Kaikki ovat varmasti kuulleet jonkun suusta tuon johtolauseen, jonka jälkeen kuullaan liuta feministisiä näkemyksiä. Miksi naiset eivät uskalla myöntää olevansa feministejä? Jos sillä on negatiivinen kaiku, otetaan se pois näyttämällä hyvää esimerkkiä.
en ole feministi, mutta..MITÄ MUTTA?
plum
6272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ettei naisen asemaa parantava nainen voi niin hyvää esimerkkiä näyttääkään, että tietty porukka hänet koskaan hyväksyy. Kun ei hyväksytä naisen aseman parantamista yleensäkään, niin ei tietenkään hyväksytä ketään, joka sen asian puolesta puhuu tai toimii.
Muutenhan yhteiskuntamme on jo hyväksynyt feminismin tavoitteet, mutta sitten taas nousee vastavoimana liike, joka vastustaa naisen aseman parantamista. Loputonta...
Mutta sittenkään, kahta en vaihda ja toinen on feminismi ja toinen...
Enpä paljoa ihmettele, miksi moni feministisesti ajatteleva nainen ei itseään nimeä feministiksi. Ensinnäkin sanalla on kyllä Suomessa ihan uskomattoman huono jälkimaku, ihmeellistä kyllä. Olisiko kukaan muuten mahtanut tehdä asiasta ihan perusteellista tutkimusta, mistä tuo feminismi-sanan suhteeton negatiivisuus Suomessa on saanut voimansa? Täällähän feministit eivät ole kuitenkaan erityisemmin riehuneet..
Luulenpa, ettei moni nainen edes hoksaa ajattelevansa nimenomaan feministisesti sen jälkeen kun on altistettu "feministit ajavat naisten ylivaltaa" tyyppisille ajatuksille. Siihen kun yhdistetään tälläkin palstalla päivittäin esiin tulevat näkemykset feministien rumuudesta, karvaisuudesta, miesmäisyydestä, vallanhimosta, omaneduntavoittelusta, itsekkyydestä, valehtelemisesta, miesten alistamisesta, ympäristöntuhoamisesta, epäinhimillisyydestä jne jne niin kukapa sitä edes enää haluaa sanoa olevansa feministi. Siis jos ei tiedä paremmin, mitä feminismi OIKEASTI on ja voi olla. Täällähän se näkyy, että feminismi on vain kaikkea pahaa tavoitteleva ja feministi oikea antikristus. Helppo kohde vai mitä?
Negatiivista kaikua siis riittää, mutta hyvän esimerkin näyttämistä todella tarvitaan. Jokainen feministi voi niin tehdä ainakin omassa lähipiirissä ja omassa elämässään.
Mutta entäs jos feministi pystyy antamaan sitä hyvää esimerkkiä omassa elämässään vasta sen jälkeen, kun on entinen feministi?
Jos yksinkertaisesti miehet eivät halua, että naiset ajavat omia etujaan. Miehet eivät halua lisää kilpailijoita työelämään, miehet eivät halua luopua erikoisasemastaan passattavana, miehet eivät halua/kykene kompromisseihin naisen kanssa. Entä jos miesten harjoittama propaganda on purrut osaa naisia ja he pelkäävät itse aiheuttavansa lisää vaikeuksia elämäänsä esiintymällä feministinä.
Vain todella vahva ja lievästi "hullu" nainen sanoo olevansa feministi! Ja sellainen nainen, joka on valmis uhraamaan vaikkapa uransa aatteen puolesta.
En nyt haluaisi tehdä feministinä olosta mitään marttyyriutta tai supervoimia vaativaa. Se taas aiheuttaa lisää sitä työntövoimaa pois feminismistä. Toisaalta en haluaisi turhan voimakkaasti asettaa naisia ja miehiä vastakkainkaan. Minulle feministinä olo ei ole pelkästään naisten "etujen" ajamista vaan myös sen toisen puolikkaan pohtimista. Ne ajat ovat ohi, milloin mies nähtiin tiettynä normina oikeuksille, jotka myös naisten täytyy saada. Nyt pitää miettiä enemmän kokonaisuutta, inhimillisempää ja avoimempaa elämää niin naisille kuin miehillekin. Miehet täytyy saada mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sukupuolista.
Jos mediaa äkkiseltään muistelee, niin Suomessa saa kyllä ihan mukavaa julkisuutta julistautumalla feministiksi. Jos sillä sanalla nyt on sitten huono maku, niin sitä ei ainakaan paranna tuon kaltainen ajattelu, jossa miehet ovat ryhmänä naisia vastaan. Jos lähihistoriaa katsoo, niin miesten rooli on muuttunut täysin sukupolvessa, tai kahdessa ja tasa-arvossa alkaa olla kyse muustakin kuin naisten oikeuksista. Miehet ottavat vastuuta lasten hoidosta, mutta miesten oikeudet lapsiin on onnettomat. Lisäksi suurin muutos yhteiskunnassa on tapahtunut miesten ollessa päättäjien enemmistönä ja naisryhmien painostuksen ollessa nykyistä paljon alhaisempi.
Itse kuulutan kaikille, että olen feministi! Mutta se hauska juttu: Olin terassilla, siellä oli tuttuja nuoria miehiä, sellaisia "Suomihenkisiä". Melkein kaikilla oli sellainen "sano ei lakupekoille"-paita. Kysyin yhdeltä, että mitäs sanoisit sellaisesta paidasta, jossa lukee: Telaketjufeministi! Nuori herra siihen sanoi hiukan järkyttyneenä: Oot sä joku seksin vastustaja!! Että näin se asia usein käsitetään. Luulin, että tuollaiset nuoret miehet, joilla on itselläänkin "vakaumuksia", ymmärtäisivät, mutta olin varmaan väärässä. Piti sitten kouluttaa sitä nuorukaista hiukan.