Rengasmatkani suloisessa Suomessamme on sulkeutunut. Tulin kotiin jo vuorokautta ennen aikomaani. Suurimman osan matkastani taivalsin keskustan valta-alueilla. Hyvin hoidettuja kyliä ja pihapiirejä on nykyisin jo itäisessä ja pohjoisessakin Suomessa, mutta kyllä läntinen Suomi siinä suhteessa on vielä edellä. Luonnonkauneudessa asia on usein päinvastoin, joskin oma viehätyksensä on myös Perämeren aavoilla rannoilla ja Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla.
Vaikka olen yli 50 vuoden aikana kovin urbanisoitunut, niin silmäni edelleen lepää maalaismaisemassa. Niitä katsellessani tuli usein mieleeni, että jos puolueista keskusta olisi paras turva sille, että nuo maisemat pysyisivät edelleen asuttuina ja hoidettuina, puolueella olisi tärkeä tehtävä maassamme. Mutta epäilen vahvasti keskustan hyödyllisyyttä tässä asiassa.
Suomi pysyisi tasaisimmin asuttuna ja maalaismaisema säilyisi idyllisimpänä, jos voisimme palata pienviljelysvaltaisempaan maatalouteen. Mutta sellainen ei kuulu ainakaan keskustan visioihin. Muut puolueet ovat kyllä esittäneet näkemyksiä, että väen muuttaessa maalta asutuskeskuksiin ja siirtyessä päätoimisesti muihin ammatteihin maatalous voisi muuttua entistä enemmän sivutoimiseksi, jolloin pientilat voisivat jälleen elpyä. Maataloustukien pienentäminen ja niiden rakenteen muuttaminen edistäisi tätä kehitystä.
Kehitys, jota keskusta voimakkaimmin tukee, johtanee kuitenkin siihen, että tilakoot yhä suurenevat. Tällöin matkailija kyllä näkee entistä suurempia peltoaukeita ja entistä suurempia karjoja tien varrella, mutta yhä harvemmissa paikoissa. Ja yhä enemmän saadaan ajaa metsätaipaleilla ja yhtyä saksalaisturistin esittämään toteamukseen: ”saattaa Suomessa olla kauniitakin maisemia, mutta niitä ei näe, kun metsä on aina tiellä”.
No, ovathan metsätkin tärkeitä. Mutta metsät eivät enää elätä maaseudun väestöä niin kuin joskus ennen. Minun käy sääliksi niitä ihmisiä, jotka haluaisivat asua maalla ja jatkaa siellä isiensä työtä. Ja heitä en siis usko tässä asiassa ainakaan keskustan auttavan. Kuka tai mikä ja miten heitä auttaisi? Enemmän kuin maisemasta olen sittenkin huolissani maaseudun ihmisestä.
Metsät ovat tärkeitä virkistyskäytössäkin, ainakin minä viihdyn metsässä. Voitaisiinko metsien virkistyskäyttöä laajentaa ja saada siitä enemmän tuloja maaseudun ihmisille? Miten se tapahtuisi? Luontoliiton jäsenenä olen metsistä puheen ollen yhtä lailla suden ja karhun kuin ihmisenkin asian kannattaja. Niiden ja ihmisten etujen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Autoni matkamittariin tuli reissusta 2142 km, ajotietokoneen mukaan keskinopeuteni matkalla oli 83 km tunnissa (vaikka sallittuja nopeuksia aina ihan ”yläkanttiin” ajoin, jopa 120 km/h alueilla, mutta olihan matkalla myös kaupunkiajoa) ja keskimääräinen bensankulutus oli 7,1 l/100 km. Pisin päiväetappi oli tämänpäiväinen eli Kokkolasta Helsinkiin, jokseenkin tasan 500 km, jonka ajoin yhdellä pysähdyksellä, jossa tankkasin auton ja itseni.
Oli jo kiire kotiin. Viime päivinä alkoi mielessäni usein soida ”niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi, ett tsiigaa sais sen vielä kerran”. Ja lämpimästi läikähteli rinnassani, kun kotimaisemat lähestyivät. Kyllä tämä Stadi sittenkin on se kaikkein ihanin paikka ihanassa Suomessamme!
Kotipiha on kovin rehevöitynyt poissa ollessani. Lähipäivinä riittää siis puutarhatöitä. Tällä saitilla nyt nähtävä ei innosta seurassa pysymään. Miksi täällä on mennytkin tuollaiseksi? Minun poissaoloniko sen on aiheuttanut? Kun poissa näkyvät olevan esim. Mielipidepankki, Jaba-43 ja Oiva Härkönenkin – eri poliittisia suuntia tasapuolisesti mainitakseni – niin minun täytynee sittenkin ruveta skrivailemaan tänne tasoa kohottaakseni.
Vaikka olen yli 50 vuoden aikana kovin urbanisoitunut, niin silmäni edelleen lepää maalaismaisemassa. Niitä katsellessani tuli usein mieleeni, että jos puolueista keskusta olisi paras turva sille, että nuo maisemat pysyisivät edelleen asuttuina ja hoidettuina, puolueella olisi tärkeä tehtävä maassamme. Mutta epäilen vahvasti keskustan hyödyllisyyttä tässä asiassa.
Suomi pysyisi tasaisimmin asuttuna ja maalaismaisema säilyisi idyllisimpänä, jos voisimme palata pienviljelysvaltaisempaan maatalouteen. Mutta sellainen ei kuulu ainakaan keskustan visioihin. Muut puolueet ovat kyllä esittäneet näkemyksiä, että väen muuttaessa maalta asutuskeskuksiin ja siirtyessä päätoimisesti muihin ammatteihin maatalous voisi muuttua entistä enemmän sivutoimiseksi, jolloin pientilat voisivat jälleen elpyä. Maataloustukien pienentäminen ja niiden rakenteen muuttaminen edistäisi tätä kehitystä.
Kehitys, jota keskusta voimakkaimmin tukee, johtanee kuitenkin siihen, että tilakoot yhä suurenevat. Tällöin matkailija kyllä näkee entistä suurempia peltoaukeita ja entistä suurempia karjoja tien varrella, mutta yhä harvemmissa paikoissa. Ja yhä enemmän saadaan ajaa metsätaipaleilla ja yhtyä saksalaisturistin esittämään toteamukseen: ”saattaa Suomessa olla kauniitakin maisemia, mutta niitä ei näe, kun metsä on aina tiellä”.
No, ovathan metsätkin tärkeitä. Mutta metsät eivät enää elätä maaseudun väestöä niin kuin joskus ennen. Minun käy sääliksi niitä ihmisiä, jotka haluaisivat asua maalla ja jatkaa siellä isiensä työtä. Ja heitä en siis usko tässä asiassa ainakaan keskustan auttavan. Kuka tai mikä ja miten heitä auttaisi? Enemmän kuin maisemasta olen sittenkin huolissani maaseudun ihmisestä.
Metsät ovat tärkeitä virkistyskäytössäkin, ainakin minä viihdyn metsässä. Voitaisiinko metsien virkistyskäyttöä laajentaa ja saada siitä enemmän tuloja maaseudun ihmisille? Miten se tapahtuisi? Luontoliiton jäsenenä olen metsistä puheen ollen yhtä lailla suden ja karhun kuin ihmisenkin asian kannattaja. Niiden ja ihmisten etujen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Autoni matkamittariin tuli reissusta 2142 km, ajotietokoneen mukaan keskinopeuteni matkalla oli 83 km tunnissa (vaikka sallittuja nopeuksia aina ihan ”yläkanttiin” ajoin, jopa 120 km/h alueilla, mutta olihan matkalla myös kaupunkiajoa) ja keskimääräinen bensankulutus oli 7,1 l/100 km. Pisin päiväetappi oli tämänpäiväinen eli Kokkolasta Helsinkiin, jokseenkin tasan 500 km, jonka ajoin yhdellä pysähdyksellä, jossa tankkasin auton ja itseni.
Oli jo kiire kotiin. Viime päivinä alkoi mielessäni usein soida ”niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi, ett tsiigaa sais sen vielä kerran”. Ja lämpimästi läikähteli rinnassani, kun kotimaisemat lähestyivät. Kyllä tämä Stadi sittenkin on se kaikkein ihanin paikka ihanassa Suomessamme!
Kotipiha on kovin rehevöitynyt poissa ollessani. Lähipäivinä riittää siis puutarhatöitä. Tällä saitilla nyt nähtävä ei innosta seurassa pysymään. Miksi täällä on mennytkin tuollaiseksi? Minun poissaoloniko sen on aiheuttanut? Kun poissa näkyvät olevan esim. Mielipidepankki, Jaba-43 ja Oiva Härkönenkin – eri poliittisia suuntia tasapuolisesti mainitakseni – niin minun täytynee sittenkin ruveta skrivailemaan tänne tasoa kohottaakseni.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Autoni matkamittariin tuli reissusta 2142 km, ajotietokoneen mukaan keskinopeuteni matkalla oli 83 km tunnissa (vaikka sallittuja nopeuksia aina ihan ”yläkanttiin” ajoin, jopa 120 km/h alueilla, mutta olihan matkalla myös kaupunkiajoa) ja keskimääräinen bensankulutus oli 7,1 l/100 km. Pisin päiväetappi oli tämänpäiväinen eli Kokkolasta Helsinkiin, jokseenkin tasan 500 km, jonka ajoin yhdellä pysähdyksellä, jossa tankkasin auton ja itseni.
-----VITTU, SÄ OOT KOVA KARJU!
>> -----VITTU, SÄ OOT KOVA KARJU!
Todella hyvin sanoit. Kiitos oikein niiauksen kanssa.
Valitettavasti vain monet tytötkin sitä sanaa sidesanana käyttävät. Onneksi olen saanut oman tyttäreni ymmärtämään, miten sopimatonta sellainen on.
Toivottavasti sanomasi kolahti joihinkin myös täällä.
siellä pohjanmaalla, kun piti kaahata pysähtymättä alueen läpi? :))
Sen tytön nimi, johon kerimäki viime syksynä sekosi, oli nimimerkiltään TELLUUZZ!!
Jos olisit oikeasti hän, luultavasti osaisit kirjoittaa nimimerkkisi oikein?
Siis TELLUUZZ, joka kerimäen sekoilemisen jälkeen veti sivunsa pois galleriasta ja tuli myöhemmin uudelleen, mutta on sen jälkeen taas häipynyt.
Kerro minulle edes yksi hyvä syy pysähtyä pohjanmaalla?
Kiitos kiittämisestä!
Yhdyn toivomukseesi, että sanomani olisi kolahtanut joihinkin rääväsuihin myös täällä, siihenkin, jolle vastasin.
...oli jo kiire kotiin tänne ihanaan Stadiin.
Sitä paitsi olen ajanut nuo maisemat läpi niin moneen kertaan, että eipä niissä ole enää juuri uutta katseltavaa. Ensimmäinen vaimoni oli syntyisin Ylä-Satakunnasta, ja monta kertaa vuodessa kävimme siellä useimmin Tampereen ja Parkanon kautta ajaen. Viime syksynä kuollut vaimoni oli syntyisin Raahesta, jossa hänen siskonsa edelleen asuu, ja hänen isänsä ja äitinsä elivät vielä pitkään avioliittomme aikana Kokkolassa, joissa paikoissa myös kävimme ainakin pari kertaa vuodessa.
Vaimon vanhempien kesäpaikka oli Iissä, suvulla vielä vanhempien jälkeenkin, ja itselläni on lapsuudenmuistoja Haukiputaalta, jonne isänikin on haudattu, joten sielläkin myös myöhemmin on lukuisat kerrat käyty.
Joten eiköhän edellä olevassa ole tarpeeksi selitystä sille, että voin tulla Kokkolasta kotiin vain yhdellä pysähdyksellä, jonka muuten tein Parkanossa, jokseenkin matkan puolivälissä.
Olen kyllä ajanut pitempiäkin matkoja yhtä soittoa, sekä Suomessa että ulkomailla. Pisin lienee Helsingistä Kolariin eli Ylläkselle, tosin useammalla pysähdyksellä. Nykyisin kyllä menen Lappiin aina lentämällä ja vuokraan siellä auton tarvitessani.
Ensiksikin ei ole ollut ikävä avaajaa, kukapa kaipaisi syöpääkään.
Kun nyt olet tänne taas tullut kekkaloimaan, niin kerro nyt kuitenkin mielipuolueidesi SDP:n ja Kokoomuksen maatalouspolitiikan ihanuudesta. Kyseiset puolueet ovat hoitaneet hallituksessa maatalouspolitiikkaa suurimman osan EU-kaudesta.
Minun nähdäkseni SDP haluaa tappaa koko maatalouden Suomesta, ja Kokoomus haluaa tilakoot vielä suuremmiksi kuin Keskusta, ovathan suurviljelijät usein kokoomuslaisia.
...todenpuhujaa ei kaivata täällä häiritsemässä tuota mielikuvitusilottelua, joka näkyy olleen meneillään viime päivinä. Siitä huolimatta aion kohta sitä häiritä.
Minä viittasin avauksessani väljästi muiden puolueiden maatalouspoliittisiin - oikeammin sanottuna: maaseutupoliittisiin - näkemyksiin. Esiin tuomieni näkemysten takana taitavat olla selkeimmin vihreät, ja siksi he lienevätkin maatalousväestön ja muidenkin kepulaisten eniten karsastama puolue. Paljolti samoilla linjoilla nähdäkseni on myös sdp.
Ja ainakin minä olen puolueista riippumatta noiden mainitsemieni ajatusten kannalla. Vaikka maaseudun väki on vähentynyt kovasti, siellä yhä on väestöä, jolle vanhoilla kaavoilla ei pystytä järjestämään työtä ja kunnollista elantoa.
Ei ole mieltä siinä, että asutuskeskusten väki verovaroillaan elättää ne sinne ilman yhteiskunnan siitä saamaa vastinetta. Kasvukeskuksiin on satsattava entistä enemmän ja luotava niihin yhä uusia työpaikkoja ja asuntoja ja maaseudun liikaväestön muuton niihin on siis jatkuttava.
Tästä seuraa se, että varsinainen maatalous kasvaa yhä suuremmiksi ja vähälukuisimmiksi yksiköiksi, jotka ovat entistä kannattavampia ja vähemmän tukea tarvitsevia.
Tuota "teollista" maataloustuotantoa täydentävät ne asutuskeskuksiin muuttaneet ja siellä varsinaisen elantonsa saavat, jotka haluavat jatkaa osa-aikaisina pienviljelijöinä kotitiloillaan. Nykyisenä helpon liikkumisen aikana sellainen on hyvin mahdollista. He pitävät maaseudun elävänä ja monipuolisena ja maalaismaiseman idyllisenä. Ja heitäkään ei tarvitse tukea nykyisen massiivisen maataloustuen tapaan.
Näin ollen sekä vihreistä, vasemmalta että oikealta tulevat näkemykset tähtäävät maatalouden ja laajemmassa katsannossa koko maaseudun kehittämiseen entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi. keskustan näkemykset ovat tässäkin vanhoihin kaavoihin jämähtäneitä, eikä niillä voida vastata ajan vaatimuksiin.
Keskustaa ei pienviljelijän elämä kiinnosta. Mutta sama ongelma meillä vallitsee muissakin ásioissa. Jos matkustat keski- tai eteläeurooppaan huomaat pian, että joka kylässä on oma leipomo, teurastamo, meijeri, panimo jne. Meillä kaikessa suositaan vain suuria yhtiöitä, leivät, makkarat, juustot ja oluet ajetaan satojen kilometrien päästä suurtuotantolaitoksista. Jotain on pielessä ja pahasti.
...on jo tullut muutama kommentti avaukseeni, mutta nyt olen sen verran matkaväsynyt, että en jaksa niihin vastailla, vaan painun pehkuihin.
Yhden asian haluan vielä mainita:
Nurmeksessa pidetyltä Karjalaisen kulttuurin kurssilta käsin Ilomantsin praasniekassa 20.7. käydessämme minua ja kolmea muuta kurssilaista, joiden joukossa mm. "oppilastoverini" radiotoimittaja Päivi istala, haastatteli Karjalainen-lehden paikallistoimittaja Armas Härkönen. Haastattelu julkaistiin seuraavan päivän lehdessä.
Onkohan Armas Härkönen sukua ilomantilaissyntyiselle ja siellä kesiään viettävälle Oivalle, jonka uskoin nähneeni praasniekan juhlakatoksen alla? Ei ole Oiva kieltänyt tai vahvistanut jo täällä esittämääni edellä mainittua arveluani.
Nyt hyvää yötä! Huomenna ehkä jossakin välissä "yritän nostaa saitin tasoa".
...yhteisesti tuon "Huomaan, että", joka lipsahti vastineeksi Sinulle.
Siksipä puoliunisenakin yhdyn edellä sanomaasi, sillä olen kyllä matkustellut runsaasti keskisessä kuten eteläisessäkin Euroopassa ja tehnyt saman havainnon. Sitä olen monta kertaa tuonut esiin eri "seuroissa", mm. viimeisessä ja pitkäaikaisessa työpaikassani Valion pääkonttorissa, ja saanut erilaisia selityksiä sille, miksi meillä ei niin ole. Mutta siitä ehkä huomenna!
Rengasmatkani karussa laitoksessani on päättynyt. Tulin kotiin jo vuotta ennen määräaikaa. Suurimman osan ajastani taivalsin rinkiä. Hyvin hoidettuja kyyliä ja rakkikoiria on nykyisin jo itäisissä ja pohjoisissakin vankiloissa, mutta kyllä läntinen Suomi siinä suhteessa on vielä edellä. Seinänkauneudessa asia on usein päinvastoin, joskin oma viehätyksensä on myös Perämeren avaralla pakkotyölaitoksella ja Etelä-Pohjanmaan laitoksilla.
Vaikka olen yli 50 vuoden aikana kovin urbanisoitunut, niin silmäni edelleen lepää maalaisvankilassa.
...avaustani, ja erityisesti Oiva Härkösen huomiota haen seuraavalla:
Etkö vain ollutkin, Oiva, siellä juhlakatoksen alla Ilomantsin praasniekassa? Pidän vaikenemistasi myöntämisen merkkinä.
Ja ilmeisesti se minua, Päivi Istalaa (radiotoimittaja), Eeva Ojaniemeä ja Hilkka Piirosta (kaikki kurssilaisiamme) haastatellut Karjalaisen paikallistoimittaja Armas Härkönen on sukulaismiehiäsi?
Se liturgian johtanut Oulun ortodoksipiispa, metropoliitta Panteleimon (joka istui etupenkillä siellä juhlakatoksessa ja minä melkein hänen takanaan) tuli kanssamme Nurmekseen ja piti seuraavana päivänä hienon esityksen ortodoksisuudesta kurssillamme.
Panteleimon on mm. Venäjällä (jo entisessä Neuvostoliitossa) ja Kreikassa laajasti ja syvällisesti opiskellut, hyvin sydämellinen mies. Häntä voidaan varauksetta sanoa sivistyneeksi sanan parhaimmassa merkityksessä. Söin Nurmeksessa samassa pöydässä hänen kanssansa, ja hän oli mitä parhin keskustelukumppani ihan "maallisissakin" asioissa.
Panteleimon oli ennen piispaksi tuloaan meidän Valamomme johtajana arkkimandriitan arvonimellä. Hän on kirjoittanut paljon, myös kaksi romaania, "Karjalan iloinen aika" ja "Pojan tie", joka kertoo hänen omasta elämänpolustaan.
Piispa Panteleimon on tosiaankin kaikkein korkeimman arvostuksen ansaitseva ihminen. Tunnen hänen elämäntarinansa. Olen myös lukenut hänen kirjansa.
Panteleimon on Salmilaisen siirtolaisperheen poika, syntynyt Vieremällä Pohjois-Savossa, jossa hänen isänsä oli polisina. Panteleimon jo pienestä pojasta asti halusi mennä luostariin ja tulla munkiksi tai papiksi, mutta isä vastusti ajatusta.Mutta hän piti päänsä.Siitä hänen kirjansa Pojan tie kertoo, vaikka ei ihan "yksi yhteen".
Panteleimon on yksi parhaita tuntemiani puhujia, ja aina niin luonnollinen ja ystävällinen. Hänen pitkä olemuksensa on niin luontaisen arvovaltainen, että hänen ei tarvite tehostaa itseään.
On meillä ollut hienoja ihmisiä luterilaisissakin piispoissa, mutta harvoin sellaisia kuin Panteleimon. Ihailen häntä hyvin paljon.
Pitikö Setä Panteleimom punaposkisista, nuorista pojista, silleen?
Kerrankin voin olla vuoren varma, että otsikkoni on oikea. Tuollainen typerys ei ansaitsisi minun reagointiani muuten, mutta kun kohdistat typeryytesi ilmeisen viisaalle ja hyvälle ihmiselle, niin en voi olla siihen sivusta puuttumatta.
Oletko varma, ettei pidä piukasta, punaposkisesta pojasta?
Tunnustit siis olleesi samoissa bakkanaaleissa tuon epäilyttävän poikien panijan kanssa...