Karjalan kastaminen 800 vuotta

Vuonna 2027 vietetään Venäjällä - tai ainakin Venäjän ortodoksikirkon piirissä, kuten myös Suomen ortodoksikirkossa, Karjalan kastamisen 800-vuotisjuhlavuotta:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012165019.html

Asiasta nyt voi olla mitä mieltä tahansa, mutta tunteita se tuntuu herättävän eikä vähiten Suomen ei-ortodoksisen väen keskuudessa. Tapahtumassa nähdään propagandaulottuvuuksia, jotka rinnastetaan Venäjän ja Ukrainan väliseen kulttuuri- ja uskontosotaan. Kyse on ennen kaikkea Venäjän varhaishistorian tarkastelun haasteista.

Itse laittaisin jäitä hattuun. Karjala ja karjalaisuus ovat vuoron perään joutuneet niin Suomen kuin Venäjänkin omimiksi. Vaikeinta on ollut tunnustaa, että Karjalassa on aina ollut vaikutteita molemmista.

Tosiasiassa Karjala on kuin Skandinavia: maantieteellinen alue, jonka osaamme sijoittaa kartalle, mutta joka ei kuitenkaan ole valtio. Niin Skandinaviassa kuin Karjalassakin on vaikutteita useamman maan kulttuurista, ja alueilla puhutaan useita eri kieliä. Alueita halkoo yksi tai useampia valtiorajoja. Kysyttäessä vastaaja osaa nimetä jotain ko. alueen piirteitä, ja joku toinen vetää esille joitain aivan muuta. Kumpikaan ei ole silti väärässä vaan yhtä aikaa oikeassa.

Juhlinnan pääpaikaksi on valittu Kurkijoki, joka on muinais-Korelan / Karjalan keskusalueita. Sieltä oli toisaalta vanhastaan hyvät vesiyhteydet Suomen suuntaan, ja mahdollisuudet käydä kauppaa - asia, mistä kauppiasvaltio Novgorod hyötyi olemassaolonsa ajan aina 1400-luvulle.

Olipa Kurkijoki myös Suomen tasavallan toisen presidentin Lauri Kristian Relanderin syntymäpaikka. Tämä pala suomalaista historiaa on Venäjän Karjalassa ilmeisen tarkoituksellisesti pyritty vaientamaan.

Ennen nykyistä rajasulkua Venäjän Karjalassa käydessäni, mm. Petroskoissa, panin kyllä merkille Karjalan tasavallan ottaneen hyvin käyttöönsä Karjalan kulttuurin erinäisiä ominaispiirteitä markkinoinnissaan. Jos Suomen puolella "karjalaisuuteemme" liitetään ripaus venäläisyyden ja ortodoksikirkon vaikutusta, oli Venäjän puolella ymmärretty myös Suomen läheisyyden merkitys sille, miksi Venäjän Karjala on muotoutunut. Lähitulevaisuudessa tällaisen vuorovaikutuksen soisi toki jatkuvan.