Ukrainan järjetön sisällissota on järkyttävän kallis rasite EU maille, myös Suomelle.

Jassoo. Nytkö se on sisällissota?

Aamupäivän 🤮.

Nythän täytyy muistaa, ettei järjellä ja Suomen nykyisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kerro se suoraan valloitusintoisille ryssille!

Mutta älä vääristä käyttämällä termiä sisällissota. Venäjä on aina ollut hyvä etsimään jakolinjoja ja käyttämään niitä valloituskohteiden hajottamiseen. Näin Suomessakin 1918.

1. Ukrainassa ei ole "sisällissotaa", vaan se on itsenäisenä, suvereenina valtiona joutunut naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi.

2. Yksittäiseen tapahtumaan 2014 (Odessassa), mitä silloin tapahtuikin, on turha vedota perustelemaan sillä Venäjän hyökkäystä ja yhä jatkuvaa miehitystä suvereenissa naapurimaassaan.

3. Taloudelliset menetykset, joita on aiheutunut niin Ukrainalle, EU:lle, Suomelle kuin Venäjälle itselleenkin, ovat harmittavia, mutta Venäjän hyökkäyksen alla hyväksyttäviä. Mikä olisi vaihtoehto - hyväksyä Venäjän oikeudeton toiminta Ukrainaa kohtaan? Mielelläni kääntäisin kelloa ajankohtaan ennen sotaa, kun kansainvälinen kauppa Euroopan ja Venäjän välillä kukoisti ja ihmeset suuntaan ja toiseen saivat liikkua vapaammin kuin koskaan. Tämä ei kuitenkaan herra P:lle kelvannut.

Pitkään onnistuttiin se asia pitämään piilossa että Ukrainassa todellakin käytiin veristä sisällissotaa Maidanin vallankaappauksen jälkeen.
Mutta jatkuttuaan jo yli 12 vuotta, kuva tapahtumista on selvinnyt yhä laajemmalle.
Meillä Venäjän puuttuminen tapahtumiin on aina esitetty "provosoimattomina hyökkäyksinä" kun sota oli alkuaan suunnattu venäläisalueisiin ja venäjänkieliseen kansanosaan, joita turvaamaan Venäjä aktivoitui.
Vastaavasti lännen sotatoimia Ukrainassa on vaiettu ja hämärretty "velvollisuudeksi puolustaa demokratiaa" tms. teeskenneltyjä korkeita arvoja.
Suomi siis tuli vedetyksi muun Euroopan kanssa sotaan, jonka hinta on tullut koko maanosalle liian korkeaksi.

atkaisevaa käännekohtaa maan historiassa, johtivat radikaaliin muutokseen sen geopoliittisessa suuntauksessa ja edesauttoivat aseellisen konfliktin puhkeamista.

Tässä artikkelissa analysoidaan, miten Euroopan unionin (EU) ja Yhdysvaltojen (USA) strategiat, erityisesti Naton ja EU:n laajentumisen sekä taloudellisten paineiden kautta, kylvävät sodan siemenet Ukrainassa.

Tarkastelemalla keskeisiä tapahtumia, virallisia lausuntoja ja toteutettuja politiikkoja pyrimme valaisemaan monimutkaisia intressejä, jotka ruokkivat tätä kriisiä.

Keskeinen kysymys nousee: pitäisikö vuoden 2014 mullistusta kuvata vallankumouksena vai vallankaappauksena? Tämä teksti kutsuu lukijoita pohtimaan kansainvälisten toimijoiden vastuita ja niiden dramaattisia seurauksia.

Zbigniew Brzezinskin, vaikutusvaltaisen neokonservatiivisen strategin, jonka ajatukset muovasivat Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa, mukaan jälkisovjetlainen avaruus, erityisesti entiset neuvostotasavallat, edustaa "valtavaa mustaa aukkoa", joka on sekä vaarallinen että rikas luonnonvaroiltaan, erityisesti hiilivetyistä.

Le Monde diplomatique tiivisti tämän vision heinäkuun 2004 numerossaan seuraavasti:

Sekava Venäjä suljettaisiin lopullisesti pois Ukrainasta, Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta, alueilta, joiden hiilivetyjä vietettäisiin sen hallinnan ulkopuolella. Tämä loisi lännelle suotuisamman geopoliittisen tasapainon.

Pohjois-Kaukasian tasavallat, nuo pienet etniset enklavit, jotka olivat yhä Venäjän vaikutuksen alaisina, voitaisiin vapauttaa Moskovan vallasta.

Lisäksi kaksi Azerbaidžania (entisen Neuvostoliiton ja Iranin maalainen) voisivat mahdollisesti yhdistyä uudelleen.

Tämä analyysi heijastaa länsimaista strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää Venäjän vaikutusvaltaa entisessä Neuvostoliiton alueella edistämällä naapurimaiden integraatiota EU:hun ja Natoon.

Heinäkuussa 2004 Le Monde diplomatique tiivisti tämän neokonservatiivisen amerikkalaisen näkökulman tarkemmin:

Huonosti neuvostoliittolaisuudesta vapautettu Venäjä tulisi lopullisesti erottaa Ukrainasta, työntää pois Kaukasuksesta ja Keski-Aasiasta, joiden hiilivetyjä viedään sen kontrollin ulkopuolelle. Heikentynyt Moskova johtaisi suotuisampaan geopoliittiseen tasapainoon. Pohjois-Kaukasian tasavallat, tämä "pienten etnisten enklaavien tähtikuvio, jotka ovat yhä Venäjän hallinnassa", voitaisiin vapauttaa. "Kaksi Azerbaidžania (entinen Neuvostoliitto ja Iran) yhdistyisivät uudelleen."

https://www.monde-diplomatique.fr/2004/07/CHAUVIER/11330
Tämä analyysi heijastaa länsimaista strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää Venäjän vaikutusvaltaa entisessä Neuvostoliiton alueella edistämällä naapurimaiden integraatiota EU:hun ja Natoon.

Jo vuonna 1992, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Yhdysvaltojen strategia Eurooppaan oli seuraava:

Naton ja Euroopan talousyhteisön (EEC) laajentuminen itään.
Vastustaa kahdentoista jäsenvaltion liiallista integraatiota, joka voisi haitata itäisten maiden integraatiota.
Estäen kaksitoista itsenäisen eurooppalaisen puolustusjärjestelmän perustamisen.
Klikkaa päästäksesi 2008-003-docs1-12.pdf

Naton itään laajentumisen kysymys on siis osa pitkäaikaista agendaa.

9. helmikuuta 1990 julkaistu salassa pidetty asiakirja kertoo Yhdysvaltain ulkoministerin James Bakerin lupauksesta Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville Saksan yhdistymisneuvotteluissa:

"Jos pidämme läsnäoloa Saksassa, joka on Naton jäsen, Naton toimivaltaa ei laajenneta tuumaa itään päin."


Vaikka tätä takuuta ei virallistettu sopimukseen, se nähtiin Venäjän toimesta moraalisena sitoumuksena, mikä ruokki syytöksiä "rikotuista lupauksista" vastauksena Naton myöhempään laajentumiseen entisiin Neuvostoliiton maihin.

Lisäksi 4. huhtikuuta 2008, Nato-Venäjä-neuvoston istunnossa Bukarestissa, Venäjän presidentti Vladimir Putin vastusti jyrkästi Naton laajentumista, pitäen sitä provokaationa, jonka tarkoituksena oli valmistella pohjaa EU-integraatiolle.

Elokuun 2008 Venäjän ja Georgian sota, joka puhkesi separatistialueilla Etelä-Ossetian ja Abhasian alueilla, oli looginen seuraus näistä jännitteistä, vaikka konfliktilla oli syvemmät historialliset juuret, erityisesti Venäjän ja näiden alueiden väliset kireät suhteet, joita pahensi Georgian presidentin Mikheil Saakashvilin länsimielinen suuntautuminen.

Lopulta Bukarestin huippukokous, jossa Nato lupasi tulevaa laajentumista Ukrainalle ja Georgialle, toimi katalysaattorina.

Erikoista mutta Totta: Suomen porrrrvarit ovat medioissan kääntäneet juuri tämän ukru-sodan "TALOUSKASVUKSI" !

Mitään muita perusteita "talouskasvulle " ei ole todellisuudessa mutta kapitalisti-taloudet väsäävät nyt ASEITA velkarahalla.

Tätä porrrrrvari kutsuu "talouskasvuksi" samalla kun jakaa sopuleille ja Mokuille LOPPUTILEJÄ, solkenaan !

Että sellaisia valehtelijoita, elli kunnon porrrrrrvareita !

HUOMAA, vekarahasi valuvat jälleen Kusiaisille, mutta VELKA-piikki jää sinulle !!!
:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17652671/tiesitko-etta-suomen-100-000-suurituloisimmalle-jaettiin-perati-50-mrd-euroa-rahaa

t. haans.sea

Ja Suomi. Venäjä haluaisi päästä neuvottelemaan ja juttelemaan taas, vaikka neuvottelut Venäjän kanssa käytiin jo 90-luvulla. Kun Janne Kajala ilmoitti, että neuvottelut olivat selvästi pitkittyneet jo ja hän tiesi jo Suomesta riittävästi. Niin nyt Putin uhkailee Suomea, et olisi taas jotain... kasvissyöntiin siirtymistä taas varmaan, vaikka eurooppalainen ihmiskunta ei ole siirtymässä kasvissyöjiksi. Neuvottelu tästä kasvissyönnistä olis täysin turhaa.

Kasvissyönnistä ihminen lajina muuttuisi niin paljon ja kuten Venäjällä pääsi käymään se kasvisyöjä alkoi jäädyttämään koko maapalloa ja kasvissyöjä jäätyi Siperian ikiroutaan. Venäjällä sit tätä ei pystytä ymmärtään, et Euroopassa ei sama kiinnosta. GO CUBA. Se on ihan eri tulevaisuus meille eurooppalaisille.

Ihmisten planeetta selvisi Matinkylässä vuonna 2023, eikä silloin kasvissyönnin haitoista vielä koko totuus ollut selvinnyt 1990-luvulla. Kasvissyöjien planeetta jäätyy, mutta värillisten maat pysyvät lämpiminä. Janne Kajalan vaatimusten vuoksi alettiin tarvitsemaan jo kaksi planeettaa... se tapahtui sitten vuosia myohemmin, mutta ydinsota Suomeen varmistui jo 1990-luvulla niiden Janne Kajalan vaatimusten perusteella.

Suomen ydinsota alkoi ja suurin huoli oli tietenkin se, että Suomen tehtaat ja erityisesti sellutehtaat aiheuttivat pohjoisen pallonpuoliskon kasvihuoneilmiön ja pitivät maapallon lämpimänä. Lisälämmitys oli todettu tarpeelliseksi ja Espoossa vuonna 2023 esitettiin hyvä kysymys. Miksi suomalaiset joutuvat Suomen tehtaiden kanssa lämmittämään ilmastoa? Mikä vika on tällä planeetalla? Miksi tehtaiden verran tarvitaan lisälämmitystä? Syy siihen selvisi ja se, että (ruottalainen) kasvisyöjä jäädyttää samaa planeettaa ja samaan aikaan ja löytyi monia planeettaa lämmittäviä tekijöitä. Mutta Suomen sellutehtaiden kasvihuonekaasujen merkitys selvisi todella suureksi.

Janne Kajala aloitti ydinsodan ja Suomen armeija seurasi sellutehtaiden tilannetta... niiden lakkauttamisesta ei muutama ydinpommi riitä. Maailman lisälämmitysjärjestelmä piti vaihtaa ydinsodassa tuhoutuneiden sellutehtaiden vuoksi hiilidioksiidiin perustuvasta radioaktiivisuuteen perustuvaksi. Ja ydinpommeja tarvittiin 1000... sellainen on kuin ilotulitusraketti teholtaan, kun maapallo alkoi jäätymään... ja pohjoinen pallonpuolisko jäätyi.

Suomesta oli aina varoitettu Janne Kajalaa, että ydinsodasta tulee järjestelmäshokki ja maailmanlopun syynä on uuden ilmastojärjestelmän teko. Et olimme jäätyneenä jopa 50 vuotta, kun maailma meni uusiksi. Vaikea uskoa todeksi, enkä ainakaan minä sitä edes huomannut... jäätyneenä. Sen teki tämä planeetta ja oli maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.

Et kasvissyöntiä ei enää saisi lisätä yhtään.

NATSIT RIEHUU UKRAINASSA

UKRAINAN TUKEMINEN ON JÄRJEN KÖYHYYTTÄ!

Tarttuuko Sikarutto poliiseihin?