"Sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa".

Psalmit 104:1-35 FB38
[1] Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi. [2] Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan; [3] sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä. [4] Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit. [5] Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti. [6] Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet. [7] Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon; [8] vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut. [9] Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata. [10] Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat. [11] Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat. [12] Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä. [13] Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa. [14] Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän [15] ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. [16] Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut. [17] Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä. [18] Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja. [19] Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa. [20] Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet. [21] Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa. [22] Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata. [23] Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti. [24] Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. [25] Merikin, suuri ja aava — siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä. [26] Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään. [27] Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa. [28] Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä. [29] Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen. [30] Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon. [31] Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita, [32] hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. [33] Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän. [34] Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa. [35] Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!

https://bible.com/bible/365/psa.104.1-35.FB38