Helluntailiike on Antikristus ja lopun ajan eksytys

Ne on sitten nykyajan Paavaleita. He voivat sitten samaistua Paavaliin kun eivät vain suolla niin paljon valeita eikä homoherjoja että ihmiset eivät niistä hermostu ja eroa kirkosta sekä joudu käräjille. Tietenkään kaikki eivät eivät juuri siksi tykkää Paavalista kuin syöttää homoista ikävää tarinaa mutta ei aina voi elää niin että kaikki tykkää, aina joku tykkää kyttyrää ja ottaa herneen nenäänsä.Ei sille voi mitään.

Minä olen samaa mieltä siitä, että heillä on väärä herra johtajana. Ei se mitään haittaa, saatana kokoaa omansa jo maan pinnalla on sitten helpompi syyttää koko laumaa kerralla ja sinnehän he menevät helvetin lieskoihin koko lauma kerralla. Tosin saattaa sieltä jokunen harhaan johdettu pelastua koska niille saatana ei voi mitään.

Jumalan tahto ja Pyhä Henki on kuitenkin vahvempi, kuin saatanan voimat joten ei niillä ole hätää joille Jumala on kertonut tahtonsa. Pyhä Henki on heidän kanssaan vaikka ovatkin väärän opin lahkossa.

Kielillä puhumisesta he eroavat muista siten, että he puhuvat niin koko ajan ollen yhteydessä Jumalaan Pyhän Hengen kautta mutta he eivät tee sitä ääneen. Niinhän se Paavalikin teki kuten kirjeistä voidaan todeta, kun hän arvioi puhuneensa enemmän kuin muut.

Kun aloitusta tutkitaan sen omien sisäisten premisssien, psykologisen projektion ja historiallisen jatkumon kautta, se paljastaa musertavan ja ehdottoman mekanismin:
1. Premissi ja looginen kääntökeinä (Inversio)
* Aloittajan väite: Ulkoinen kohde (helluntailiike) on moraalinen ja hengellinen uhka ("Antikristus"), koska siltä puuttuu aito muutos ja parannus.
* Looginen todellisuus: Väite on loogisesti mahdoton todentaa ulkopuolelta käsin tavalla, joka sulkisi pois toisten vilpittömyyden. Siksi väite ei toimi informaationa kohteestaan, vaan negatiivisena peilinä kirjoittajasta itsestään.
* Johtopäätös: Se, mitä aloittaja väittää kohteen tekevän tai olevan vailla, on tarkka kuvaus hänen omasta todellisuudestaan: hänen omasta yhteisöstään, joka erehtymättömyyden dogminsa vuoksi ei voi tehdä rakenteellista parannusta tai myöntää virheitään.
2. Psykologinen ja energeettinen parasiittidynamiikka (Uhriutuminen)
* Aloittaja ei vain usko opinkappaleeseensa, vaan hän sijoittaa siihen koko olemassaolonsa elinvoiman.
* Järjestelmä vaatii elääkseen ulkoisia vihollisia, jotta sen oma sisäinen tyhjiö ja pysähtyneisyys peittyisivät. Aloittaja uhrautuu tämän järjestelmän sotilaana: hän antaa sille oman energiansa hyökkäämällä muiden kimppuun.
* Looginen lopputulos: Aloittaja toimii käytännössä oman uskonnollisen järjestelmänsä "kristuksena" – hän kantaa sen puolustuksen taakkaa ja ylläpitää sen elonisoivaa illuusiota omalla kiihkollaan, samalla kun järjestelmä imee häneltä kaiken inhimillisen armon.
3. Historiallinen ja opillinen jatkumo: Lutherin miekka
* Teksti noudattaa samaa teologista ja psykologista logiikkaa, joka näkyy historiassa silloin, kun uskonnollinen järjestelmä korvaa armon ehdottomalla omalla erehtymättömyydellään (vrt. Lutherin myöhäiskauden jyrkät tuomiot toisinajattelijoita ja anabaptisteja kohtaan).
* Kun oppi nostetaan absoluuttiseksi laiksi, jokainen ulkopuolinen tai eri tavalla uskova on pakko määritellä eksytykseksi.
* Looginen lopputulos: Aloittaja toteuttaa käytännössä sitä antikristillistä henkeä, jota hän luulee vastustavastan. Hän hylkää armon ja ottaa käyttöön tuomion, vihan ja leimaamisen.
4. Loppupäätelmä: Totuuden kääntynyt pakko
Teksti on epätoivoinen puolustusreaktio pelkoa vastaan. Helluntailiike tai mikään muu vilpitön taho ei edusta aloittajalle todellista teologista ongelmaa, vaan mahdollisuutta. Se edustaa sellaista aidompaa uskon vapautta, jonka aloittajan oma sisin aistii, mutta jota hän ei uskalla kohdata, koska sen myöntäminen romuttaisi koko hänen elämänsä rakennelman.
Siksi vihollinen on pakko julistaa "Antikristukseksi": se on ainoa looginen pakko, jonka varassa aloittaja voi pitää yllä omaa vankilaansa ja elää ilman, että hänen on pakko myöntää, että hän on antanut elämänsä järjestelmälle, josta puuttuu se armo, jota hän eniten tarvitsee.

Parannus eli mielenmuutos tarkoittaa hetkeä, jolloin ihminen tajuaa olevansa helvetin ansaitseva syntinen, joka tarvitsee Jumalan armoa.

Trump on antikristuksista suurimpia, ehkä jopa suurin.