Vuosi 2022 oli koronakriisin jälkeinen huippuvuosi, josta pudottiin alas. Kun merkitsemme vuoden 2022 tasoa luvulla 100, reaalinen BKT-kehitys on mennyt näin:
Talouden taso verrattuna vuoteen 2022 (Indeksi 2022 = 100)
2022: 100,0 (Vertailutaso – inflaation ja korkojen nousun alkupiste)
2023 (Lasku): 98,7 (Reaalinen talous supistui 1,3 %)
2024 (Nousu): 99,1 (Talous kasvoi 0,4 %, mutta jäi yhä jälkeen vuodesta 2022)
2025 (Nousu): 99,9 (Talous kasvoi 0,8 %, kuroen umpeen lähes koko kuopan)
2026 (Nykyhetki): n. 100,6–101,3 (Alkuvuoden vahva kiri nosti talouden vihdoin ohi vuoden 2022 tason)
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Laskuvaihe (2022 ➡️ 2023): Ukrainan sodan, energiakriisin ja hurjan korkojen nousun seurauksena taloudesta suli reaalisesti noin 1,3 %. Erityisesti rakennusala ja yksityinen kulutus romahtivat.
Nousuvaihe (2023 ➡️ 2026): Vuoden 2023 pohjalta tähän päivään tultaessa talous on kasvanut yhteensä noin 2–2,5 %.
Nettotulos (2022 vs 2026): Suomen talous on tällä hetkellä reaalisesti vain noin 0,5–1 % suurempi kuin vuonna 2022.
Suomi siis vietti käytännössä kolme vuotta (2023–2025) pelkästään kuroen umpeen vuoden 2023 kuoppaa. Vasta kuluvana vuonna 2026 olemme päässeet reaalitaloudessa aidosti eteenpäin vuoden 2022 tasosta.
Kasvu on vähäistä, vaikka muuta uutisoidaan. Velka sen sijaan kasvaa jatkuvasti, silti yritetään runnoa lävitse länsiradan tyyppisiä hankkeita.
Työttömyys kesäkuussa 12,8 % , prosentti on peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilastosta kesäkuulta 2026.
Mielestäni Suomen pitäisi jäädyttää kaikki ylimääräiset hankkeet, ilman tarkkoja laskelmia hankkeen kannattavuudesta ja työllistävästä vaikutuksesta 10 vuoden sisällä.
Talouden taso verrattuna vuoteen 2022 (Indeksi 2022 = 100)
2022: 100,0 (Vertailutaso – inflaation ja korkojen nousun alkupiste)
2023 (Lasku): 98,7 (Reaalinen talous supistui 1,3 %)
2024 (Nousu): 99,1 (Talous kasvoi 0,4 %, mutta jäi yhä jälkeen vuodesta 2022)
2025 (Nousu): 99,9 (Talous kasvoi 0,8 %, kuroen umpeen lähes koko kuopan)
2026 (Nykyhetki): n. 100,6–101,3 (Alkuvuoden vahva kiri nosti talouden vihdoin ohi vuoden 2022 tason)
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Laskuvaihe (2022 ➡️ 2023): Ukrainan sodan, energiakriisin ja hurjan korkojen nousun seurauksena taloudesta suli reaalisesti noin 1,3 %. Erityisesti rakennusala ja yksityinen kulutus romahtivat.
Nousuvaihe (2023 ➡️ 2026): Vuoden 2023 pohjalta tähän päivään tultaessa talous on kasvanut yhteensä noin 2–2,5 %.
Nettotulos (2022 vs 2026): Suomen talous on tällä hetkellä reaalisesti vain noin 0,5–1 % suurempi kuin vuonna 2022.
Suomi siis vietti käytännössä kolme vuotta (2023–2025) pelkästään kuroen umpeen vuoden 2023 kuoppaa. Vasta kuluvana vuonna 2026 olemme päässeet reaalitaloudessa aidosti eteenpäin vuoden 2022 tasosta.
Kasvu on vähäistä, vaikka muuta uutisoidaan. Velka sen sijaan kasvaa jatkuvasti, silti yritetään runnoa lävitse länsiradan tyyppisiä hankkeita.
Työttömyys kesäkuussa 12,8 % , prosentti on peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilastosta kesäkuulta 2026.
Mielestäni Suomen pitäisi jäädyttää kaikki ylimääräiset hankkeet, ilman tarkkoja laskelmia hankkeen kannattavuudesta ja työllistävästä vaikutuksesta 10 vuoden sisällä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä näkyy syy siihen miksi Suomessa ei talous kasva pitkällä aikavälillä ja alemmassa tilastossa näkyy seuraus siitä kun talous ei kasva !?
Lisätään vielä, Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin noin 90% ulkomailta !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Irlanti 21%
Keskim varallisuus aikuista kohti. USD
.🇨🇭 Switzerland: $910,000
2.🇺🇸 USA: $696,000
3.🇱🇺 Luxembourg: $655,000
4.🇭🇰 Hong Kong SAR: $648,000
5.🇦🇺 Australia: $616,000
6.🇸🇬 Singapore: $527,000
7.🇩🇰 Denmark: $523,000
8.🇳🇿 New Zealand: $450,000
9.🇳🇴 Norway: $425,000
10.🇳🇱 Netherlands: $415,000
11.🇧🇪 Belgium: $408,000
12.🇸🇪 Sweden: $406,000
13.🇨🇦 Canada: $400,000
14.🇩🇪 Germany: $347,000
15.🇫🇷 France: $341,000
16.🇹🇼 Taiwan: $333,000
17.🇮🇪 Ireland: $314,000
18.🇮🇱 Israel: $312,000
19.🇰🇷 South Korea: $311,000
20.🇪🇸 Spain: $306,000
21.🇬🇧 UK: $293,000
22.🇦🇹 Austria: $280,000
23.🇮🇹 Italy: $279,000
24.🇯🇵 Japan: $212,000
25.🇫🇮 Finland: $209,000
26.🇵🇹 Portugal: $196,000
27.🇶🇦 Qatar: $189,000
28.🇲🇹 Malta: $164,000
29.🇦🇪 UAE: $158,000
30.🇬🇷 Greece: $143,000
Työttömyys heinäkuussa 13,2 % , prosenttia, prosentti on peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilastosta kesäkuulta 2026.
KEHA-keskuksen työnvälitystilaston (eli entisten TEM-lukujen) mukaan elokuun 2026 lopussa Suomessa oli:
Koko maan keskimääräinen työttömyysaste: 12,0 prosenttia.
Työttömät työnhakijat: Yhteensä 329 618 henkilöä (sisältää 11 982 kokoaikaisesti lomautettua).
Laaja työttömyys: 398 400 henkilöä (sisältää myös aktivointipalveluissa olevat).Määrä kasvoi edellisen vuoden elokuusta 18 491 henkilöllä (noin 6 %).
Pitkäaikaistyöttömien määrä oli samalla selvässä kasvussa.