Tässä SDP.PUNAHUULIHALLITUSKSEN TALOUSPOLITIIKAN TULOS

Ministeriön hurja ennuste: Valtion korkomenot 15 miljardia euroa 2030-luvun lopulla
Korkomenot voivat nousta parissa vaalikaudessa yli 10 miljardiin euroon.


SDP PUNAHUULIHALLITUKSEN AIKAAN SAAMA TULOS SUOM I LAMAAN VUOSIKYMMENIKSI..

Eikö sulla vielä ole koulualkanut.
Ajattelin vaan, että alakululaiset kirjoittavat kaiken tikkikirjaimilla.

Sinä et politiikasta ymmärrä tuon taivaallista.

Siksi Kokoomus otti Persut hallituskumpaniksi, koska tiesivät, että heillä on paljon sinun kaltaisia 🫏:eja.

antti lintman tunnusti puna huuli hallitus ajoi suome talouden lamaan

Lindtmanin logiikalla Sanna Marinin hallitus on syyllinen talouden sukellukseen
Mika Koskinen

Oppositiojohtaja Antti Lindtmanin (sd) talouslogiikka on populismia, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Tällaisia puheenvuoroja ei demareista ole juuri kuultu. Antti Lindtmanin johtaman SDP:n talouslogiikkaa ontuu kuin puujalkainen merirosvo. Joku voisi sovittaa Lindtmanin hartioille Suomen johtavan talouspopulistin viittaa.

Jotta totuus ei unohtuisi, on palattava syksyyn 2021. Silloin kuluttajien luottamus aloitti poikkeuksellisen syvän romahduksensa. Johtui romahdus Sanna Marinin (sd) hallituksen toimista.

Edellä kuvattu surkeus heijastui työmarkkinoihin. Työllisyysaste lähti heikkenemään marraskuussa 2022. Työttömyys alkoi kasvaa huhtikuussa 2023. Oliko tämä maata hallinneen Sanna Marinin hallituksen syytä.

Suomen talouden heikko kehitys alkoi siis silloin, kun demarit olivat vallassa.

Antti Lindtmanin logiikalla tämä johtui Sanna Marinin hallituksen toimista.

Marinin hallitus teki velkataakan Suomelle – Tuhosiko viisikko Suomen talouden?
Juha Korhonen
20.11.2025 klo 17:42
·
Lukuaika 2 min
Marinin hallitus teki velkataakan Suomelle – Tuhosiko viisikko Suomen talouden?
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) syksyllä 2025 julkaisema raportti kertoo, että Marinin hallitus aikaansai 41 miljardia euroa lisämenoja vuosina 2020–2023. Vain alle puolet liittyi pandemian hoitoon. Marinin hallituksen ottama velka on enemmän kuin kahden edellisen hallituksen ottama velka yhteensä.

VTV:n mukaan Sanna Marinin hallitus nosti valtion menotason 10 miljardia euroa suunniteltua korkeammalle . Tämä oli mahdollista, koska finanssipoliittisista kehyssäännöistä luovuttiin väliaikaisesti koronapandemian vuoksi.

VTV arvostelee Marinin hallituksen toimintaa julkisen talouden menokehyksien rikkomisesta. Hallitus teki pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin, mikä johti siihen, että valtion menotaso mitoitettiin tarpeettoman korkealle.

Vuonna 2020 70 % menolisäyksistä kohdistui työttömyystukeen, yritystukien ja pandemian torjuntaan. Vuodesta 2021 eteenpäin kasvoivat muut menolisäykset, kuten kuntatalous, valtionhallinnon toimintamenot ja puolustus.

Yli puolet (noin 23 miljardia euroa) menolisäyksistä kohdistui pysyviin, pandemiaan liittymättömiin kohteisiin.

Määrärahojen budjetointi oli ylimitoitettua, varoja budjetoitiin enemmän kuin käytettiin. Tämä näkyi käyttämättä jääneinä ja siirtyvien määrärahojen suurena kasvuna. VTV: n mukaan tämä voi uhata julkisen talouden kestävyyttä.

Hallitus jakoi mm ylimääräisen lapsilisän joulukuussa 2022, mikä maksoi valtiolle 112 miljoonaa euroa. Tämäkin sai Marinin näyttämään silloin poliittisesti hyvältä, mutta ei kerrottu, että ylimääräinen lapsilisä onkin velkaa, tulevaisuuden sukupolville.



Oppositio vastusti velanottoa välikysymyksellä vuonna 2023

Oppositio teki välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta helmikuussa 2023 . Kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt syyttivät Marinin hallitusta vastuuttomasta velkapolitiikasta, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitusta. Perussuomalaiset jätti oman epäluottamuslauseen hallituksen velkapolitiikasta. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolusti hallituksen talouspolitiikkaa ja korosti, että merkittävä osa velkaantumisesta johtuisi koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta.

Marinin velanottoa vähätellään

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö, Mika Niemelä epäilee VTV:n raporttia, että se liioittelee Marinin hallituksen lisämenoja, ja väittää että hallitus ei lisännytkään menoja niin paljon kuin raportti antaa ymmärtää. (HS 20.11.25)

SDP puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen- edellisen hallituskauden talouspolitiikan ykkösmies- väittää tiedotteessaan (20.11.2025), että “moni asia on ymmärretty väärin kohuraportissa.” Mäkysen osaaminen on oikeustieteissä. Mäkynen ei ole ekonomisti tai kauppatieteiden maisteri.

VTV raportin ovat taas laatineet ekonomisti ja väitöskirjatutkija Suvi Kangasrääsiö ja ekonomisti, kauppatieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Peetu Keskinen.

PS-Nuoriso kritisoi Marinin hallituksen talouspolitiikkaa ja sanoo julkaisussaan että, hallitsematon velkaantuminen ”koronan torjumiseksi” oli Marinin hallituksen suuri huijaus.

Marinin hallituksen velanotto on vuosikymmenten taakka seuraaville sukupolville; niukkuutta, vähemmän palveluja, kulttuuria ja vähemmän koulutusta. Velka tarkoittaa suurempia korkomenoja ja tarvetta leikata palveluita tai korottaa veroja entisestään.

”Sanna Marinin hallitus käytti rahaa kuin roskaa”
Kansanedustajan mukaan on hyvä, että edellisen hallituksen toimet perataan.

Velkaantuminen kiihtyi Sanna Marinin hallituksen aikana. Kuva on vuodelta 2020. LEHTIKUVA / HANDOUT / LAURA KOTILA
Ville Mäkilä
| Julkaistu 20.11.2025
7:31
| Päivitetty 23.11.2025
18:54
Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan on hyvä, että SDP:n ja keskustan toimintaa perataan.

Hän viittaa uutiseen, jonka mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus nosti julkisen talouden menoja vuosina 2020–2023 noin 41 miljardia euroa. Koronapandemian vuoksi aiheutuneet menot muodostivat vain osan kokonaissummasta. Asia ilmenee Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreesta raportista, josta Verkkouutiset kertoi tässä jutussa.

– Hävytöntä toimintaa, missä tilanne teki varkaan. Yhteisiä rahoja käytettiin vastuuttomasti ja pysyviä menoja keksittiin ilman kunnon lainvalmistelua, Timo Heinonen kirjoittaa julkisessa Facebook-kirjoituksessaan.

Hänen mukaansa lainvalmistelu oli ala-arvoista ja ”rahaa käytettiin kuin roskaa”.

– Ja näyttää siltä, että myös muun muassa Huoltovarmuuskeskuskin joutui erikoisen poliittisen vaikuttamisen kohteeksi?

Heinonen toivoo, että asian perkaamista jatketaan ja tehdään laajat selvitykset siitä, mitä edellisen hallituksen päättäjät tekivät.

– Toivottavasti tuhlailevalta viisikolta saataisiin jotain vastauksia?, Heinonen pohtii.



Hyvä, että tätä @Demarit ja @keskusta toimintaa nyt perataan. Hävytöntä toimintaa missä tilanne teki varkaan. Yhteisiä rahoja käytettiin vastuuttomasti ja pysyviä menoja keksittiin ilman kunnon lainvalmistelua. Toivottavasti tuhlailevalta viisikolta saataisiin jotain vastauksia? pic.twitter.com/IMIJcorki5

Voi tätä Persujen hätää ja paniikkia. He toimivat kuin Trump, kun joku tekee asiat hyvin, niin otetaan siitä kunnia itselle ja kun itse tyrii, niin syyllistä haetaan muualta.
Onhan tuo teidän toiminta säälittävää.

vituttaako sdp.eellä suomen talous kasvaa ,kokoomuksen ja perusuomalaisten johdolla
”Myönteiset näkymät” – Suomen kasvuennuste nousi
Talouskasvu yltää parhaaseen vauhtiin sitten vuosien 2017–2018.
Akkumateriaalitehtaan työmaa Kotkassa. / LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Akkumateriaalitehtaan työmaa Kotkassa. / LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Antti Kirkkala
| Julkaistu 13.8.2026
7:27
| Päivitetty 13.8.2026
13:53
OP Pohjolan ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan kaksi prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Keväällä kasvuksi arvioitiin tälle vuodelle yhtä prosenttia ja ensi vuodelle 1,5 prosenttia. Keskimäärin vuosien 2026–2027 talouskasvu yltää parhaaseen vauhtiin sitten vuosien 2017–2018.

OP Pohjolan ekonomistien mukaan talouden kasvu jatkuu varsin laajalla pohjalla tämän vuoden jälkipuolella ja ensi vuonna.

– Lähi-idän sota ei ole heikentänyt talouskehitystä pelätyllä tavalla. Suomen taloudella on mainiot edellytykset kasvaa hyvää vauhtia myös ensi vuonna, kunhan geopoliittinen tilanne rauhoittuu oletetusti. Viennin ja investointien näkymät ovat myönteiset, ja luottamuksen vahvistuessa myös kotitalouksien hankinnat voivat lisääntyä, OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen toteaa tiedotteessa.

Learn more
Vienti on kasvanut hyvää vauhtia jo pari vuotta ja sen veto säilyy hyvänä vuonna 2027. Taustalla ovat maailmantalouden kasvun piristyminen ja viennin parantunut kustannuskilpailukyky.

Investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna vahvasti niin yritysten kuin myös julkisten hankintojen tukemana. Ensi vuonna myös asuinrakentamisen elpyminen alkaa vahvistaa investointeja ja tahti säilyy hyvänä, vaikka julkiset investoinnit eivät kasva kohonneelta tasoltaan.

Kotitalouksien kulutus vahvistuu
Yksityinen kulutus supistui viime vuonna poljettuaan sitä ennen paikallaan pari vuotta. Tämän vuoden alussa yksityinen kulutus alkoi elpyä, ja myönteinen kehitys vahvistuu jatkossa.

Ensi vuonna kulutusta tukevat niin reaalitulojen nousu kuin parantunut luottamus. Säästämisaste laskee korkealle nousseelta tasoltaan, mutta säilyy pidemmän ajan keskiarvoa korkeampana.

Inflaatio nousi Lähi-idän sodan seurauksena tilapäisesti, kun energian hinta kallistui. Pohjimmiltaan inflaatio on Suomessa silti maltillista. Kuluttajahintojen nousu asettuu lähivuosina parin prosentin tuntumaan, mikä vastaa euroalueen tavoitetta.

Rakenteelliset haasteet eivät ratkea itsestään
Poimintoja videosisällöistämme
Työttömyys nousi vuoden alkupuolella talouden piristymisestä huolimatta. OP Pohjolan mukaan on tyypillistä, että työmarkkinat elpyvät viiveellä.

Jatkossa elpyvä talous alkaa kuitenkin tukea työmarkkinoita. Työttömyys kääntyy selvään laskuun, vaikka taso säilyy vielä ensi vuonna korkeana.

Suomen vaihtotase säilyy ylijäämäisenä viennin hyvän vedon turvin, vaikka tuonti kasvaa puolustushankintojen vauhdittamana. Julkisen talouden vaje puolestaan kasvaa tänä vuonna puolustusmenojen kasvun ja veronalennusten seurauksena.

Lähivuosina vaje pienenee, mutta säilyy silti liiallisena.

– Suomen talouden kipukohtia ovat korkea rakenteellinen työttömyys ja julkinen vaje. Vahvakaan suhdannenousu ei yksin riitä korjaamaan näitä ongelmia, Heiskanen arvioi.

Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna. Inflaatio nousi, ja Lähi-idän sota lisäsi epävarmuutta. Talous kesti silti vastoinkäymiset verrattain hyvin, ja erityisesti teollinen suhdanne säilyi raiteillaan.

Suhdanneindikaattorit ovat jo palautuneet, ja energian hinnan lasku vaimentaa inflaatiota. Maailmantalous elpyy kuluvan vuoden notkahduksesta viime vuosien vakaaseen kasvuun.

– Talouskasvu voi vahvistua ennakoitua enemmän, jos geopoliittiset riskit vähenevät. Vastaavasti Suomen talous voi palata vähäiseen kasvuun, mikäli ennakkotiedot osoittautuvat liian myönteisiksi, epävarmuus jatkuu suurena, energian hinta kallistuu uudelleen ja vaikutukset heijastuvat inflaatioon sekä korkoihin, Reijo Heiskanen sanoo.

Tuore talousennuste Aktialta. Suomen BKT tänä vuonna +2,1 %. Oikein hyvä. Tästä se lähtee! pic.twitter.com/PI7BngdRml

— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 12, 2026
Suomen talous nousee ilman Venäjää.

Tämä ei ole tilapäinen sopeutuminen, vaan se on strateginen valinta ja uusi perusta.

Itäriippuvuus on aina ollut riski, ei resurssi.

Historia on jo kertonut hinnan.

Nyt rakennamme vahvuutta, emme haavoittuvuutta.

— Mika Aaltola (@MikaAaltola) August 13, 2026

sdp..tuhosi suomen talouden

vvb

Sokoksen meikkikassa ja libresse-hallitus tuhosi tämän maan !

xzxz

fdfd

dffd

bvvb

bnbv

Porvarit valehtelevat aina.

vbvb

ghgf

vbb

cvc

cxcc

vccv

sdffd

gfg

fgf