Euroopan unionista on valitettavasti muodostumassa
yksi merkittävimmistä Suomen jalon kielen uhkakuvista.
Merkittävimpiä edellytyksiä puhutun kielen säilymiselle ovat että,
niillä on tarpeeksi puhujia ja puhujat muodostavat maantieteellisesti, valtiollisesti ja kulttuurisesti selkeärajaisen yhteisön, joka pystyy ylläpitämään kieltä koulutuksessa, kulttuurissa ja politiikassa.
Puhujien määrä ja kieliyhteisön selkeärajaisuus ovatkin tärkeitä kielen elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Olkoonkin että olemme globaalin median, viestinnän ja muuttoliikkeen piirissä pidän kansallisvaltion säilyttämistä merkittävimpänä Suomen kielen säilymisen takeena.
Olisihan se perin merkillistä jos me Nooan pojanpojan Maagogin (näin taru kertoo tuonnimisen klopin tänne saapuneen n.vuonna 80-jälkeen vedenpaisumuksen ;) jälkeläiset menettäisimme kielemme. No viimeisessä osiossa hieman kevennystäkin aiheeseen uskoo ken uskoo UkkoNooa juttuja, kieliasiani vain on huolestuttavan totta.
yksi merkittävimmistä Suomen jalon kielen uhkakuvista.
Merkittävimpiä edellytyksiä puhutun kielen säilymiselle ovat että,
niillä on tarpeeksi puhujia ja puhujat muodostavat maantieteellisesti, valtiollisesti ja kulttuurisesti selkeärajaisen yhteisön, joka pystyy ylläpitämään kieltä koulutuksessa, kulttuurissa ja politiikassa.
Puhujien määrä ja kieliyhteisön selkeärajaisuus ovatkin tärkeitä kielen elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Olkoonkin että olemme globaalin median, viestinnän ja muuttoliikkeen piirissä pidän kansallisvaltion säilyttämistä merkittävimpänä Suomen kielen säilymisen takeena.
Olisihan se perin merkillistä jos me Nooan pojanpojan Maagogin (näin taru kertoo tuonnimisen klopin tänne saapuneen n.vuonna 80-jälkeen vedenpaisumuksen ;) jälkeläiset menettäisimme kielemme. No viimeisessä osiossa hieman kevennystäkin aiheeseen uskoo ken uskoo UkkoNooa juttuja, kieliasiani vain on huolestuttavan totta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomelle ja suomen kielelle on mamut sun muut negridisen rodun edustajat.
"Suomelle ja suomen kielelle on mamut sun muut negridisen rodun edustajat."
Onko sinun tai tyttöystäväsi puheeseen tarttunut paljonkin somalialaisia sananparsia viime aikoina?
"Euroopan unionista on valitettavasti muodostumassa yksi merkittävimmistä Suomen jalon kielen uhkakuvista. "
Tälle suomen kieleksi kutsutulle lainasanojen kokoelmalle uusien lainasanojen saaminen olisi rikastus, ei uhka.
Hirvittää, kun lainasanoja ja esim. elokuvien ja kirjojen nimiä käännetään yhä vähemmän suomeksi. Englanti on Suomen korkeasti koulutetun eliitin kieli, ja puhtaat anglismit vilistävät tietoähkyisten lasten suusta.
"puhtaat anglismit vilistävät tietoähkyisten lasten suusta. "
On meillä muitakin kuin "anglismeja" suomen kielessä:
1) Indoeurooppalaiset sanat ovat tulleet vaiheessa, jossa uralilaisia kieliä puhuvat metsästäjät joutuivat ensi kerran tekemisiin indoeurooppalaisia kieliä puhuvien maanviljelijöiden kanssa
2) arjalaiset lainasanat tulivat Mustanmeren pohjoispuolisilta karjankasvattajilta (ennen vuotta 3000 eKr. Yamnaya-kulttuurista ja paljon myöhemmin mm. skyyteitä)
3) balttilaiset lainasanat tulivat lähinnä pronssikaudella skandinaavisen pronssikulttuurin piiristä
5) kantaskandinaaviset lainasanat tulivat rautakaudella Skandinaviasta
6) muinaisvenäläiset lainasanat tulivat slaavilaisekspansion aikana Venäjältä
7) muinaisruotsalaiset lainasanat tulivat keskiaikana Ruotsista suomenruotsalaisten esivanhempien mukana
8) venäläiset lainasanat tulivat varsinkin autonomian kaudella
9) antiikin (kreikan ja latinan) lainasanoja tuli 1600-luvulta lähtien usean vuosisadan aikana lähinnä ruotsin kielen kautta
10) amerikanenglannin lainasanoja on tullut varsinkin viimeisen 40 vuoden aikana.
Suomi on maantieteellisesti, valtiollisesti ja kulttuurisesti harvinaisen selkeärajainen yhteisö, joten kielestä ei tarvitse olla huolissaan vielä pitkään aikaan. Englanti olisi tuossa suhteessa suuremmassa vaarassa. Ja siksipä se muuttuukin jatkuvasti paljon enemmän kuin suomi, joka on pysynyt poikkeuksellisen samanlaisena vuosisadasta toiseen.
Suomea itseasiassa Ruotsalaistetaan yhäkin, mm Savukoskella keksitään yhäkin metsälammille myös Ruotalaiset nimet vaikkei alueen asutushistoriaan kuulu Ruotsalaisuus mitenkään.
En ymmärrä tätä eri paikkauntien Ruotsalaistamista, miksei hyväksytä sitä tosiasiaa että suurin osa Suomen paikkakunnista on joko Suomen tai Saamen kielisiä, tai niillä on nimi jonka kieltä emme pysty tarkkaan edes muistamaan, kuten "Päijänne" tai "Saimaa".
..mistä nuo on tulleet. Oot ollu liika kauan köyhän Keuruun murteen piirissä :P .
Saimaa = SAI..MAA ..Sai maaa ..Saema hoe missä sie oot. Ratkaisu nro 1.
Päijänne = No poijjaat mihin Päi lähethän nettistämmään..- No tuonne PÄI- mihin JÄNNE jöpöttää . Ratkaisu nro 2.
Jo vain. Helteet hapristaneet tolokuttomaksi :D