Suomen valtion velka on tällä lähes 200 miljardia euroa.
Nykyinen hallitus on ottanut/ottaa lisää velkaa joka vuosi n. 10 - 13 miljardia, yhteensä n. 50 miljardia. Ensi vuoden alijäämäarvio on 12,9 miljardia. Yhtenä vuonna taisi siirtyi Valtion eläkerahastosta ja asuntorahastosta muutama miljardi budjetin tuloksi, ja 2024 siirrettiin ko. vuodelle budjetoituja menoja 3,2 miljardia euroa vuoden 2023 alijäämään joulukuun lopulla kalenteriteknisellä maksupäiväkikkailulla. Kun on VM virkamiehistö joka jakaa talousoikeistolaisen ideologian, tämä kaunistelu on mahdollista.
Nykyinen hallitus on ottanut/ottaa lisää velkaa joka vuosi n. 10 - 13 miljardia, yhteensä n. 50 miljardia. Ensi vuoden alijäämäarvio on 12,9 miljardia. Yhtenä vuonna taisi siirtyi Valtion eläkerahastosta ja asuntorahastosta muutama miljardi budjetin tuloksi, ja 2024 siirrettiin ko. vuodelle budjetoituja menoja 3,2 miljardia euroa vuoden 2023 alijäämään joulukuun lopulla kalenteriteknisellä maksupäiväkikkailulla. Kun on VM virkamiehistö joka jakaa talousoikeistolaisen ideologian, tämä kaunistelu on mahdollista.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Miten "kikkailu" kaunistaa Orpon hallituksen lukuja?
1. Vuoden 2023 "joulusiivous" (3,2 miljardia €):
Kun joulukuun lopussa 2023 siirrettiin hyvinvointialueiden ennakkoja ja muita menoja maksettavaksi vuodelle 2023, tämä meno kirjautui Marinin hallituksen / siirtymäkauden viimeisen vuoden alijäämään.
Vaikutus: Orpon hallituksen ensimmäisen täyden budjettivuoden (2024) aloitus näytti paperilla 3,2 miljardia euroa "puhtaammalta". Ilman tätä siirtoa Orpon hallituksen kauden ensimmäinen virallinen alijäämä olisi ollut 3,2 miljardia euroa suurempi.
2. Rahastojen tyhjennys (Valtion asuntorahasto & Eläkerahasto):
Valtion asuntorahastosta (VARA) otetut sadat miljoonat euroat ja kehysriihessä linjatut miljardin euron siirrot Valtion eläkerahastosta (VER) tuodaan suoraan budjetin tuloiksi.
Vaikutus: Nämä operaatiot pienentävät suoraan kyseisen vuoden virallista budjettialijäämää, jota hallitus esittelee medialle ja eduskunnalle. Ilman näitä siirtoja Orpon hallituksen vuosittaiset alijäämäilmoitukset olisivat n. 1–2 miljardia euroa synkempiä.
Paljonko Orpon hallituksen kauden alijäämä olisi "ilman kikkailua"?
Jos lasketaan yhteen nämä hallituskauden aikana tehdyt poliittiset ja kirjanpidolliset taseoperaatiot:
* 3,2 miljardin euron maksupäiväsiirto vuodelta 2024 vuoteen 2023.
* Noin 1,5–2 miljardia euroa rahastoista (kuten asuntorahastosta ja eläkerahastosta) otetut kertaluonteiset tuloutukset, joilla paikataan juoksevia menoja.
Miksi virkamiehistö sallii tämän?
Valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet noudattavat budjettilakia ja kirjanpitosääntöjä, jotka mahdollistavat nämä tekniset siirrot. Kyse ei ole laittomuudesta, vaan siitä, että istuva hallitus käyttää budjettisääntöjen joustavuutta hyväkseen poliittisessa viestinnässään.
Kun hallitus on sitoutunut poliittiseen tavoitteeseen "velkaantumisen taittamisesta", taseen sisäiset siirrot (kuten eläkerahastosta ottaminen) ovat helpoin keino estää virallisen velkasuhteen (EDP-velka) ruma kasvu juuri ennen vaaleja, vaikka valtion netto-omaisuus todellisuudessa hupenee saman verran.
Joka tapauksessa pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra vastuuministereinä ovat eniten velkaa Suomen historiassa ottaneet ministerit, eikä nyt ole edes oikeaa vakavaa kriisiä lisämenojen taustalla kuten globaalia pandemiaa.
Jos joku tutkimuslaitos tai säätiö on demarijohtoinen, se muistetaan aina mainita. Onhan Sosiaalidemokraattinen puolue Suomen suurin ja myös monessa Euroopan maassa hallitseva puolue, mutta olisikohan tässä kysymys myös jonkinlaisesta toimittajien ennakkoasenteesta. En ole muistini mukaan huomannut mainittavan kokoomusjohtoisesta säätiöstä tai laitoksesta: EK, Etla, EVA, Keskuskauppakamari jne.
Ihmettelen myös, miksi vain SDP taustan omaavan Kalevi Sorsan säätiön tausta tuodaan poikkeuksetta esille ja muut jätetään mainitsematta? Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tutkimuslaitokset kuitataan sitoutumattomiksi "asiantuntijatahoiksi" liittämättä niitä näihin ideologiataustoihin.
Esim. artikkeli Etlan Taloustutkimuksesta, jossa vastustettiin veron korotuksia ja rummutettiin julkisen talouden alasajoa ja menoleikkauksia. Miksi tässä artikkelissa ei mainittu, että Etla on EK:n tutkimuslaitos ja vahvasti kytköksissä oikeistoon?
Miksi media ei kerro tästä oikeistohallituksen suuresta puhalluksesta?
Kaupallinen valtamedia on oikeisto-omisteista ja "sen lauluja laulat, jonka leipää syöt". Takana talousoikeisto, suurpääoma ja elinkeinoelänä sekä niiden lobbauspuolueet kokoomus, kepu, RKP ja myös hillotolpalle päässyt persut.
Siksi Persut vastustavat kovasti Yleä.
Sinä sen kirjoitit. Riippumaton/sitoutumaton media pois propagandamedian tieltä, joka Hasbaran yhtenä työkaluna aivopesee kansanlampaita.
VM taitaa olla yksi näistä heikoista lenkeistä. Nyt, kun hallitus ensi vuonna vaihtuu pohdittavaksi tulee myös VM:n asema tiedon tuottajana tulevan hallituksen päätöksille..tai ainakin kokoomusvirkamiehet vaihtoon laskemasta lukuja talousoikeiston ideologisesta vinkkelistä.
Hallitukset vaihtuvat, kansliapäälliköt säilyvät < tämä väittämä pitää paikkansa yhä ja jatkossakin. VM:n kansliapäällikkö ja osastopäälliköt jatkavat
seuraavien vaalien jälkeenkin. Nuo virat ovat pääsääntöisesti 5 vuoden sopimuksella ja sopimuksia uusitaan.
Veronkorotukset ovat odotettavissa edes lähtötilanteeseen pääsemiseksi, koska tämä hallitus on veropohjaa murentanut typerillä alennuksilaan, mutta mikä mahti maailmassa sanoo, että vain ALV tai ansiotulovero on mahdollista korottaa? (Myönnän, tyhmä kysymys: rahaoikeistohan niin pääasiassa sanoo.) Onhan Suomi veroja pullollaan, kuten aina jaksetaan muistuttaa, kun niistä valitetaan. Voitaisiin ensitöiksi korottaa pääomatuloveroa, vaikka proggressiiviseksi, ja perua yhteisöveron alennus. Tai ainakin kiinteistövero voitaisiin kaikesta päätellen surutta nostaa korkeammiksi, koska rakennukset eivät muuta ulkomaille, kuten verotettujen yritysten ja osakesalkkujen uhkaillaan tekevän, eikä tonteista vapaaehtoisesti luopuminenkaan haittaa niin kuin ansiotyöstä tai palveluiden käytöstä luopuminen.
Tätä verotuskeskustelua kaipaisin lisää julkisuuteen. Verotulot ovat valtion pääasiallinen tulolähde (nyk. myös velka). Minkä suuruisena verotus kohdentuu eri tulomuotojen välillä? Kuinka paljon verovähennykset ja poistot syövät verotuloja? Kuinka monta hyväpalkkaista on palkattu pienemmällä veroprosentilla "asiantuntijoita" saadaksemme erillissopimuksilla? Eriarvoinen veropolitiikka ja harmaa talous syö uskottavuutta. Valtion tukipolitiikka on toinen ison keskustelun paikka.
Voisi kysyä myös että minkä takia kunnat eivät voi verottaa pääomaa. Kun hallitus on tiputellut näille yhä enemmän vastuuta, ja siten menoja, voisi antaa myös tulonlähteitä.
Tunnetusti poliittinen-muisti on lyhyt mutta näyttää tämä taloudellinen-muistikin olla yhtä lyhyt. Kun aikaisemmin selitettiin syitä Suomen talouden nousemista jopa Euroopan kärkisijalle niin silloin sen syyksi mainittiin mm. Hornet kaupoista syntyneen velan uudelleen järjestelemisestä valtion budjettimenojen sisällä. Velka pysyi ennallaan, mutta kirjanpidollisesti se saatiin näyttämään paremmalta, joka kohotti eurosatin laatimassa tilanneraportissa Suomen taloutta.
Nyt tämä teko on uusissa uutisissa unohdettu ja kaikki hyöty yritetään kääntää hallituksen talouteen tekemien "Dynaamisten vaikutusten" ansioksi.
Tämän nykyisen talouden "nousukauden" aikana Suomessa työttömyys on kuitenkin kasvanut ja sen seurauksena tuloerot (veronkevennykset hyvätuloisille) sekä ns. lapsiköyhyys perheiden tulojen laskiessa köyhyysrajan alapuolelle.
Ennusteilla ei voi maksaa mitään.
Talouskasvu on ollut ihan nurkan takana jo kolme vuotta, niin että talousennusteiden uskottavuus on ollut koetuksella.
Näissä talousennusteissa olisi rehellistä huomioida myös millaisen kuopan pohjalta lähdetään ja mikä on taso ja kehitys muihin EU maihin verrattuna. Talouden EM-kisoissa menestyminen eri lajeissa kertoisi enemmän.
Lähtökohta on surkea joten vertaaminen muihin maihin on huvittavaa. Väite siitä että Suomen talouskasvu on suurempaa kuin muualla Eu maissa on epä-älyllistä, koska lähtökohdat ovat täysin erilaiset. Suomi on eu:n ainoa alisuoriutuja sisämarkkinoiden itseaiheutetun laman seurauksena joten talouskasvun täytyykin olla nopeampaa kuin muualla. Siltikin talouskasvu on surkealla tasolla, kun se täytyisi olla yli 3% jolloin vaikutuksia julkiseentalouteen nähtäisiin. Marinin kauden yli 4% kasvuun on pitkä matka.
Jos ennusteet ovat tähänkin saakka antaneet yleensä liian valoisan kuvan talouskehityksen tulevista näkymistä, niin miksi uskoisin niiden sitten nyt osuvan oikeaan.
Ennusteiden laatiminen ei ole avointa ja niissä piilee riski siihen, että ne laaditaan syystä tai toisesta tarkoitushakuisesti liian optimistisiksi ja toivotaan niiden muuttavan kulutuskäyttäytymistä ennusteen mukaiseksi.
Pankeilla on intressi saada raha liikkeelle ja Etla on elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja se myötäilee elinkeinoelämän ulostuloja ja näkemyksiä, sekä haluaa kokoomuksen voittavan vaalit ja oikeistohallituksen jatkavan.
VVM on altis poliittiselle vaikuttamiselle. Suomen Pankki on käsittääkseni objektiivisin ja riippuvuuksista vapain ennysteiden laadinnassa.
Mutta ennusteet ovat ennusteita ja ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, muuttuvia tekijöitä on niin paljon.
Kysymys kuuluukin: kenen talous kasvaa?
Mitä täällä kommentteja lukee, niin eipä ole tainnut talouskasvu näkyä konkreettisesti kenenkään kukkarossa, paitsi sijoittajien. Ne korkeimman tuloluokan tyypitkin joutuvat odottamaan vielä muutaman kuukauden, ennen kuin veronalennukset alkavat näkyä. Muut jäädään nuolemaan näppejä, se siitä talouskasvusta.
Jos kansalaisista ylimmän 10-5% talous kasvaa, se ei tarkoita että kasvu näkyisi myös suuren keskiluokan taloudessa. Toki jää sitä ministerillekin pari sataa enemmän käteen kuukaudessa ensi vuonna, joten ollaan kaikki tosi iloisia siitä, jei!
Volyymin muutokset, %
B1GMH Bruttokansantuote markkinahintaan
2006 4,0
2007 5,3
2008 0,8
2009 -8,1 **
2010 3,2
2011 2,4
2012 -1,5 *
2013 -1,0 *
2014 -0,5 *
2015 0,5
2016 2,6
2017 3,3
2018 1,2
2019 1,3
2020 -2,5 *
2021 2,7
2022 0,8
2023 -1,3 *
2024 0,9
2025 0,8
Kyllä talous on kasvanut 14/20 vuotena viimeiseen 20-vuoden aikana.
Lähde Tilastokeskus
Huomatkaa, miten Eurokriisi pudotti BKT:ta -8,1% vuonna 2009. Maamme suurimpia kriisejä ja sen laskuja maksetaan yhä.
Kysymys kuuluukin: kenen talous kasvaa?
Mitä täällä kommentteja lukee, niin eipä ole tainnut talouskasvu näkyä konkreettisesti kenenkään kukkarossa, kiitos Naishallituksen
https://www.suomenuutiset.fi/marinin-hallitus-jatti-seuraajalleen-perinnoksi-valtavat-velat-valtion-budjetista-ensi-vuonna-32-miljardia-pelkastaan-velan-korkomenoihin/
arinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
Muut jäädään nuolemaan näppejä, se siitä talouskasvusta.
Marin taisi nuolla Uuttavirtaa,sensijaan että Uniper olisi tullu tulikin Olavi
haoho
VM möhli toteuttamalla pitkän aikavälin velanhoitopolitiikkaansa ilman järkeä, ellei tarkoitus nimenomaan ollut kokoomuslaisina lisätä korkomenoja, jotta hyvinvointivaltuota voidaan sen varjolla alasajaa oikeiston toimesta. Juuri valtiovarainministeriksi tullut Matti Vanhanen jallitettiin hyväksymään tuhotyö.
VM:n näytöt eivät muutenkaan ole hyvät, 17 vuodessa kokoomuksen ja kepun johtamien hallitusten talouskasvua arvioitu yli 50 mrd eurolla ylioåtimistisesti, tämän oikeistokauden vielä tuohon päälle.
Miksi persujen argjmentit ovat aina näin köykäisiä, joko täyttä valetta tai sitten tarttumista johonkin toisarvoiseen? Ei ihme että maa on kuralla.