💩💩💩🎩🎩💩💲🎩
Nokia-areena osoittaa, että Petteri Orpon mokalla on raskaat seuraukset
Jos poliitikot Garden-kohun pelästyttäminä tekevät suurista areenoista jatkossa tukikelvottomia, he ratkaisevat väärän ongelman.
Kuohunta Garden Helsinki -hankkeesta on laantunut, mutta aihe on yhä relevantti.
Kohussa merkittävää ei ollut ainoastaan se, mitä pääministeri Petteri Orpo (kok) teki, vaan myös se, mitä hänen liiallinen poliittinen itsevarmuutensa aiheutti koko suomalaiselle areenapolitiikalle – ja ylipäätään suurten urheilu- ja tapahtumapaikkojen tukirahoittamiselle.
Orpo ei mokannut vain Gardenin tukipäätöstä. Hänen toimintansa saattoi torpedoida vuosiksi ajatuksen siitä, että valtio voisi järkevästi osallistua suurten urheiluinfrastruktuurihakkeiden rahoittamiseen.
Poliittisesti myrkyllisen kohun jälkeen on vaikea kuvitella, että valtio uskaltaisi lähivuosina kirjoittaa yhdellekään yksittäishankkeelle kymmenien miljoonien eurojen shekkiä.
Ilman julkista tukea varsinkaan jättiareenoiden bisneslogiikka ei Suomessa valitettavasti toimi.
Mutta niiden ympärille kasvaa iso bisnes. Ja mikä paradoksaalisinta, myös Garden Helsingissä valtio ja kaupunki korjaisivat suurimman osan sadosta.
Veronmaksajat, siis.
Kohu teki julkisesta areenatuesta poliittisesti epäilyttävää juuri samaan aikaan, kun Nokia-areenan esimerkki on paljastanut, kuinka vaikeaa jättiareenoiden rahoittaminen Suomessa on, vaikka tukena olisi julkistakin rahaa.
Nokia-areenan toiminta on ollut operatiivisesti kannattavaa, mutta raskas velkataakka on pakottanut omistajat – Tampereen kaupunki mukaan lukien – muuttamaan kymmeniä miljoonia euroja lainoja omaksi pääomaksi.
Tästä huolimatta Tampere ja areenaa 18 miljoonalla eurolla tukenut valtio voivat taputtaa käsiään yhteen. Areenan taloudellinen hyöty nimittäin valuu suurelta osin areenayhtiön ulkopuolelle.
Yksityisessä areenabisneksessä omistajien kontolle jäävät yleensä betoni, tekniikka ja velka. Pääomariskikin.
Valtio sen sijaan kerää vuodesta toiseen arvonlisäveroa paitsi tapahtumalipuista myös niiden ympärille syntyvästä kulutuksesta – hotelleista, ravintoloista, liikenteestä ja muista palveluista. Siihen päälle tulevat vielä muut verotulot.
Kaupunki puolestaan hyötyy hotelliyöpymisistä, ravintolakulutuksesta, matkailusta, työpaikoista, kasvavasta vetovoimasta ja ympäröivän alueen arvonnoususta. Areenayhtiö itse pystyy rahastamaan näistä hyödyistä vain murto-osan.
Koska areenat voivat tutkimustenkin perusteella olla yhteiskunnalle erittäin kannattavia investointeja, myös niiden julkiselle tukemiselle on vahvat perusteet.
Nokia-areena osoittaa, että Petteri Orpon mokalla on raskaat seuraukset
Jos poliitikot Garden-kohun pelästyttäminä tekevät suurista areenoista jatkossa tukikelvottomia, he ratkaisevat väärän ongelman.
Kuohunta Garden Helsinki -hankkeesta on laantunut, mutta aihe on yhä relevantti.
Kohussa merkittävää ei ollut ainoastaan se, mitä pääministeri Petteri Orpo (kok) teki, vaan myös se, mitä hänen liiallinen poliittinen itsevarmuutensa aiheutti koko suomalaiselle areenapolitiikalle – ja ylipäätään suurten urheilu- ja tapahtumapaikkojen tukirahoittamiselle.
Orpo ei mokannut vain Gardenin tukipäätöstä. Hänen toimintansa saattoi torpedoida vuosiksi ajatuksen siitä, että valtio voisi järkevästi osallistua suurten urheiluinfrastruktuurihakkeiden rahoittamiseen.
Poliittisesti myrkyllisen kohun jälkeen on vaikea kuvitella, että valtio uskaltaisi lähivuosina kirjoittaa yhdellekään yksittäishankkeelle kymmenien miljoonien eurojen shekkiä.
Ilman julkista tukea varsinkaan jättiareenoiden bisneslogiikka ei Suomessa valitettavasti toimi.
Mutta niiden ympärille kasvaa iso bisnes. Ja mikä paradoksaalisinta, myös Garden Helsingissä valtio ja kaupunki korjaisivat suurimman osan sadosta.
Veronmaksajat, siis.
Kohu teki julkisesta areenatuesta poliittisesti epäilyttävää juuri samaan aikaan, kun Nokia-areenan esimerkki on paljastanut, kuinka vaikeaa jättiareenoiden rahoittaminen Suomessa on, vaikka tukena olisi julkistakin rahaa.
Nokia-areenan toiminta on ollut operatiivisesti kannattavaa, mutta raskas velkataakka on pakottanut omistajat – Tampereen kaupunki mukaan lukien – muuttamaan kymmeniä miljoonia euroja lainoja omaksi pääomaksi.
Tästä huolimatta Tampere ja areenaa 18 miljoonalla eurolla tukenut valtio voivat taputtaa käsiään yhteen. Areenan taloudellinen hyöty nimittäin valuu suurelta osin areenayhtiön ulkopuolelle.
Yksityisessä areenabisneksessä omistajien kontolle jäävät yleensä betoni, tekniikka ja velka. Pääomariskikin.
Valtio sen sijaan kerää vuodesta toiseen arvonlisäveroa paitsi tapahtumalipuista myös niiden ympärille syntyvästä kulutuksesta – hotelleista, ravintoloista, liikenteestä ja muista palveluista. Siihen päälle tulevat vielä muut verotulot.
Kaupunki puolestaan hyötyy hotelliyöpymisistä, ravintolakulutuksesta, matkailusta, työpaikoista, kasvavasta vetovoimasta ja ympäröivän alueen arvonnoususta. Areenayhtiö itse pystyy rahastamaan näistä hyödyistä vain murto-osan.
Koska areenat voivat tutkimustenkin perusteella olla yhteiskunnalle erittäin kannattavia investointeja, myös niiden julkiselle tukemiselle on vahvat perusteet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokoomus viestittää "laitetaan Suomi kuntoon".
Moni ei käsitä, että se tarkoittaa Suomea kuntoon Kokoomuksen näkökulmasta ja kokonaisuus unohdetaan. Kokoomus on heikentämässä työntekijän asemaan ja sille tuskin äänestäjät olivat antamassa mandaattia.Kokoomus viestittää "laitetaan Suomi kuntoon".
Moni ei käsitä, että se tarkoittaa Suomea kuntoon Kokoomuksen näkökulmasta ja kokonaisuus unohdetaan. Kokoomus on heikentämässä työntekijän asemaan ja sille tuskin äänestäjät olivat antamassa mandaattia.Kokoomus viestittää "laitetaan Suomi kuntoon".
Moni ei käsitä, että se tarkoittaa Suomea kuntoon Kokoomuksen näkökulmasta ja kokonaisuus unohdetaan. Kokoomus on heikentämässä työntekijän asemaan ja sille tuskin äänestäjät olivat antamassa mandaattia.Kokoomus viestittää "laitetaan Suomi kuntoon".
Moni ei käsitä, että se tarkoittaa Suomea kuntoon Kokoomuksen näkökulmasta ja kokonaisuus unohdetaan. Kokoomus on heikentämässä työntekijän asemaan ja sille tuskin äänestäjät olivat antamassa mandaattia.