Feministinen yhteistyö

Feministeillä on siis ainakin yksi yhtenäinen tavoita, naisen aseman parantaminen. Mietityttää, että miten pitkälle tuo tavoite riittäisi yhteistyön pohjaksi. Epäilen ettei kovinkaan pitkälle.
Ryhmätyöstä olen oppinut sen, että yhtenäinen tavoite ei riitä juuri ensikeskustelua pidemmälle, sillä ihmiset puhuvat usein jo niin erilaista kieltä ja samoihin termeihin liittyy jopa päinvastaisia merkityksiä. Tavoitteen todentamisesta on uskomaton matka sen mukaan toimimiseen.

Olen itse valmis väittämään, että feministeilläkään ei riitä pelkästään yhtenäinen tavoite. (Ei ole yhtä yhteneväistä, uljasta joukkoa nimeltä feministit, vaikka usein itse sellaisesta unelmoin.) Ja että feministien yhteistyö naisen aseman parantamiseksi on yhtä vaikeaa kuin mikä tahansa työ, minkä tahansa asian parantamiseksi.

Mutta näin kai se on hyvä. Toisilleen sopivat ihmiset, toisiaan tukien, puurtavat omalla sarallaan eteenpäin. Feministinen unelma taitaa lähinnä olla omassa päässäni. *vähän kaihoisana*
8944
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Tärkeitä liittolaisia voisi olla vanhoillislestadiolaiset. Pääasiahan meillä lähivuosina on seksin ostokielto ja pornon vastustaminen.

Äänestä

"Olen itse valmis väittämään, että feministeilläkään ei riitä pelkästään yhtenäinen tavoite. (Ei ole yhtä yhteneväistä, uljasta joukkoa nimeltä feministit, vaikka usein itse sellaisesta unelmoin.)"

Feminismi ei vielä ole politiikkaa, vaan maailman tiedostamistapa. Siitä
sitte pinnistellen ja ponnistellen kuten sanot:

"Ja että feministien yhteistyö naisen aseman parantamiseksi on yhtä vaikeaa kuin mikä tahansa työ, minkä tahansa asian parantamiseksi."

Mietin tässä, että kiinnostaisiko minua feministinen yhteistyö ylipäätään? Puoluepoliittiset broilerit ovat feministeja vasta sitten, kun siitä on heille imagoetu (esim. eräs opetusministeri), luonnontieteilijänä en pidä naistutkimusta edes vars. tieteenä, establishmentissä paremmin kiipineet, minua iäkkäämmät feministinaiset kommentoivat, ettei heidän aikanaan ollut edes äitiyslomia tms. ajankohtaista ja tylsää...

No, monet noidat ovat feministejä. He tuskin käyvät oopperassa, vaikka kissoista pitävätkin. Että kyllä, feministinen yhteistyö on mahdollista, voimauttavaa, hauskaa, suunnitelmallista ja jopa vallankumouksellista.

Äänestä

...pitkälle naisten yhteistyö kestää, täällä töissäkin ne tappelevat aina keskenään jostain perkeleen tyhmistä asioista kuten esimerkiksi työvaatteista, enkä puhu nyt mistään pikkuriidoista.
Sitten täällä oli yksi hullu ämmä vielä puoli vuotta sitten töissä ja täytyy sanoa että sen valtakaudella ne tappelut oli kyllä vielä paljon kovemmissa sfääreissä. Äijien kesken on sillon tällön enintään joku pieni vittuilu jostain epäkohdasta.

Äänestä

Naisen aseman parantaminen on tavoitteena todella laaja. Feministit ovat aika loogisesti järjestäytyneet, erilaisten osatavoitteitten taakse.

Perhepolitiikka on eräs yksittäinen osio, tämäkin on jo aikepiirinä laajahko. Perhepolitiikkaan liittyy ainakin: Perheväkivalta, huoltajuus, elatusjärjestelyt, eläkkeet, kodintyöt jne...

Työelämä on kokonaisuutena ehkäpä vielä laajempi.

Yhteiskunnallinen/poliittinen vaikuttaminen ja siellä naisnäkökulman esiin tuominen on sekin iso osa-alue feminismiä.

T%ässähän näitä esimerkkejä tulikin. Feministieä tarvitaan monenlaisia ja onneksi meitä joka lähtöön alkaa ollakin. Yhteistyö on onnistunut löyhän kattojärjestön avulla tähän asti kohtalaisen hyvin. Nyt on huomattavissa, että yhteistyö on rakoilemassa. Tulevaisuudessa on varmaan paljonkin erikoistuneita feministisiä järjestöjä, jotka eivät kuulu enää Unioniin. Kehitys voi olla jopa eduksikin feminismin asialle, tai sitten ei.

Äänestä
  • Jos feminismi halutaan nähdä maailmankatsomuksena, niin sen kuuluisi sisältää paljon laajempia tavoitteita/periaatteita kuin pelkkä naisten asema yhteiskunnassa. Monet naisten ongelmat juontavat juurensa yhteiskunnan taloudellisesta rakenteesta, joka vaikuttaa eri alojen palkkaukseen, syrjäytymiseen (ja sitä kautta väkivaltaan), sekä yhteiskunnan taloudelliseen tukeen (yksinhuoltajat). Kuitenkin jos katsotaan naisten ideologista jakaumaa, ei ole havaittavissa mitään dramaattista eroa hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistavien vasemmistopuolueiden ja sitä purkavien oikeistopuolueiden jäsenistöjen sukupuolijakaumassa.

    Nykyisin varsin esillä olevassa naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamis -kampanjassa kulminoituu feminismin perusongelma. Ensinnäkin suomalaista yhteiskuntaa muuhun Länsi-Eurooppaan nähden poikkeuksellisen korkeasta väkivalta-ongelmasta poimitaan vain liikkeelle sopiva alaryhmä, jota pitäisi torjua jotenkin täysin erillisenä muusta väkivallasta. Toisekseen, erilaisilla hyvinkin epämääräistä ja lievää väkivaltaa mittaavilla tutkimuksilla pyritään osoittamaan syyn olevan yleisessä miesten asenteessa naisiin (luvut 90000 väkivaltaa kokeneesta naisesta vuosittain), eikä tietystä väkivaltaisten miesten pienestä alaryhmästä. Suurin osa naisjärjestöjen esittämistä toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi on toki oikein hienoja ja kannatettavia (mm. viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantaminen ja perheväkivaltaan puuttumisen kynnyksen madaltaminen), mutta pidän käsittämättömänä reaktiota, jolla naisjärjestöt suhtautuivat mm. naisten väkivaltaa koskeneen tutkimuksen rahalliseen tukemiseen. Edelleen, yleisesti vähättelevä asenne kaikkeen muuhun yhteiskunnassa esiintyvään väkivaltaan (miesten keskinäisessä väkivallassa on usein kyse ryyppyporukoista) ei palvele ketään.

    Pohjoimaissa naisen asema on parantunut 2:ssa sukupolvessa jättimäisin askelin (eikä suinkaan pelkästään naisten voimin), enkä usko yhden asian liikeiden pystyvän kovin merkittäviin parannuksiin jatkossa. Nykyään esiintyvät ongelmat naisen asemassa eivät ole enää semmoisia, että niihin voitaisiin tuoda välitöntä parannusta lainsäädäntöä muuttamalla, vaan ne vaativat laajempaa yhteiskunnallista näkemystä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä. Tähän taas naisliike on aivan liian heterogeeninen ja sitä paitsi tätä varten yhteiskunnassa on poliittiset puolueet.

    Äänestä

  • öhm kirjoitti:

    Jos feminismi halutaan nähdä maailmankatsomuksena, niin sen kuuluisi sisältää paljon laajempia tavoitteita/periaatteita kuin pelkkä naisten asema yhteiskunnassa. Monet naisten ongelmat juontavat juurensa yhteiskunnan taloudellisesta rakenteesta, joka vaikuttaa eri alojen palkkaukseen, syrjäytymiseen (ja sitä kautta väkivaltaan), sekä yhteiskunnan taloudelliseen tukeen (yksinhuoltajat). Kuitenkin jos katsotaan naisten ideologista jakaumaa, ei ole havaittavissa mitään dramaattista eroa hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistavien vasemmistopuolueiden ja sitä purkavien oikeistopuolueiden jäsenistöjen sukupuolijakaumassa.

    Nykyisin varsin esillä olevassa naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamis -kampanjassa kulminoituu feminismin perusongelma. Ensinnäkin suomalaista yhteiskuntaa muuhun Länsi-Eurooppaan nähden poikkeuksellisen korkeasta väkivalta-ongelmasta poimitaan vain liikkeelle sopiva alaryhmä, jota pitäisi torjua jotenkin täysin erillisenä muusta väkivallasta. Toisekseen, erilaisilla hyvinkin epämääräistä ja lievää väkivaltaa mittaavilla tutkimuksilla pyritään osoittamaan syyn olevan yleisessä miesten asenteessa naisiin (luvut 90000 väkivaltaa kokeneesta naisesta vuosittain), eikä tietystä väkivaltaisten miesten pienestä alaryhmästä. Suurin osa naisjärjestöjen esittämistä toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi on toki oikein hienoja ja kannatettavia (mm. viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantaminen ja perheväkivaltaan puuttumisen kynnyksen madaltaminen), mutta pidän käsittämättömänä reaktiota, jolla naisjärjestöt suhtautuivat mm. naisten väkivaltaa koskeneen tutkimuksen rahalliseen tukemiseen. Edelleen, yleisesti vähättelevä asenne kaikkeen muuhun yhteiskunnassa esiintyvään väkivaltaan (miesten keskinäisessä väkivallassa on usein kyse ryyppyporukoista) ei palvele ketään.

    Pohjoimaissa naisen asema on parantunut 2:ssa sukupolvessa jättimäisin askelin (eikä suinkaan pelkästään naisten voimin), enkä usko yhden asian liikeiden pystyvän kovin merkittäviin parannuksiin jatkossa. Nykyään esiintyvät ongelmat naisen asemassa eivät ole enää semmoisia, että niihin voitaisiin tuoda välitöntä parannusta lainsäädäntöä muuttamalla, vaan ne vaativat laajempaa yhteiskunnallista näkemystä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä. Tähän taas naisliike on aivan liian heterogeeninen ja sitä paitsi tätä varten yhteiskunnassa on poliittiset puolueet.

    Jos nykyisiin ongelmiin ei voida lainsäädännöllä vaikuttaa, niin kuinka poliittiset puolueet voisivat tilanetta muuttaa? Politiinen toiminta on nimenomaan yhteiskunnallista lainsäädäntötoimintaa.

    Asenteisiin ja toimintatapoihin nimenomaan voidaan vaikuttaa kansalaisjärjestötoiminnalla, mitä laajempaa ja heterogeenisempää touhu on, sen paremmat ovat tulokset. Naisjärjestöt pyrkivät nykyisin terävöittämään toimintaansa on syntynyt erikoistuneita toiminta muotoja. Tämä on tehnyt yhtenäisen kattojärjeston vähemmän tarpeelliseksi, kuitenkin näin tavoitetaan yhä suurempi osa ihmisiä.

    Äänestä

  • öhm kirjoitti:

    Jos feminismi halutaan nähdä maailmankatsomuksena, niin sen kuuluisi sisältää paljon laajempia tavoitteita/periaatteita kuin pelkkä naisten asema yhteiskunnassa. Monet naisten ongelmat juontavat juurensa yhteiskunnan taloudellisesta rakenteesta, joka vaikuttaa eri alojen palkkaukseen, syrjäytymiseen (ja sitä kautta väkivaltaan), sekä yhteiskunnan taloudelliseen tukeen (yksinhuoltajat). Kuitenkin jos katsotaan naisten ideologista jakaumaa, ei ole havaittavissa mitään dramaattista eroa hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistavien vasemmistopuolueiden ja sitä purkavien oikeistopuolueiden jäsenistöjen sukupuolijakaumassa.

    Nykyisin varsin esillä olevassa naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamis -kampanjassa kulminoituu feminismin perusongelma. Ensinnäkin suomalaista yhteiskuntaa muuhun Länsi-Eurooppaan nähden poikkeuksellisen korkeasta väkivalta-ongelmasta poimitaan vain liikkeelle sopiva alaryhmä, jota pitäisi torjua jotenkin täysin erillisenä muusta väkivallasta. Toisekseen, erilaisilla hyvinkin epämääräistä ja lievää väkivaltaa mittaavilla tutkimuksilla pyritään osoittamaan syyn olevan yleisessä miesten asenteessa naisiin (luvut 90000 väkivaltaa kokeneesta naisesta vuosittain), eikä tietystä väkivaltaisten miesten pienestä alaryhmästä. Suurin osa naisjärjestöjen esittämistä toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi on toki oikein hienoja ja kannatettavia (mm. viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantaminen ja perheväkivaltaan puuttumisen kynnyksen madaltaminen), mutta pidän käsittämättömänä reaktiota, jolla naisjärjestöt suhtautuivat mm. naisten väkivaltaa koskeneen tutkimuksen rahalliseen tukemiseen. Edelleen, yleisesti vähättelevä asenne kaikkeen muuhun yhteiskunnassa esiintyvään väkivaltaan (miesten keskinäisessä väkivallassa on usein kyse ryyppyporukoista) ei palvele ketään.

    Pohjoimaissa naisen asema on parantunut 2:ssa sukupolvessa jättimäisin askelin (eikä suinkaan pelkästään naisten voimin), enkä usko yhden asian liikeiden pystyvän kovin merkittäviin parannuksiin jatkossa. Nykyään esiintyvät ongelmat naisen asemassa eivät ole enää semmoisia, että niihin voitaisiin tuoda välitöntä parannusta lainsäädäntöä muuttamalla, vaan ne vaativat laajempaa yhteiskunnallista näkemystä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä. Tähän taas naisliike on aivan liian heterogeeninen ja sitä paitsi tätä varten yhteiskunnassa on poliittiset puolueet.

    Feministiliikkeellä on jo nyt laajaa yhteiskunnallista näkemystä. Mutta en ole ollenkaan vakuuttunut että naisen asema paranee juuri hyvinvointiyhteiskuntaa kehittämällä. Tai riippuu, mitä tämä kehittäminen pitää sisällään.

    Äänestä

" yhtä uljasta joukkoa nimeltä feministit, vaikka usein itse sellaisesta unelmoin."

Minä unelmoin edelleen tällaisesta. Unelmoin jopa siitä että yhdessä voitaisiin tehdä näkyvää asian hyväksi.
Mutta.. kun löytyy itsesi kaltainen(ainakin hyvin lähellä sitä monissa asioissa, et pysty uskomaan sitä) Minusta se on suuri vahinko.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


jorojukka-kukka kirjoitti:

Feministeillä on siis ainakin yksi yhtenäinen tavoita, naisen aseman parantaminen. Mietityttää, että miten pitkälle tuo tavoite riittäisi yhteistyön pohjaksi. Epäilen ettei kovinkaan pitkälle.
Ryhmätyöstä olen oppinut sen, että yhtenäinen tavoite ei riitä juuri ensikeskustelua pidemmälle, sillä ihmiset puhuvat usein jo niin erilaista kieltä ja samoihin termeihin liittyy jopa päinvastaisia merkityksiä. Tavoitteen todentamisesta on uskomaton matka sen mukaan toimimiseen.

Olen itse valmis väittämään, että feministeilläkään ei riitä pelkästään yhtenäinen tavoite. (Ei ole yhtä yhteneväistä, uljasta joukkoa nimeltä feministit, vaikka usein itse sellaisesta unelmoin.) Ja että feministien yhteistyö naisen aseman parantamiseksi on yhtä vaikeaa kuin mikä tahansa työ, minkä tahansa asian parantamiseksi.

Mutta näin kai se on hyvä. Toisilleen sopivat ihmiset, toisiaan tukien, puurtavat omalla sarallaan eteenpäin. Feministinen unelma taitaa lähinnä olla omassa päässäni. *vähän kaihoisana*

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu