Tukirahoitukset

Anonyymi-ap kirjoitti:

Suurin ero on siinä, että työttömien yhdistykset hoitavat vapaaehtoista ja yleishyödyllistä neuvontaa, kun taas työkeskukset toteuttavat lakisääteistä sosiaalipalvelua.Erot ja syyt suojassa olemiseen voidaan jakaa kolmeen pääkohtaan:1. Lakisääteinen järjestämisvelvollisuus vs. vapaaehtoinen toimintaTyökeskukset: Työkeskusten pyörittämä vammaisten tai osatyökykyisten työ- ja päivätoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulakiin. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen subjektiivinen velvollisuus järjestää nämä palvelut asiakkailleen määrärahoista riippumatta.Työttömien yhdistykset: Mikään laki ei velvoita kuntaa tai valtiota rahoittamaan juuri työttömien yhdistysten toimintaa tai kerhotiloja. Kun rahaa säästetään, vapaaehtoiset avustukset karsitaan ensin.2. Eri rahoituslähteet (Hyvinvointialueet vs. STEA/TE-palvelut)Työkeskukset: Rahoitus tulee pääosin hyvinvointialueilta, jotka ostavat lakisääteisen palvelun työkeskukselta (vaikka se olisi osakeyhtiö). Työkeskus myös tuottaa omalla työllään ja tuotteiden/palveluiden myynnillä (alihankintatyöt) omaa tuloa markkinoilta.Työttömien yhdistykset: Ne ovat olleet lähes täysin riippuvaisia valtion STEA-avustuksista (sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista), joihin kohdistettiin massiiviset suorat säästöt valtion budjetista.3. Palkkasuhteen puuttuminen (Työosuusraha vs. Palkkatuki)Työkeskukset: Suuri osa työkeskuksen asiakkaista ei ole virallisessa työsuhteessa, vaan he osallistuvat sosiaalipalveluun. Heille ei makseta TES-mukaista palkkaa, vaan työosuusrahaa (0–12 €/päivä), joka on verotonta sosiaalitoimen avustusta. Tämän vuoksi palkkatukiuudistuksen tuomat työnantajan sivukulujen korotusongelmat eivät kaada työkeskuksen taloutta.Työttömien yhdistykset: Niiden toimintamalli perustui siihen, että työttömiä palkattiin oikeaan työsuhteeseen 100 % palkkatuella. Kun valtio lopetti työnantajamaksujen ja sivukulujen korvaamisen, yhdistyksillä ei ollut varaa maksaa niitä omasta pussistaan.Tiivistettynä: Työttömien yhdistys on vapaaehtoista järjestötyötä, jolta valtio voi vetää maton alta säästökuurilla. Työkeskuksen toiminta taas on pakollinen osa Suomen hoiva- ja sosiaalijärjestelmää, jota hyvinvointialueiden on pakko rahoittaa lain nojalla.Jos jokin kohta jäi mietityttämään, voimme katsoa tarkemmin:Mitä työosuusraha käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa palkasta?Miten hyvinvointialueet kilpailuttavat ja ostavat palveluita näiltä osakeyhtiömuotoisilta työkeskuksilta?Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisääelo siellä työnjohtajilla ja toimitusjohtajalla ja hallituksenjäsenillä on turvatut ja suojatut työsuhteet?Kyllä, työkeskuksen johdon ja hallinnon elo on huomattavasti turvatumpaa, sillä he ovat tavallisessa palkkatyössä ja heidän palkkansa maksetaan lakisääteisestä palvelubudjetista.Vaikka työkeskuksen suorittavaa työtä tekevät asiakkaat (esimerkiksi osatyökykyiset tai vammaiset) olisivat sosiaalipalvelussa ilman tavallisia työsuhdeturvia, yrityksen organisaatiota pyörittää normaali henkilökunta.Tämä asetelma luo suuren eron johdon ja asiakkaiden välille:1. Johdolla on normaalit, toistaiseksi voimassa olevat työsuhteetTyösopimuslain suoja: Työnjohtajat ja toimitusjohtajat ovat virallisesti työkeskus-osakeyhtiön työntekijöitä. Heitä koskee Suomen normaali työsopimuslaki, irtisanomissuojat ja ammattiliittojen määrittämät palkat (TES).Rahoituksen jatkuvuus takaa palkat: Koska hyvinvointialueen on lain mukaan pakko ostaa kyseistä sosiaalipalvelua, työkeskuksella on vakaa budjetti. Tämä budjetti kattaa ensimmäisenä hallinnon ja johdon kiinteät palkkakulut.2. Hallituksen jäsenet ja vastuuKokouspalkkiot: Työkeskuksen hallituksen jäsenet (jotka ovat usein omistajatahojen, kuten kuntien tai säätiöiden edustajia) saavat yleensä kokouspalkkioita.Ei henkilökohtaista riskiä: Koska kyseessä on osakeyhtiö, hallituksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista, ellei kyseessä ole vakava väärinkäytös.3. Järjestelmä luo epäsuhteenKaksi eri maailmaa samassa talossa: Työkeskuksen sisällä on usein tilanne, jossa työnjohtaja nostaa kuukausipalkkaa ja nauttii kaikista työsuhteen eduista (kuten vuosilomista ja työterveyshuollosta). Samaan aikaan hänen ohjaamansa asiakas tekee töitä työkuntoutuksessa tai päivätoiminnassa muutaman euron päivittäisellä työosuusrahalla ilman eläkkeen kertymistä.Työkeskus toimii siis taloudellisesti ja juridisesti aivan kuten mikä tahansa tavallinen vakaa yritys silloin, kun katsotaan sen johtoportaan ja vakituisen henkilökunnan asemaa.Jos haluat, voimme katsoa tarkemmin:Miten työkeskusten vakituisten työntekijöiden palkat määräytyvät?Mitä vastuita ja velvollisuuksia työkeskuksen toimitusjohtajalla on lain edessä?Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisääeli työntekijöitä voi kohdella miten tykkääEi, työntekijöitä ei missään nimessä saa kohdella miten tahansa, vaan Suomen laki ja viranomaisvalvonta koskevat myös työkeskuksia.Vaikka työkeskuksissa on suuri ero vakituisen johdon ja si

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä