Nyt jenkit aikoo lopettaa sukkulalennot, kun ne paskat ei pysy kasassa edes lähtökiihdytyksessä. On siinä se hyvä puoli, etteivät jenkit välttämättä saakaan käyntiin avaruuden aseistamisohjelmaansa, pommit kun voisi tulla omaan niskaan ennen kuin niitä saa avaruuteen!
Jenkkipaskat ei kestä osa II
Hitman -1
13973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
'avaruusohjelmat' niista ei ole kuulunut mitaan,kai
sitten laika koiran aikoihin??hau-hau..
paljon venäläisiä on kuollut laukaisuissa. Heillä ei ole tapana pistää kuolemantapauksia julkisuuteen kun kaikki laukaisut on tiedotusvälineiltä salassa :)Se on venäläisten tapa. Kaikki avaruusvermeet on teknisesti NIIN monimutkaisia, että on ihme jos ne saadaan ilman ongelmia avaruuteen. Aika höhlä kyllä olet :)
eiköhän Venäjällä ole vielä nykyäänkin suht vapaa tiedonvälitys ja se on ollut vapaa 80-luvun puolivälistä asti, eikä sieltä päin avaruusonnettoomuksista ole kuulunut mitään.
väärässä! 80-luvulla on laukaisuissa kuollut toistakymmentä kosmonauttia. Ainoastaa ONNISTUNEET laukaisut julkistetaan.
noista luvuista, mutta epämääräisesti kadonneita "haamu-kosmonautteja" on pilvinpimein (1950-70). Joitain on kuollut myös avaruuteen. Nimiä ei ole läheskään kaikkia vieläkään julkistettu ja tuskin julkistetaankaan.
Tiettävästi 80-luvulla ei ole kuollut yhtäkään kosmonauttia, mutta vain "tiettävästi".
Totuus on kuitenkin se, että venäläisten raketit ovat yksinkertaisia ja amerikkalaisesta näkökulmasta todella alkeellisia verrattuna teknisesti monimutkaiseen sukkulaan. Sukkulat ovat kuitenkin olleet kehityksen kannalta tärkeitä. Alkeellisilla raketeilla ei olisi voitu toteuttaa isoja hankkeita, kuten avaruusasemien toteuttamista. On selvää, että amerikkalainen teknologia tulee tulevaisuudessa jylläämään täysin venäläisen teknologian. Luulenpa, että venäläiset lopettavat vanhojen rakettiensa käytön ja jatkavat lentoja amerikkalaisilla välineillä.
Heitit kehiin taas kaksi omaa mielipidettäsi sen kummemmin perustelematta niitä.
Toinen oli tuo, että kosmonautteja on kuollut "pilvinpimein" avaruusonnettomuuksissa. Saa helposti ksityksen , että kosmonautteja olisi kuollut satoja ellei tuhansia. Aina kun esittää tuollaisia väittämiä ja lukuja, pitää ne perustella. ja jos ei kykene perustelemaan, silloin ei pidä esittää moisia väitteitä ja lukuja.
Juttusi loppuosa meni kummalliseksi. Väitit, ettei venäläisiä Sojuz- ja ISS-avaruusasemia olisi voitu toteuttaa ilman amerikkalaisat teknologiaa, mutta nehän toteutettiin. toki ISS:ssä voi olla jonkin verran amerikkalaisteknologiaa, mutta runko ja perusasiat ovat venäläistä teknologiaa, joita ilman koko avaruusasemaa ei oltaisi voitu lähettää avaruuteen pysyvästi.
amerikkalaiset eivät edelleenkään kykene lähettämänä avaruuteen pysyviä miehitettyjä avaruusasemia rahastaan ja teknologiastaan huolimatta.
kun ärsyttää tuollainen. ISS on kansainvälisenä työnä toteutettu avaruusasema, eikä venäläinen. Vaikka pohjana käytettiin MIR-2:sta, niin voimanlähdepuoli (eli se vaativin) on jäänyt Nasan ja Boeingin kontolle. Tietoteknisesti jenkit ovat venäläisiä valovuoden verran edellä.
Venäläiset eivät ole onnistuneet etenemään teknisesti sitten yhtään 80-luvun. Sehän tietäisi katastrofia jos he noilla resusseilla sitä yrittäisivät.
Jenkit eivät pärjää ilman venäläistä tietotaitoa.
Miksei jenkeillä ole aivan ikiomaa avaruusasemaa, kun kerran rahaa riittää Irakinkin miehitykseen melkein 100 miljardia dollaria per vuosi?
jauhetaan! Tässä faktaa kummallekin!
"Avaruusasemien historia
Ensimmäinen neuvostoliittolainen avaruusasema laukaistiin vuonna 1971, jolloin alkoi kaikkiaan seitsemän ensimmäisen polven avaruusaseman sarja. Asemista tosin vain neljä kykeni vastaanottamaan miehistön ja lennot vaativat myös kolmen kosmonautin hengen, kun Saljut 1:llä kolme viikkoa oleskelleen miehistön Sojuz-kapselista paluumatkalla karkasi happi.
Toisen sukupolven asemat Saljut 6 ja 7 olivat avaruudessa vuodesta 1977 vuoteen 1982 ja vuodesta 1982 vuoteen 1986. Asemissa oli kaksi telakointiporttia, mikä mahdollisti aseman varastojen täydennyksen miehittämättömällä Progress huoltoaluksella ja vierailumiehistöjen käynnin samalla, kun pitkäaikainen miehistö oleskeli asemalla.
Saljut 7:llä pisimpään viipynyt miehistö oli asemalla 237 päivää. Asema ei ollut enää vuoden 1986 jälkeen miehitettynä.
Avaruusasemien kolmas sukupolvi, Mir, oli ensimmäinen varsinaisesti pysyvästi miehitetty avaruusasema. Se laukaistiin avaruuteen vuonna 1986 ja ohjattiin 22.3.2001 työnsä päättäneenä tuhoutumaan Tyyneen valtamereen. Mirin ydin muistutti Saljut 7:ää, mutta siinä oli peräti kuusi telakointiporttia. Runsaiden telakointimahdollisuuksien ansiosta Miriä laajennettiin lisämoduuleilla, joista miehistöt saivat lisäelintilaa ja joissa voitiin tehdä lukuisia tieteellisiä kokeita. Pisimpään Mirillä oleskeli Valeri Polyakov, joka oli asemalla yhtäjaksoisesti 438 päivää.
Amerikkalainen avaruusasema Skylab laukaistiin vuonna 1973. Asemalla kävi kolme miehistöä, joista pisimpään ollut viipyi 84 päivää. Asema tuhoutui palatessaan ilmakehään vuonna 1979, kun suunnitelmat aseman radan korottamiseksi ja aseman käyttöiän jatkamiseksi eivät toteutuneet.
Kansainvälisen avaruusaseman historia
Kansainvälisen avaruusaseman historia alkoi vuodesta 1984, jolloin Yhdysvallat virallisesti käynnisti avaruusasema Freedomin suunnittelun. 1993 NASA kustannusleikkauksissa kehitti kolme vaihtoehtosuunnitelmaa, joista ensimmäinen, Alpha, valittiin uudeksi kansainväliseksi avaruusasemasuunnitelmaksi. Vuodesta 1992 alkaen Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyivät kehittämään avaruusasemayhteistyötään. Syntyi sopimus, joka sisälsi amerikkalaisten astronauttien oleskelua Mir-asemalla ja Venäläisten osallistuminen Kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseen. Alpha-mallia muutettiin vielä kerran siten, että asemaan lisättiin venäläisiä osia ja lopputuloksena syntyi nykyinen Kansainvälinen avaruusasema ISS (International Space Station).
Asemayhteistyössä on mukana Yhdysvallat, Kanada, Italia, Belgia, Hollanti, Tanska, Norja, Ranska, Espanja, Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Japani, Brasilia ja Venäjä.
Aseman ensimmäinen moduuli laukaistiin avaruuteen lokakuussa 1998 venäläisellä Proton raketilla ja ensimmäinen pysyvä miehistö vuoden 2002 lopulla. Aseman rakentaminen jatkunee ainakin vuoteen 2006 useiden kymmenien venäläisten ja amerikkalaisten lentojen avulla. "
niin näinhän asia suurin piirtein on.
USA ei yksin kykene pitämään sitä ISS:ää yllä. Miksi muuten asemaan olisi lisätty venäläisiä osia?
eivätpä venäläiset pärjäisi ilman amerikkalaisiakaan. Tyhmäähän sitä on kinastella kun kumpikaan ei tiedä faktoista juurikaan mitään. Tuossa linkki: http://www.avaruuslennot.com/iss/iss.html
Pystyykö USA tekemään yksin avaruusaseman. Kyllä pystyy. Mutta onko kiellettyä käyttää muiden tietotaitoa hyväksi KANSAINVÄLISESSÄ projektissa. Näin erilaisia näkökulmia tulee hyödynnettyä ja kustannuksia tasoitettua kaikkien kesken. USA on pystynyt viemään avaruusasemaa paljon monimutkaisemman Apollo-projektin läpi aivan yksinään jo 60-70 luvulla. Miten voit väittää, että avaruusaseman rakentaminen ei onnistuisi etenkin kun USA on jo yhden aseman saattanut radalleen ja käyttänyt sitä? Sukkulasta sen verran että ne on jo 20 vuotta vanhoja ja kymmeniä lentoja tehneitä. Venäläisten kertakäyttötekniikkaa ei voi verrata sukkulaan. On selvää, että käyttöiässään loppupuolella olevat vehkeet saattavat reistailla, mutta ei se tarkoita sitä, että USA ei osaa mitään. Sen kummempaa vertailua tekemättä USA on saavuttanut Apollo- ja Sukkulalennoillaan paljon enemmän, kuin Neuvostoliitto ja Venäjä. Suhteellisen toimintavarmoilla raketeilla ei USA:n saavutuksia kuitata, onhan niitä Ranskallakin eikä kukaan väitä Ranskan olevan paljon edellä USA:ta avaruustekniikassa ja avaruuden tutkimisessa.
"Asemayhteistyössä on mukana Yhdysvallat, Kanada, Italia, Belgia, Hollanti, Tanska, Norja, Ranska, Espanja, Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Japani, Brasilia ja Venäjä."
Ruotsi, Norja ja jopa Tanskakin ovat mukana hankkeessa, mutta köyhät ja kädettömät vastuunpakoilija-suomalaiset tapansa mukaan loistavat poissaolollaan. Teknisesti rajoittuneiden suomalaisten osaksi on tässäkin tapauksessa jäänyt vain kateellisen sivustaseuraajan ja perässähiihtäjän roolit sekä muiden tekemien upeiden saavutusten arvostelu ja haukkuminen.