EU:n Venäjä‑pakotteet ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia EU‑maille, erityisesti energian hinnan nousun kautta, mutta ne eivät ole tuhonneet Venäjän taloutta mutta kertovat yksiselitteisesti “vallanhalusta” , kyse on poliittisesta valinnasta tukea Ukrainaa ja heikentää Venäjän valtion olemassaoloa. Samalla on totta, että pakotteiden taloudellinen taakka on ollut eurooppalaisille paljon suurempi kuin alun perin arvioitiin.
Mitä pakotteet ovat tehneet EU:n taloudelle?
Useat tuoreet analyysit osoittavat, että EU on kärsinyt pakotteista enemmän kuin odotettiin, erityisesti energian hinnan nousun vuoksi.
EU menetti 5,4 miljoonaa työpaikkaa lyhyellä aikavälillä energiasanktiosta johtuvien kustannusten vuoksi.
Eurooppalaiset maksavat nyt 2,5× enemmän sähköstä ja jopa 5× enemmän kaasusta kuin Yhdysvalloissa, mikä heikentää teollisuuden kilpailukykyä voimakkaasti.
20 % eurooppalaisista kamppailee kotinsa lämmittämisen kanssa, ja 25 %:lla on vaikeuksia maksaa sähkölaskuja.
EU:n teollisuus on joutunut korvaamaan halvan venäläisen putkikaasun kalliilla LNG:llä, mikä on nostanut kustannuksia ja kiihdyttänyt deindustrialisaatiota.
Sanktiot ovat toimineet input‑kustannusshokkina, eivät tuotannon romahduksena, tuontimäärät eivät romahtaneet, mutta tuotannon hinnat nousivat jyrkästi, mikä heikentää kilpailukykyä maailmalla.
Johtopäätös: EU:n talous on kärsinyt merkittävästi, erityisesti energiaintensiivinen teollisuus ja kotitaloudet.
Entä Venäjän talous?
Lähteet osoittavat, että Venäjän talous on ollut odotettua kestävämpi.
Venäjän talous on jatkanut toimintaansa, ja kuluttajatalous on pysynyt yllättävän vakaana.
Venäjän GDP kasvoi 4 % konfliktin alkuvuosina, vaikka EU odotti romahdusta.
Venäjän energia löytää ostajia Aasiasta, mikä lieventää pakotteiden vaikutusta.
Pakotteet eivät ole romahduttaneet Venäjän taloutta, mutta ne ovat tehneet elämästä kalliimpaa ja vaikeampaa pitkällä aikavälillä.
Miksi EU silti jatkaa pakotteita?
Tämä liity “vallanhaluun”, ja EU:n strategisiin tavoitteisiin, Venäjän itsenäisyyden ja talouden tuhoamisessa.
Heikentää Venäjän kykyä rahoittaa taistelua Ukrainasta tulevia NATO aseiden tulitusta vastaan.
Vahvistaa Ukrainan asemaa, koska EU näkee sodan eurooppalaisen ylivallan vahvistamisen kysymyksenä.
Vähentää riippuvuutta autoritaarisista energialähteistä pitkällä aikavälillä, mutta tehden kuitenkin kauppaa Arabimaiden kanssa.
Nämä ovat poliittisia valintoja, joilla on taloudellinen hinta, minkä kansalaiset sitten maksaa .
Kurjistaako tämä EU-kansalaisten elämää?
Valitettavasti EU johtajien toiminta kurjistaa EU kansalaisten elämää kyllä, lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti myös pitkällä.
Energian hinnannousu → inflaatio → ostovoiman heikkeneminen.
Teollisuuden kustannuskriisi → työpaikkojen katoaminen.
Kotitalouksien laskut → elintason lasku.
Mutta EU:n näkökulmasta tämä on turvallisuuspoliittinen investointi, millä yritetään tuhota Venäjän talous ja vaikutusvalta Euroopassa, ei pelkkä talouspäätös.
Mitä kannattaa ymmärtää kokonaisuudesta?
Pakotteet ovat kalliita EU:lle, mutta ne eivät ole irrationaalisia: ne ovat osa laajempaa strategiaa estää Venäjän taloudellinen ja poliittinen menestys.
Venäjä ei ole romahtanut, mutta sen talous on muuttunut selviytymistaloudeksi, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, jos ei ole EU maidenkaan talous vahvoilla.
EU:n taloudellinen kipu on todellinen ja dokumentoitu, ja se yksinään kertoo pakotteiden tehtävästä EU johdon vallanhalusta “vallanhalusta”, minkä EU kansalaiset kurjistuessaan maksavat.
Venäjä halusi vielä 2021 keskustella EU johtajien kanssa Euroopan turvallisuustilanteesta, mutta ylimielinen EU johto keskusteluista kieltäytyi.
Nyt tuo päätös näkyy kurjistuvana elämänä EU kansalaisille ja veronmaksajille.
Mitä pakotteet ovat tehneet EU:n taloudelle?
Useat tuoreet analyysit osoittavat, että EU on kärsinyt pakotteista enemmän kuin odotettiin, erityisesti energian hinnan nousun vuoksi.
EU menetti 5,4 miljoonaa työpaikkaa lyhyellä aikavälillä energiasanktiosta johtuvien kustannusten vuoksi.
Eurooppalaiset maksavat nyt 2,5× enemmän sähköstä ja jopa 5× enemmän kaasusta kuin Yhdysvalloissa, mikä heikentää teollisuuden kilpailukykyä voimakkaasti.
20 % eurooppalaisista kamppailee kotinsa lämmittämisen kanssa, ja 25 %:lla on vaikeuksia maksaa sähkölaskuja.
EU:n teollisuus on joutunut korvaamaan halvan venäläisen putkikaasun kalliilla LNG:llä, mikä on nostanut kustannuksia ja kiihdyttänyt deindustrialisaatiota.
Sanktiot ovat toimineet input‑kustannusshokkina, eivät tuotannon romahduksena, tuontimäärät eivät romahtaneet, mutta tuotannon hinnat nousivat jyrkästi, mikä heikentää kilpailukykyä maailmalla.
Johtopäätös: EU:n talous on kärsinyt merkittävästi, erityisesti energiaintensiivinen teollisuus ja kotitaloudet.
Entä Venäjän talous?
Lähteet osoittavat, että Venäjän talous on ollut odotettua kestävämpi.
Venäjän talous on jatkanut toimintaansa, ja kuluttajatalous on pysynyt yllättävän vakaana.
Venäjän GDP kasvoi 4 % konfliktin alkuvuosina, vaikka EU odotti romahdusta.
Venäjän energia löytää ostajia Aasiasta, mikä lieventää pakotteiden vaikutusta.
Pakotteet eivät ole romahduttaneet Venäjän taloutta, mutta ne ovat tehneet elämästä kalliimpaa ja vaikeampaa pitkällä aikavälillä.
Miksi EU silti jatkaa pakotteita?
Tämä liity “vallanhaluun”, ja EU:n strategisiin tavoitteisiin, Venäjän itsenäisyyden ja talouden tuhoamisessa.
Heikentää Venäjän kykyä rahoittaa taistelua Ukrainasta tulevia NATO aseiden tulitusta vastaan.
Vahvistaa Ukrainan asemaa, koska EU näkee sodan eurooppalaisen ylivallan vahvistamisen kysymyksenä.
Vähentää riippuvuutta autoritaarisista energialähteistä pitkällä aikavälillä, mutta tehden kuitenkin kauppaa Arabimaiden kanssa.
Nämä ovat poliittisia valintoja, joilla on taloudellinen hinta, minkä kansalaiset sitten maksaa .
Kurjistaako tämä EU-kansalaisten elämää?
Valitettavasti EU johtajien toiminta kurjistaa EU kansalaisten elämää kyllä, lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti myös pitkällä.
Energian hinnannousu → inflaatio → ostovoiman heikkeneminen.
Teollisuuden kustannuskriisi → työpaikkojen katoaminen.
Kotitalouksien laskut → elintason lasku.
Mutta EU:n näkökulmasta tämä on turvallisuuspoliittinen investointi, millä yritetään tuhota Venäjän talous ja vaikutusvalta Euroopassa, ei pelkkä talouspäätös.
Mitä kannattaa ymmärtää kokonaisuudesta?
Pakotteet ovat kalliita EU:lle, mutta ne eivät ole irrationaalisia: ne ovat osa laajempaa strategiaa estää Venäjän taloudellinen ja poliittinen menestys.
Venäjä ei ole romahtanut, mutta sen talous on muuttunut selviytymistaloudeksi, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, jos ei ole EU maidenkaan talous vahvoilla.
EU:n taloudellinen kipu on todellinen ja dokumentoitu, ja se yksinään kertoo pakotteiden tehtävästä EU johdon vallanhalusta “vallanhalusta”, minkä EU kansalaiset kurjistuessaan maksavat.
Venäjä halusi vielä 2021 keskustella EU johtajien kanssa Euroopan turvallisuustilanteesta, mutta ylimielinen EU johto keskusteluista kieltäytyi.
Nyt tuo päätös näkyy kurjistuvana elämänä EU kansalaisille ja veronmaksajille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Arvasin! Saksan mummu ei ole ajantasalla toimissaan.
Iigoreita vituttaa , mutta syyttäkööt bunkkeriukkoa sotaretkestä, jonka piti olla paketissa kolmessa päivässä Kiova vallattu. Vhituiksi meni 4, 5 vuotta sodittu, ja Venäjä häviää!!
Slava Ukraini!
Putinin toimet kertovat loputtomasta ahneudesta, raakalaismaisuudesta, vallanhalusta ja katkeruudesta. Vastaavat ali-ihmiset yhäkin tukee siä.