuudesta Vanhurskauteen.
Synnymme uudesti/ylhäältä.
Meistä jumalattomista
eli Jumalaa vailla olevista
tulee Jumalan lapsia.
Väärämielisyys vaihtuu
oikeamielisyyteen eli vanhurskauteen.
Eikä enää tarvitse epäillä,
mikä on totta ja mikä valhetta.
Olemme tulleet tuntemaan Hänet,
joka on Totuus.
Hän on luvannut olla aivan
erityisellä tavalla läsnä siellä,
missa kaksi tahi kolme on koolla
Hänen nimessään.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19501593/jumalattomuudesta-vanhurskauteen
>>>Synnymme uudesti/ylhäältä.
Meistä jumalattomista
eli Jumalaa vailla olevista
tulee Jumalan lapsia.<<<
Tuo on vähän, tai paljonkin, epätarkka ilmaisu.
Sen voi käsittää niin, että Jumala adoptoi jumalattoman
ihmisen lapsekseen. Näinhän siinä lukeekin? Vai?
Tai sen voi käsittää niin, että Jumala synnyttää itselleen
Jumalan lapsen, joka on Hänestä, siis Jumalasta syntynyt
uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Siis uusi ihminen.
Aikaisemmin kirjoitit, että Jumala adoptoi meidät lapsikseen.
Et ehkä tarkasti näillä sanoilla, mutta tätä tarkoitit, vai?
Tarvitsen tarkennusta ja kysyn:
Oletko sinä sitä mieltä, että Jumala adoptoi jumalattoman
syntisen ihmisen omaksi lapsekseen? Vai synnyttääkö
Jumala itsestään, Sanasta ja Hengestä, itselleen omia lapsia,
jotka ovat Hänen luomia uusia luomuksia? He eivät silloin ole
jumalattomia koska heillä on Jumala Jeesuksessa Kristuksessa,
ja he ovat Jumalasta syntyneitä vanhurskaita ja pyhiä
Jumalan lapsia.
Jos näin on Raamatun ilmoitus, Jumala ei adoptoi itselleen
lapsia vaan synnyttää uusia luomuksia, uusia ihmisiä.
Silloin he eivät ole adoptiolapsia vaan oikeita Jumalan lapsia.
Mikäli Jumala kuitenkin adoptoi syntisen jumalattoman
ihmisen, hän adoptoi hänet ohi ristin? Silloinhan Jumalalla
on syntinen uskova? (Tästäkö "syntinen uskova" käsite
on kotoisin?)
Tai jos Jumala adoptoi syntisen aatun/eevan ristin kautta,
Hän adoptoi kuolleen aatun/eevan koska ristillä vanha ihminen
kuolee Jeesuksen kanssa? Silloin Jumalalla on kuollut vainaja.
Eikö ensi vanhan ihmisen pidä kuolla Jeesuksen kanssa ristillä?
Eikö vasta sitten uusi ihminen, uusi luomus, voi syntyä?
Eikö Jumalan lapsi ole tämä uusi ihminen, ei se vanha elävä
tai kuollut aatu/eeva?
Toivon, että tarkennat tätä asiaa niin, ettei jää mitään
epäselvyyttä, miten olet asian käsittänyt. Koska pyrit
ahkerasti opettamaan Raamattua, toivon sinulta vastauksen.
Mvh J - K
>>>>>Jumalan Voimaverkkoon kytkentä
tapahtuu Uskon kautta.<<<<
-----------
MIKÄ " kytkentä"? Ei Jumala mitään " kytkentöjä" tee, se on epätervettä Raamatun omapäistä selittämistä.
Onko omassa ruumiissasi elin voimaa päästä lähtien varpaisiin asti?
Kristuksen ruumiin jäsenillä jokaisella on elämän Henki, Pyhä Henki. Jokaisella Kristuksen ruumiin jäsenellä on yhteys päähän joka on Kristus.
Apostoli kehottaa säilyttämään tämän Hengen yhteyden eli että jäsen varjelisi itsensä Kristuksessa.
”ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;”
Efesolaiskirje 4:3-4 FB38
Ihminen joka uskoo evankeliumin eli tulee elävään uskoon ts. uudestisyntyy hänet Jumala kastaa Pyhässä Hengesssä samalla uskoon tulo hetkellä Kristuksen ruumiiseen. Samalla uskoon tulo hetkellä myös Jumalan Henki tulee häneen asumaan. Siis kastetaan Hengessä ja saa juoda Henkeä samalla hetkellä.
Sama Jumalan Henki joka on tullut ihmiseen asumaan tämän uskoon tulo hetkellä on myös voiman Henki. Ei ole mitään erillistä Jumalan voiman Henkeä.
”Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen. Älä siis häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, hänen vankiaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden, sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa,” 2. Tim. 1:7-8 FB38
On vastoin tervettä Raamatun tulkintaa opettaa että pitää odottaa voimalla pukemista ylhäältä. Ei tarvitse. Juuri uskoon tullut on heti kykenevä Kristuksen todistaja, toki tarvitsee lukea Raamattua että osaa todistaa evankeliumia. Evankeliumin kertominen on TODISTAMISTA ( "martyr")
Tunnustaminen ( "honologeoo") on tunnustautumista Kristuksen seuraajaksi. Suu ja elämä todistaa samaa. Suu ja sydän puhuu yhtä ( Room10:8-13.)
Kristuksen ruumis so.srk. ( universaali srk.) on Jumalan asumus Hengessä. Ollakseen em. ruumiin jäsen hänkin elää Hengessä. Hänessä asuu Kristuksen Henki .Ellei ole Kristuksen Henkeä ei ole Hänen omansa, Ulkopuolinen joka ei ole elävässä uskossa vaikka olisi miten uskonnollinen tahansa ulkoisesti ei oleKristuksen srk: n so. ruumiinsa jäsen.
”Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”
1. Korinttilaiskirje 12:12-13 FB38
”Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi.”
Kirje efesolaisille 1:13-14 FINRK
”Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.” Roomalaiskirje 8:5-9 FB38
Oli siunaavaa lukea viestisi.
Jokaisen kappaleen jälkeen
kuiskasin ilmoille Aamenen.
Vaikka tekisikin mieli
iloita kanssasi keskustellen
kaikesta kirjoittamastasi,
vastaan nyt kuitenkin
vain alussa olleeseen kysymykseesi
Jumalan voimaverkosta.
Keskustelemme Roomalaiskirjeestä.
Edellisessä avaukessani nostin esiin
sen alkulausetta.
"Paavali,
Jeesuksen Kristuksen palvelija,
kutsuttu apostoli,
erotettu julistamaan
Jumalan evankeliumia,
jonka Jumala on edeltä luvannut
profeettainsa kautta
pyhissä kirjoituksissa,
hänen Pojastansa
- joka lihan puolesta on syntynyt
Daavidin siemenestä
ja pyhyyden hengen puolesta
kuolleistanousemisen kautta
asetettu Jumalan Pojaksi VOIMASSA -
Jeesuksesta Kristuksesta,
meidän Herrastamme"
Jumalan Evankeliumi on
edeltä luvattu Hyvä Sanoma
Jumalan Suosiosta eli Armosta
Hänen Pojassaan,
josta tuli Kristus Jeesus
eli
Voideltu Pelastaja.
Tämä edellytti lihaksi tulemista
Daavidin siemenestä
sekä Ristinkuolemaa
ja ylösnousemusta.
Nyt Hän on asetettu
Jumalan Pojaksi Voimassa.
Uskon kuuliaisuus
Hänen nimeänsä kohtaan
saa aikaan valtavan ihmeen.
"Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan VOIMA,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
ilmestyy uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
'Vanhurskas on elävä uskosta'."
(Room 1:16-17)
Meidät pelastetaan uskon kautta.
Ensin tulee
Jumalan Sana eli Evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos otamme sen vastaan,
niin me synnymme
uudesti/ylhäältä Hengestä
Jumalan lapsiksi
ja tulemme itse kukin
yhdeksi jäseneksi
Kristuksen Ruumiissa.
Meillä on nyt
ἐξουσία = voima/valta/oikeus
eksūsia
Tämä voima/valta
merkitsee Jumalanlapsioikeutta.
Meidät on nyt adoptoitu
Jumalan lapsiksi.
Ja niin meillä on yhteys
Isoveljeemme Jeesukseen,
joka on
meidän voimaverkkomme
dynamo, jota sanaa
Paavali käytti lainaamissani kohdissa.
δύναμις = voima/valta/kyky
dynamis
Tämä voima/valta merkitsee kykyä.
Avauksessani otin sen esiin liittyen
evankeliumin julistamiseen.
Sen kylkiäisenä tapahtuu myös
voimatekoja (dynamai).
Sinusta, usko toivonen on kirjoitettuna varoitus: heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
Miltä tuntuu kirjoittaa tuollaista semirunollista lätinää ja panna sitten läppäri kiinni ja elää arkea? Eikö tunnu yhtään ristiriitaiselta?
Tsekkaa alkukielen sana hypokrites. 🥴
Ehkä surumielisintä ja jossakin mielessä hauskinta Uudessa testamentissa on se, että se tuntuu vihjaavan seuraavaa: tekopyhät tulevat AINA, hamaan maailman tappiin saakka, olemaan niitä, jotka ovat kaikkein vilpittömimmin yllättyneitä (ja lopulta kaikkein verisimmin loukkaantuneita) siitä, että heitä kutsutaan teeskentelijöiksi ja fariseuksiksi.
He eivät voi mitenkään ymmärtää, miksi heitä sellaiseksi syytetaan - he kun nimenomaan ajattelevat olevansa uskonsa harjoittamisessa mitä syvimmin vakavissaan ja pyrkivät olemaan mahdollisimman aitoja.
Ja niin heissä ei pääse toteutumaan edes Sokrateen esikristillinen kehotus "Tunne itsesi", koska se edellyttää sitä, että Jeesukseen omasta mielestään uskova ihminen tietää omakohtaisesti, mitä Paavali tarkoittaa kirjoittaessaan sen, mitä hän kirjoittaa jakeessa Room. 7:18.
Toki ihminen voi uskoa Jeesukseen, mutta hyvin suuri osa hänen minuudestaan jää vaille Jeesuksen läpivalaisua, joka edellyttää juuri tuon Paavalin jakeen kokemista ommakohtaisesti todeksi.
Ja se, mitä Jeesus ei ole päässyt läpivalaisemaan, vaikuttaa iihmisessä - se ei voi olla vaikuttamatta. Ihminen lukee Uutta testamenttia täällä läpivalaisemattomalla persoonallaan ja ymmärryksellään ja ellää elämäänsä tällä läpivalaisemattomalla persooonallaan ja ymmärryksellään. Ihminen on näyttelijä, joka uskoo Jeesukseen ja kuvittelee, että koska hän uskoo Jeesukseen, hän EI ole näyttelijä. Eikä tule edes ajatelleeksi, että tämä hänen ymmärtämättömyytensä ohjaa sitä, kuinka hän lukee ja tulkitsee Uutta testamenttia ja elää elämäänsä. Kaikessa on teennäisyyden ja epäaitouden leima. Tosin jotkut ovat niin tottuneet rooliinsa, koska ovat eläneet siinä niin monta vuosikymmentä, etteivät osaa edes kuvitella näyttelevänsä. Surullista.
Kuinkahan kauan tätä lätinää taas kerran kestää?
Moro panda! Olet sinä sitkeä tapaus. 🤭
https://www.youtube.com/watch?v=ltRoUcJLgX0
PS. Jospa keksisit ensi kerralla jotakin ihan itse? Siis ettet aina matkisi sitä, jota kritisoit? Se antaa sinusta hitusen vähä-älyisen kuvan. Toisaalta: pandat on pandoja, ei ne kai sitten itselleen mitään mahda. 🤭
>>>Meidät on nyt adoptoitu
Jumalan lapsiksi.<<<
Missä Raamatussa kerrotaan, että uskova on Jumalan adoptiolapsi?
Minun Raamatussa uskova syntyy Jumalasta Jumalan lapseksi.
Jumalan lapsi, siis uudestisyntynyt uskova, on Hänen omansa.
Hän ei ole kenenkään toisen lapsi, jonka Jumala sitten adoptoi omakseen.
Room. 8:15–16
"Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: 'Abba! Isä!' Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia."
Gal. 4:4–5
"Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan."
Ef. 1:5
"Edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan."
Joh. 1:12–13
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta."
Noissa jakeissa puhutaan Jumalan lapsista.
Ei toisen lapsista jotka Jumala on adoptoinut.
Uskoon tulossa syntinen ihminen kuolee Jeesuksen
ristillä Jeesuksen kanssa. Samassa hetkessä syntyy
Jumalan lapsi Jumalasta, Sanasta ja Hengestä.
Jumalan lapsi on Jumalan luoma uusi luomus
Jeesuksessa Kristuksessa. Vanha syntinen aatu/eeva
on poistunut näyttämöltä eikä enää edusta Jumalasta
syntynyttä Jumalan lasta.
Jumalan lapsi on sisäisesti kokonaan uusi ihminen.
Hän ei ole Jumalan adoptoima toisen lapsi. Hän
on Jumalan lapsi. Jumala ottaa luokseen ja yhteyteensä
vain omat lapsensa.
Alkukielessä noissa on nimenomaan adoptoinnin idea. Sitä on turha yrittää muuttaa muuksi.
Lapsia, jotka syntyvät, ei lunasteta eikä edeltä määrätä eikä oikeuteta.
Kyllä UT:ssa puhutaan toki uudestisyntymisestäkin, mutta turha sitä on väen väkisin survoa niihin kohtiin, joissa siitä ei puhuta.
Sinä siis todistat, että sinä et ole syntynyt Jumalasta Jumalan
lapseksi? Sinä olet siis jonkun toisen lapsi, jonka Jumala on
adoptoinut? Kenen lapsen Jumala adoptoi? Ottaako Jumala
luokseen toisen lapset, vai omat lapset, jotka ovat Hänestä
syntyneet?
Syntisille Jeesus sanoo:
"Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä
maailmasta, minä en ole tästä maailmasta" (Joh 8:23).
Omistaan Hän sanoo:
"Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä,
koska he eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään ole
maailmasta. En rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta
vaan että varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta,
niin kuin en minäkään ole maailmasta" (Joh 17:14-16).
Jumalan lapsi syntyy Jumalasta, Sanasta ja Hengestä.
Hän on Jumalan luoma uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa.
Vanha ihminen on kadonnut, poistunut, ja uusi on tullut tilalle.
Vanha aatu/eeva kuoli Jeesuksen kanssa ristillä ja uusi ihminen
syntyi. Jumala ei adoptoi kuollutta syntistä. Hän luo uuden
vanhurskaan ja pyhän uskovan ihmisen.
Tämä uusi ihminen on syntynyt Jumalasta. Siksi hän ei ole
kenenkään toisen lapsi vaan nimenomaan Jumalan lapsi.
Puhe oli siitä, mitä noissa jakeissa lukee.
Turha sinun on survoa omia mielikkihokemiasi jakeisiin, joissa lukee niin kuin niissä lukee. Tai voithan sinä toki niin tehdä, mutta teet itsestäsi vain typeryksen.
Jumalalla ei ole yhtään adoptiolasta.
Raamatussa Jumalalla ei niitä ole.
Hän ei adoptoi kuollutta aatamia/eevaa.
Hän tappaa sen syntisen paskiaisen
Jeesuksen ristillä. Sitten hän synnyttää
itselleen oman lapsen Sanalla ja Hengellä.
Hän on sisäisesti kokonaan uusi ihminen.
Eräs pastori sanoi, ettei Jumala paranna sitä
syntistä ihmistä, ei tee hänessä remonttia.
Hän luo itselleen kokonaan uuden ihmisen.
Jumala on luonut kaiken Sanalla ja Hengellä.
Sana ja Henki on ollut yhteistyössä kaikessa
luomisessa. Näin myös Jumalan lapsi luodaan
Sanalla ja Hengellä, evankeliumin Sanalla;
uusi luomus Kristuksessa.
Oli puhe siitä, mitä niissä jakeissa lukee, ja sinä aloit paasata ikään kuin sinulla olisi aivoissasi suonenveto. No, jokainen tyylillään. Kyllä maailmaan meteliä mahtuu.
Miksi kirjoitat monisanaisesti, mutta et sano mitään?
Kun vaivautuu kommentoimaan, olisi hyvä sanoa jotakin.
Mikä sana tuossa jäi epäselväksi?
"Survoa"? "Mielikkihokemia"? Vaiko "Typerys"?
>>>No, jokainen tyylillään. Kyllä maailmaan meteliä mahtuu.<<<
Sinua ei ainakaan voi syyttää metelöinnistä palstalla
koska et ryhdy mitenkään perustelemaan näkemystäsi
aiheesta. Pitäisikö sinua kiittää siitä? Ehkä?
Onhan täällä niitä metelijöitä suunsoittajia ihan tarpeeksi.
Sinä et näytä kuuluvan siihen joukkoon. Kiitos siitä!
Mutta olisit sinä ystävällisesti ja asiallisesti voinut perustela
kantaasi. Se ei ole katsottava metelöinniksi eikä suunsoitoksi.
Sinulle ei pitäisi olla epäselvää, ettei Jumala adoptoi
kuollutta syntistä, eikä elävää syntistä ohi ristin.
Mutta epäselvissä hengellisissä asiossa on hyvä
kääntyä Jumalan itsensä puoleen ja kysyä Häneltä.
Tai vaihtoehtoisesti kääntyä jonkun helluntaipastorin
tai helluntailaisen Raamatun opettajan puoleen.
Ja ölinä sen kuin jatkuu. Mutta sellaista se on kun päässä junnaa jokin monomaaninen ajatus.
Onkos tämäkin ölinää?
Huom! Jumala luo itsessään uuden ihmisen! 2 Kor 5:14-21.
Ef 2:11 Muistakaa sen vuoksi, että ennen te lihanne puolesta pakanat, ympärileikkaamattomat – näin teitä nimittävät ne, joita lihaan käsin tehdyn ympärileikkauksen mukaan sanotaan ympärileikatuiksi – 12 että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta, osattomia lupauksen liitoista, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa. 13 Mutta nyt Kristuksessa Jeesuksessa olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. 14 Hän on meidän rauhamme. Hän teki nuo molemmat ihmisryhmät yhdeksi ja purki niitä erottavan vihollisuuden muurin, 15kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksineen. Näin hän teki, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi ja niin tekisi rauhan 16ja jotta hän yhdessä ruumiissa ristillä sovittaisi nuo molemmat Jumalan kanssa ja niin omassa itsessään tekisi lopun vihollisuudesta.
Puhe oli niistä jakeista, jotka luettelin. Enkä ole ilmoittanut omalta osaltani vaihtaneeni niistä puheenaihetta jonnekin toisaalle. Mutta kirmaile sinä pitkin peltoja ja metsiä, kun kerran noin kovin juoksututtaa.
Niissä jakeissa puhutaan Jumalan lapsista, jotka ovat
Hänestä syntyneet. Ei siellä ole yhtään adoptiolasta
koska Jumala ei adoptoi kuollutta aatamia/eevaa. Eikä
Hän adoptoi elävää aatamia/eevaa koska silloin Hän
adopoisi heidät ohi ristin.
Ensimmäisen Aadamin jälkeläiset ovat Perkeleen syntisiä
lapsia (pienet lapset poissuljettuna).
Toisen ja viimeisen Aadamin hengelliset jälkeläiset ovat
Jumala vanhurskaita ja pyhiä lapsia.
Siinä on suuri ero oletko ensimmäisen vaiko Toisen
Aadamin jälkeläinen.
Onko vanha aatusi kuollut ristillä Jeesuksen kanssa?
Oletko uudestisyntynyt uskoon tulossa Jumalan lapseksi?
Onko uusi luomuksesi noussut kasteessa uuteen elämään
Jeesuksen seuraan seuraamaan Herraa Jeesusta Kristusta?
Mutta tämäkin on tietysti sinun mielestäsi vain ölinää.
Mutta tuo sinä tänne Raamatun totuutta koska minä
vain ölisen. Eikö lukijat ansaitse Raamatun totuutta?
>>>Alkukielessä noissa on nimenomaan adoptoinnin idea.<<<
Se ei siis ole Jumalan ilmoitus, Jumalan Sana. Se on vain
idea tai ideointia? Jumala ei siis ole ilmoittanut adoptoivansa
itselleen lapsensa. Se on silloin ihmisen tulkintoja Jumalan
ilmoituksesta, pelkkä idea adoptiosta?
>>>Sitä on turha yrittää muuttaa muuksi.<<<
Koska se ei ole Jumalan ilmoitus vaan ainoastaan idea,
se voi muuttua sen mukaan, kuka sitä lukee ja tulkitsee.
Ja se muuttuu tulkitsijan mukaan. Mutta Jumalan Sana
ei muutu.
Kiitos, että ilmoitit adoption pelkkänä ideana.
Vaikka en usko, että Raamatussa on adoptiot edes
ideana. Sitä paitsi meillä on suomalaiset Raamatut
ja Jumala on tarkoittanut, että me luemme niitä
koska Hän on antanut Sanansa meille Suomen kielellä.
Vai kuvitteleeko joku, että Jumala vaatii Matti Meikäläiseltä
ja Pirkko Pikkuruiselta, että heidän tulee lukea Raamattua
vieraalla kielellä, jota he eivät osaa?
Alkukielen tekstiä on hyvä tutkia mikäli kokee sen tehtäväkseen
ja ne kiinnostavat. Mutta tietoa, mitä siitä saa, ei tule käyttää
oman äidinkielisen Raamatun kyseenalaistamiseen toisille ihmisille.
Jumala ei ole tarkoittanut, että sinä, joka mahdollisesti tutkit
alkukielen Raamatun Sanoja, käytät sitä äidinkielistä Raamattuasi
vastaan. Jos niin teet, sinä voit viedä joltakin sisarelta tai veljeltä
uskon, tai estään jonkun uskoon tulemisen. Hän ei ehkä enää
luota omaan Raamattuunsa. Koska hän ei kykene tutkimaan
alkukieltä, ehkä hän hylkää Raamatun kokonaan. Siksi tuollainen
toiminta on täysin tuomittavaa. On siis oltava varovainen
"oman paremman tiedon" kanssa, ettei siitä tule toiselle lankeemus.
Mutta todettakoon vielä, että on hyvä lukea Raamattua useilla
eri kielillä ja verrata niitä toisiinsa. Se voi rikastuttaa henkilökohtaista
Raamatun sanoman ymmärtämistä. Mutta saamaansa tietoa ei
tule käyttää äidinkielisiä Raamattuja vastaan.
>>>Eräs pastori sanoi, ettei Jumala paranna sitä
syntistä ihmistä, ei tee hänessä remonttia.
Hän luo itselleen kokonaan uuden ihmisen.<<<
Tästä syystä monet uudestisyntyneet uskoon tulleet
ihmiset kokevat itsessään suuren muutoksen.
Nyt elämä on valoisaa ja ihanaa, ja rauha on
laskeutunut savimajaan. Monet syntitottoumuksetkin
jäävät huomaamatta pois. Läheiset ihmiset ihmettelevät,
että mitä sinulle on tapahtunut kun et enää kiroile ja olet
muuttunut, etkä enää.....?
Sitten uskoon tullut henkilö voi itsekin ihmetellä,
että miksi se ja tuo totuttu asia unohtui. Ja mihin ihmeeseen
ne kirjosanat katosivat??? Ne kuolivat syntisen uskoon
tulossa ja uudestisyntymisessä. Nyt hän on Jumalasta
syntynyt Jumalan luoma sisäisesti uusi ihminen. Siellä
ei kiroiluja eikä raivoamisia ole koska se on Jumalasta.
Vedä välillä happea.
Etkö saa mitään arvokasta sanottavaa?
Vain toisen arvostelua ja moittimista?
Toinen ristin ryöväreistä pelastui, mutta toinen ei. Mieti sitä!
Hilipatihippaa-teologi iskeytyi foorumille kuin meteoriitti! Mikä lienee meteoriittien keskimääräinen ÄO...?
🤣🤣🤣
Kumpikaan ristin ryöväreistä ei pelastunut.
Toinen ryöväreistä
lakkasi pilkkaamasta Jeesusta.
Hän tuli mielenmuutoksen
ja kääntyi Jeesuksen puoleen:
"MUISTA MINUA"
Usko vaihtui näkemiseksi
ennen auringonlaskua.
Ryöväri oli Jeesuksen kanssa
Jumalan Paratiisissa.
Lue tarkemmin! Ryöväri ei mennyt Jeesuksen kanssa paratiisiin, kirjoitit hevonkukkua!
kalamoksen tulisi tutkia Raamattua tarkemmin !
Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Ei Jeesus heti mennyt taivaaseen.
Ryöväri odottaa haudassaan Jeesuksen toista tulemista. Jeesus herättää ryövärin, niinkuin muutkin omansa, ja taivasmatka alkaa 1000 vuodeksi taivaaseen.
1234567---
Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut ryövärit eivät menneet paratiisin, etkä sinä adventisti, ole Jeesuksen oma!
Onko sinulle näytetty näkyjä ?
1234567---
Olen seisonut Herran neuvotteluissa. Yksikään Jumalan pilkkaaja ei peri Jumalan valtakuntaa, ei ristin ryövärit, etkä sinäkään, adventisti!
Hei pellehermanni. Sinä et ole muuta kuin omahyvänen sovituksen sanan raiskaaja. Mutta jotakinhan sinunkin on oltava.
Hyvin sanottu.
Puhut vaan.
kalamos matkii oppi-isiään.
Elää uskosta on kuitenkin ehkä väärin ilmaistu. Se tavallaan tarkoittaa sitä, että usko on vähenevä voimavara joka koko ajan vähenee, kun sitä käyttää.
Elää uskossa on ennemmin oikein. Usko on voimavara mitä käyttää elämiseen ja vanhurskaat teot saavat aikaan hyvää ja se vain vahvistaa uskoa.
Seurakunnat ja niiden pastorit jne. elävät uskosta jota toiset uskovat rahoittavat ja, siltä osin voidaan päätellä ettei ole uskoa ilman rahaa.
Todellisessa uskossa elävä ihminen ei välttämättä tarvitse elämäänsä seurakuntaa ja sen tarjoamaa uskoa koska Jumalan armo on saavutettavissa ilman heidän toimintaa vaikka he toisin opettavat.
Sen takia luterilainen kirkko on hyvä vaihtoehto heille jotka elävät uskossa. Se ei vaadi jäsenyyttä eikä tietyn tyyppistä kastetta vaan sen ylläpitämiä Jumalan palveluksia voi mennä seuraamaan ja osallistumaan niihin ja muuhun toimintaan vaikka ei olisi seurakunnan jäsen.
Siellä opetus on myös hyvin pitkälle Raamatun mukaista ja ihminen voi elää täysin vapaan tahdon mukaista elämää eikä siellä ole mitään tarvetta mennä kertomaan seurakunnan eteen omaa todistusta omasta uskostaan.
Siellä ei tarvitse tunnistaa syntejä seurakunnan pastorin kanssa vaan synnit sovitetaan kahden Jumalan kanssa.
Ovet ovat avoinna kaikille eikä siellä tapahdu äkillisiä kielillä puhumisia ja muita epätervitä esiintymisiä joiden tarkoitus vapaissa suunnissa on muiden jäsenten uskon vahvistus.
Vapaiden suuntien seirakuntien tapahtumat ovat tilaisuuksia missä voi yllättäen tapahtua mitä vain sattumanvaraista mikä voi aiheuttaa häiriötä muille seurakuntalaisile.
Kannattaa elää uskossa. Kokeile joku sunnuntai luterilaisen kirkon Jumalanpalvelusta saatat yllättyä.
Ja sinne hän sinut lopulta haudataan vihaamasi seurakunnan omistamalle pläntille ja päädyt Jumalan tykö jatkoille, mikäli olet saanut kokea Jumalan armon.
Puhut palturia. Suurin osa luterilaisen kirkon papeista ion uskosta osattomia maailman ihmIsiä. Pitäisiäysin selvää, ettei uskosta osattomilla ole Jumaklan valtuutusta toimia Sanan opettajina.
"häpäisevät sitä, mikä on minulle pyhitetty, eivät tee erotusta pyhän ja epäpyhän välillä"
Tämän päivän luterilaisuus on täysin sama Jeesuksen omia vainoava ja pilkkaava uskonto kuin syntynsä alussa.
naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä
anabaptisit, hurmahenget, pelagiolaisuus
Armo eikä usko pelasta ketään, eikä luterilaisen kasteen armo pelasta ketään, eikä luterilaisten usko sakramenttien pelastavoimaan pelasta ketään.
Vain itsekunkin, oma henkilökohtainen Jumalan armon vastaan ottaminen pelastaa. Usko ilman tekoja on kuollut. Usko tarvitse kohteen, ei ole uskoa ilman kohdetta.
Jeesus on Pelastaja. Jumalan armo on ilmestynyt Jeesuksessa Kristuksessa, ei kirkon omistamissa armon välineissä, ei kastemaljojen vedessä.
Jeesus itse varoitti edeltä: teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä.
Jeesus ei ole kirkon sakramenteissa. Jeesuksen seuraajien eipidä mennä kirkoon eikä kastemaljojen ääreen, Jeesus, Pelastaja, ei asu armon välineissä!
"Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä."
"Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
ilmestyy uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
'Vanhurskas on elävä uskosta'."
(Room 1:17)
Kirjaimellisesti kääntäen:
"Vanhurskas uskosta elää"
ek πίστεως = uskosta
Paavali lainaa vanhaa testamenttia
kohdasta, jossa sanotaan:
"vanhurskas on elävä uskostansa"
(Hab 2:4)
Kirjaimellisemmin:
"kautta uskonsa"
Oikea uskova ei nouse Jumalan kymmentä käskyä vastaan.
1234567---
Oikea uskova on Jeesuksen seuraaja, ei ellenin.
Pelkkä usko ja uskosta vouhkaaminen ei pelasta, vaan uskon kohde. Jeesus sanoo: Uskotko, että minä voi sen tehdä? Jeesus ei sannout uskotko uskosi voivan sen tehdä!
Ei oikeasti uskova asettaisi ehtoja vaan luottaisi epäjumalaansa suorastaan sokeasti ja hyppäisi kyselemättä avantoon pelastuksestaan varmana.
Mutta näitä silmänpalvojia on uskonharhaisiksi itseään kehuvien joukossa 12 tusinassa, poikkeuksetta valehtelevat uskostaan ja epäjumalastaan kaikki.
MISSÄ SE VÄIKKÄRI VIIPYY???!!!
Mikä etu uskovalla on maailmaan nähden? Jeesuksen seuraajille sanottiin ota ristisi ja seuraa minua.... Mutta monta kertaa uskova itse voi olla risti maailmalle.
Rooman armeijan sotilaat oli myös vanhurskaita. Koko palkka meni ylläpitoon, ruokaan ja varusteisiin.
Uskon pitäisi omata sitä seuraavat merkit kyetäkseen kilpailemaan maailman kanssa. Iso liuta armolahjoja. Mutta harvoin nykyisin niin on. Uskovat luopui koko omaisuudestaan ja antoi köyhille. Heistä tuli sen tähden risti muille. He odotti pikaista paluuta mutta sen sijaan heidät tapettiin hyödyttöminä ja vaarallisina sekä järjettöminä hengiltä.
Jeesus on Herra ja uskollinen kirkkoaan kohtaan, mutta yksittäiset uskovat joutuu ahdingosta toiseen. Kirkko pysyy, jäsenet vaihtuu.
Puhut lööperiä. Seurakunta koostuu jäsenistä, eikä ole seurakuntaa ilman jäseniä, sillä seurakunta koostuu Jeesuksen uskovista.
Teit juuri maailmanennätyksen tahallisessa (tai tahattomassa) väärinymmärtämisessä. Hyvin vedetty.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.
Tästä näyttäisi jääneen pois Jumalan armo mikä on se ainoa tie pelastukseen.
Tämän aloittaja ei ymmärrä kyseistä asiaa ja yrittää vielä alkaa opettamaan Raamattua. Ei ole tainnut kokea Jumalan armoa ja sitä kautta varhurskauttamista vaan teot ja opetus on omavanhurskasta toimintaa.
Kun ihminen uskoo Jeesuksen sovitustyöhön ristillä syntyy usko.
Riittää, kun uskoo kyseisen sovitustyön olevan totta.
Sen seurauksena ihminen elää uskossa eli on uskova.
Tämä seurauksena tulee vaihe kaksi. Jumalan armo.
Uskon kautta tulee armo.
Jumala armahtaa.
Kun Jumala on armahtanut ihmisen niin siitä seuraa vanhurskauttaminen ja sen ihminen saa palkakseen siitä, että Jumala on katsonut ihmisen uskon armon arvoiseksi.
Armon kautta tulee varhuskauttaminen.
Jumala vanhurskauttaa.
Tämän ymmärtäminen kesti minulla aikansa ja ei se ihan heti mennyt jakeluun mutta lopulta ymmärsin sen kuitenkin.
Armonlahjat ovat parasta mitä olen koskaan saanut. Ne tulee siinä vaiheessa, kun Jumala vanhurskauttaa ja sen kyllä huomaa, kun Pyhä Henki tulee mukaan elämään.
Sitä kannattaa tavoitella, vaikkei koskaan saisikaan. Se on Jumalan käsissä.
Roomalaiskirjeen alkulause,
josta tein edellisen avaukseni,
ja johon viittasin tämänkin
keskustelun alussa,
ja johon laitin myös linkin,
sisälsi ja huipentui
Armoon ja Rauhaan,
joita siinä selvitin.
Nyt keskustelun alla olevassa
Alkulauseen jälkeisessä Tervehdyksessä
Paavali korostaa näille
Armon ja Rauhan omaaville
kiitollisuuttaan heidän uskostaan,
joka on sitä luokkaa,
että se mainitaan kaikkialla maailmassa.
Ja kun näin on,
niin Paavali jatkaa tervehdystään
kertoen halustaan
päästä heidän luokseen,
jotta he saisivat armolahjoja
niinkuin esimerkiksi
Timoteus oli saanut armolahjan
Paavalin laittaessa kätensä
hänen päälleen.
Näitä me tarvitsemme
palvelustehtävää varten.
Ja näihin tulemme tässäkin
Roomalaiskirjeen avausten sarjassa,
mutta vasta viimeisessä pääosiossa,
joka käsittelee uskovien vaellusta.
Sitä ennen meillä on edessämme
vielä Paavalin valtaisan evankeliumin
hyvän sanoman julistukset
muun muassa Armosta ja Uskosta
kuin myös Vanhurskaudesta,
joihin Paavali on nyt
alkulausessaa ja tervehdyksessään viitannut.
Olet enemmän kuin väärässä!
Uutta testamenttia voi lukea joko niin, ett
a) uskoo Jumalan luoneen koko maailman Kristuksessa ja myös lunastaneen ja sovittaneen tämän Kristuksessa luomansa maailman
tai
b) ei usko.
kalamos ei usko.
Mutta koska uskovaiselle ei oikein sovi epäusko, tämä epäusko täytyy selittää - uskoksi!
Mitä tästä voi todeta?
Sen, että epäusko sovituksen sanaa kohtaan tekee ihmisestä automaattisesti kieroilijan. Ja voiko olla sen syvempää kieroutta kuin se, joka kätkeytyy jopa kieroilijalta itseltään?
Mielestäni ei.
Kun kieroilija kykenee täysin rauhallisin mielin ja hyvin omintunnoin selittämään sovituksen sanan tyhjäksi ja mitätöimään sanoman koko maailman lunastuksesta, on kai selvää, että kierous on vallannut hänet niin totaalisesti, ettää hänelle siitä on tullut suoruutta?
VANHURSKAS on elävä USKOSTA.
Näppärä kirjoittaa noin; voi jättää ilmaan leijumaan, mihin/kehen usko KOHDISTUU.
Siihenkö Jeesukseen, jossa Jumala oli ja sovitti MAAILMAN itsensä kanssa, vaiko MUUNLAISEEN Jeesukseen: sellaiseen, jonka voi teologiallaan vääntää mieleisekseen - esim. sellaiseen, jota "kuvaillessaan" ei suinkaan kirjoita, MITÄ RISTILLÄ TAPAHTUI, vaan ainoastaan "VANHURSKAS on elävä USKOSTA"?
Paino on ensimmäisellä Sanalla:
VANHURSKAS on elävä uskosta.
Näppärä SELITELLÄ noin; voi jättää ilmaan leijumaan, mihin/kehen usko KOHDISTUU.
Siihenkö Jeesukseen, jossa Jumala oli ja sovitti MAAILMAN itsensä kanssa, vaiko MUUNLAISEEN Jeesukseen: sellaiseen, jonka voi teologiallaan vääntää mieleisekseen - esim. sellaiseen, jota "kuvaillessaan" ei suinkaan kirjoita, MITÄ RISTILLÄ TAPAHTUI, vaan ainoastaan "VANHURSKAS on elävä uskosta"?
Missä kohtaa Paavali liittää vanhurskautuksen tapahtumahetkeksi Jeesuksen ristinkuoleman?
Kumpi tapahtuma on Jumalan silmissä RATKAISEVAMPI: Jeesuksen ristinkuolema vai sinun uskoontulosi? Kumpi on on tapahtumana perustavanlaatuisempi? Kumpi PERUSTUU kumpaan?
Kumpi on kumman pohjalla: MAAILMAN sovitus vaiko sinun uskoontulosi? MAAILMAN lunastus vaiko sinun uskoontulosi?
Missä kohtaa Paavali kirjoittaa saaneensa julistettavakseen VANHURSKAUTUKSEN SANAN/sanoman?
Puhuuko Paavali koskaan MAAILMAN VANHURSKAUTUKSESTA vaiko MAAILMAN SOVITUKSESTA ja LUNASTUKSESTA? Edellyttääkö Paavali (kenenkään ihmisen) uskoa puhuessaan sovituksesta ja lunastuksesta? Jollei edellytä, TAPAHTUIKO sovitusta ja lunastusta ilman yhdenkään ihmisen uskoa, jos ja kun kerran Jumala niiden kohdalla EI EDELLYTÄ USKOA?
Kun Paavali ei KOSKAAN EIKÄ MISSÄÄN yhdistä eikä sotke sovitusta/lunastusta ja vanhurskatusta keskenään, kuinka te uuvatit kuvittelette voivanne tehdä niin?
Kun Paavali EI KOSKAAN EIKÄ MISSÄÄN aseta vanhurskautu(mi)sta (kenenkään) sovituksen ja lunastuksen EHDOKSI, kuinka te ääliöteologit kuvittelette voivanne tehdä niin?
Mistä tämä teidän täydellinen kuilaava idiotisminne ja sianpaskateologianne oikein kumpuaa?
Yhdestä ja sammasta asiasta: TE ETTE USKO SOVITUKSEN SANAAN SELLAISENA KUIN PAAVALI SEN JULISTI.
Aamen.
"vanhurskas on elävä"
Yksi irvokkaimmista keinoista tuhota evankeliumi on tehdä Jeesuksesta skitsofreenikko – kumota Jeesuksen tulikivenkatkuisilla saarnoilla (joissa hän muka puhuu dantelaisesta helvetistä, vaikkei puhu, vaan kaatopaikasta) Paavalin ylösnousseelta Kristukselta saama sanoma koko maailman sovituksesta.
Mitä tällöin itse asiassa tapahtuu? Tällöin Jumalan Karitsa, jolla on ristiinnaulitsemisen jäljet ylösnousemusruumiissaan, riuhtaistaan Valtaistuimelta ja Hänen tilalleen istutetaan saarnaava Jeesus Nasaretilainen, jolla ei ristiinnaulitsemisen jälkiä ole. Ja perustellaan tämä silmänkääntötemppu hokemalla "Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti", jotta voidaan häivyttää ihmisten mielistä tämä totuus: lihansa päivinä Jeesusta EI ollut vielä korotettu Kristukseksi.
Valtaistuimella istuu ristiinnaulittu Jumalan Karitsa, joka otti pois maailman synnin, ei saarnaava Jeesus Nasaretilainen, joka ei ollut vielä ottanut pois maailman syntiä.
Koska Kristuksen ylösnousemusruumis on todistus koko maailman sovituksesta ja lunastuksesta, tämä tapahtuma odotti toteutumistaan Jeesus Nasaretilaisessa. Mutta niin kauan kuin se ei ollut hänessä toteutunut, häntä ei ollut korotettu Kristukseksi. Jumala korotti hänet Kristukseksi vasta sitten, kun hän oli suorittanut puhdistuksen synneistä eli ottanut pois maailman synnin.
Jos kerran Jeesus ei ole ristiriidassa itsensä kanssa, silloin hänen ristiä edeltävät saarnansa ovat alisteisia hänen ristinkuolemallaan ansaitsemalleen arvoasemalle eikä päinvastoin – muussa tapauksessahan hänen ristinkuolemansa olisi ollut merkityksetön; hänen Kristukseksi korottamisensa ei olisi tarkoittanut yhtikäs mitään. Mikään ei ole niin iljettävää kuin yrittää tehdä Jeesuksen saarnoilla Jeesuksen ristinkuoleman sisältö tyhjäksi.
Perhosentoukka ei ole olemukseltaan ja muodoltaan täydellisempi kuin perhonen. Ja silti miljoonat infernalistit suhtautuvat Jeesukseen tuolla tavoin; he kuvittelevat Jeesuksen julistaneen lihansa päivinä ennen ristinkuolemaansa jotakin, millä hän kumoaa sovituksen sanan, jonka hän ylösnoustuaan ja taivaaseen astuttuaan antoi Paavalille julistettavaksi
Maan päällä tallustelee
kuolleita ja eläviä ihmisiä.
"vanhurskas on elävä"
Milloinkahan te infernalistit lakkaatte häpäisemästä tuolla "eläväksi tekevällä" uskollanne ristiinnaulittua Jeesusta Kristusta, jossa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa?
"vanhurskas"
Onko sovitettu JA vanhurskautettu ihminen Jumalan silmissä jotain enemmän kuin pelkästään sovitettu ihminen?
Ei Paavalia kannata uskoa.
Sanoi niin ilkeästi homoistakin.
Kun hylkää Paavalin, voi homostella vapaasti.
>>>>>>Kun hylkää Paavalin, voi homostella vapaasti.<<<
Paavali on kirjoittanut Raamattuun Jumalan totuuden.
Jos hylkäät Jumalan totuuden, hylkäät Jumalan.
Koska hylkäät Jumalan, hylkäät Hänen Sanansa.
Tai toisin päin; jos hylkäät Jumalan Sanan, hylkäät
Jumalan. Jumala on Totuus ja se on Jeesuksessa.
Silloin hylkäät tietysti Sanan ja Hengen, joka on yksi
Jumala, ilmestynyt ja ilmoitettu lihassa ihmisenä.
Mitä sinulla on jos hylkäät Totuuden Sanan?
Sinulla on vaihtoehdot vähissä. Silloin sinulla
on vain se toinen vaihtoehto, joka on valhe.
Ja jos hylkäät Jumalan, kuulut sille toiselle.
Ja sinä joudut ikuisuuteen sen toisen luokse
sinne, missä hän viettää ikuisuuden. Siellä ei
Jumala ole kiduttamassa sinua, eikä ketään
muutakaan koska Jumala ei ole siellä ollenkaan.
Siellä kiduttaa ihmistä se toinen, jota ihminen on
totellut ja seurannut. Ja sen valinnan sinä itse olet
tehnyt koska hylkäsit Jumalan ja vaihtoehtoja on
vain se toinen ja hänen seuransa.
Siellä sen toisen seurassa et syytä Jumalaa, et
Jeesusta et ihmisiä etkä enkeleitä. Syytät itseäsi
koska käsität, että olet hylkännyt Jumalan ja Hänen
Totuutensa. Silloin ymmärrät, että et voi viettää
ikuisuutta Jumalan kanssa. Ja vaihtoehtoja oli
vain yksi.
Mvh J - K
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23:43 FB92 (Kirkkoraamattu 1992)
Jeesus vastasi: »Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.»
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23FB92
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23:43 FB38 (Kirkkoraamattu 1933/38)
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23FB38
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23:43 FINRK (Raamattu Kansalle)
Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa.”
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23FINRK
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23:43 FI1776 (Finnish 1776)
Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.
Mieti tätä!
Ryövärin armot on roistot sinne lisänneet vasta kirkolliskokouksessa. Ne turvas selustansa sillä lisäyksellä "ryöärin armosta".
Ei Jeesus minkään rosvon kanssa mennyt mihihkään paratiisiin hengailemaan.. eihä sitä enää ollut siihen aikaan olemassakaan.
Jeesus meni heti Tuonelaan, ei minkään rosvon paratiisiin hengailemaan.
MolMatt. 27:44
Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.emmat rosvot joutuivat kuumille kiville.
Tänä päivänä sanon sinulle, tulet olemaan kanssani paratiisissa. Jeesus sinä päivänä sanoi.
Rosvot joutuivat kuumille kiville, näin on, mutta toinen pahantekijä pääsi saman tien paratiisiin.
Ei päässyt samantien paratiisiin.
1234567---
Korvasyyhyyn tahallaan muutettu ajatusta, Jehovan todistajat. Oikea käännös on muilla.
Kuinka monta kertaa olet sanonut jollekin?:
"Tänä päivänä sanon sinulle, ...".
Tai kuinka monta kertaa olet sanonut:
"Sanon sinulle", tai "nyt sanon sinulle".
Kuinka uskottavaa on, että Jeesus olisi sanonut
- tänä päivänä sanon sinulle? Ei kukaan käytä tuollaista
sanontaa, että ilmoittaa sanovansa tänä päivänä.
Sehän on itsestään selvää, että sanoo tänä päivänä
eikä huomenna tai ensi viikolla.
Ehkä Jeesus kuitenkin on se ensimmäinen ja viimeinen
ihminen, joka niin sanoi??? Mutta miksi Hän olisi niin sanonut?
Kuinka uskottavaa sen on, kun paljon parempi ja uskottavampi
käännös on: "Minä sanon sinulle: "Tänä päivänä pitää sinun
oleman minun kanssani paratiisissa".
Parempi on uskoa kaikkia muita käännöksiä, jotka ovat
yhtäpitäviä keskenään, kuin uskoa ja luottaa kiven kovaan
yhtä kyseenalaista käännöstä.
Mvh J - K
Ryöväri odottaa haudassaan Jeesuksen toista tulemista. Jeesus herättää hänet, ja niin taivasmatka alkaa taivaaseen.
1234567---
Ehkä jos Paavali valehtelee, voi vähän miettiä Jeesuksenkin sanoja.
Paavali oli valheveikko. Kehuu valehtelemisiaan Rooman kavereilleen mafiamiehille.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Ap. t. 22:29
Ne, joiden oli määrä kuulustella Paavalia, jättivät hänet heti rauhaan, ja komentaja pelästyi, kun havaitsi sidottaneensa Rooman kansalaisen.
Panee tosiaan kyseenalaistamaan myös Jeesuksen ja vähän muutakin.
Joskin se varmaan onkin tarkoitus.
Paavali valehteli ei Jeesus.
Paavali oli uudenliiton voimakkain apostoli Johanneksen jälkeen eikä kukaan hengellistä ymmärrystä edes vähän omaava tee mitään niin tyhmää että sanoo paavalia valehtelijaksi !
Mutta sokeat ja kuurot ilvehtijät toki tekee mitä herransa käskee !
Ei Harhaoppinen aivan suoraan sitä sano, että Raamatun kertomukset mitä Paavali kirjoittaa olisi valhetta, vaan hän näkee niissä totuuden aivan eri tavalla kuin muut. Hän yhdistää fariseus Sauluksen ja kääntyneen Paavalin omilla selityksillään ja näkee nimenvaihdonkin vain keinona jatkaa murhia jäämättä kiinni. Hänen mielestään hän julistaa suurta Raamatun totuutta, hän tai he lukevat sen Raamatusta kun ovat niin tutkiskelleet että näin tämä asia tulee nähdä mitä kirjoitettu on.
Todella hyvä esimerkki harhaopista.
Terveydelle, mielenterveydelle ilolle ja rauhalle ei ole ehtoja. Ne ovat olemassa ilman Raamattua ja ilman pappeja. Jos ne ehdollistetaan, ne samalla kyseenlaistetaan!
Mikä on Jumalan osoite?
Onko joku postilaatikko? Entä puhelinnumero?
Yhteys on koko ajan auki.
Avaa suusi ja kerro asiasi.
Esimerkiksi:
Jumala,
jos Sinä olet olemassa...
Vanhurskas on elävä Uskosta ja armosta.
Galatalaiskirje:
5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain.
5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta
1:11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
1:10 Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.
1:11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
1:12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.
minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; tämä tarkoitta armosta eletään.
Jeesus antoi armon evankeliumin
ilmestyksen kautta suoraan Paavalille.
Tämä evankeliumi eli hyvä sanoma
sisältää muutosvoiman.
Meistä tulee uusia luomuksia Kristuksessa.
Kysymyksessä on täyskäännös,
jonka jälkeen matka jatkuu
aivan toiseen suuntaan.
Jumalattomuudesta Vanhurskauteen.
Synnymme uudesti/ylhäältä.
Meistä jumalattomista
eli Jumalaa vailla olevista
tulee Jumalan lapsia.
Väärämielisyys vaihtuu
oikeamielisyyteen eli vanhurskauteen.
Eikä enää tarvitse epäillä,
mikä on totta ja mikä valhetta.
Olemme tulleet tuntemaan Hänet,
joka on Totuus.
Roomalaiskirjeen alkulause
selvitti Jumalan evankeliumin
kokonaisuuden.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19497890/armon-evankeliumi---jumalan-voima
Nyt keskustelemma sen jatkona
olevasta Paavalin tervehdyksestä,
joka päättyi näin:
"Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
ilmestyy uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
'Vanhurskas on elävä uskosta'."
(Room 1:17)
Meidät pelastetaan uskon kautta.
Ensin tulee
Jumalan Sana eli evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.
Sen jälkeen Sanan voima
vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus
tulee esiin.
Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.
Ja sitten meillä on etuoikeus
elää Hänen uskossaan.
Siis Jeesus Kristus
on tuon uskon lähde
alusta loppuun saakka.
Jeesus ja Hänen uskonsa
ovat meille lahja.
Ne, jotka ottavat
tämän lahjan vastaan,
ovat vanhurskautettuja
ja elävät vanhurskasta elämää
uskon kautta.
Meissä vaikuttaa
evankeliumiin kätketty
Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus
ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä
paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon
siis kääntymisestä alkaen
aina uusina uskon tekoina.
Jumalan vanhurskaus
ilmestyi minulle uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
minä olen elänyt tuossa uskossa
ja lahjavanhurskaudessa.
Ja koko ajan puhutaan
Jeesuksen uskosta
eli Jumalan Pojan uskosta.
Se on meille tarjolla.
Ja kaikki muukin sen mukana.
"Armo ja rauha
lisääntyköön teille
Jumalan ja meidän Herramme
Jeesuksen tuntemisen kautta.
Koska hänen jumalallinen voimansa
on lahjoittanut meille kaiken,
mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan,
hänen tuntemisensa kautta,
joka on kutsunut meidät
kirkkaudellaan ja täydellisyydellään,
joiden kautta
hän on lahjoittanut meille
kalliit ja mitä suurimmat lupaukset,
että te niiden kautta
tulisitte jumalallisesta luonnosta
osallisiksi ja pelastuisitte
siitä turmeluksesta,
joka maailmassa
himojen tähden vallitsee,
niin pyrkikää juuri sentähden
kaikella ahkeruudella
osoittamaan uskossanne avuja,
avuissa ymmärtäväisyyttä,
ymmärtäväisyydessä
itsenne hillitsemistä,
itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä,
kärsivällisyydessä jumalisuutta,
jumalisuudessa veljellistä rakkautta,
veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä jos teillä on nämä
ja ne yhä enenevät,
niin ne eivät salli
teidän olla toimettomia
eikä hedelmättömiä
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa."