sähkönkäyttäjälle kallis ja turvaton Suomen sähköjärjestelmän raju murros iskee tulevana talvena suoraan yksityisen omakotitaloasukkaan ja kuluttajan lompakkoon. Kun tasaisesti jauhavasta perusvoimasta on luovuttu ja tilalle on tuotu jatkuvaa tehoa imeviä datakeskuksia sekä sääriippuvaista tuotantoa, kuluttaja kantaa järjestelmän riskit. Tuleva talvi käy kalliiksi ja vaikeaksi seuraavista syistä:
- Pörssisähkön rajut hintapiikit: Pitkän ja tyynen pakkasjakson aikana tuulivoima ei tuota sähköä, mutta datakeskukset ja teollisuus kuluttavat sitä entiseen tapaan. Kysynnän ja tarjonnan laki nostaa pörssisähkön hinnan satasiin kilowattitunnilta, jolloin kuluttajan on pakko karsia lämmitystään välttääkseen jättilaskut.
- Hybridisopimusten loukku: "Turvallisina" markkinoidut kulutusvaikutukselliset sopimukset paljastuvat sumuverhoksi. Niissä ei ole hintakattoa, joten pakkastuntien kallis sähkö lennättää laskun loppusumman moninkertaiseksi paperilla luvatusta pohjahinnasta.
- Aidon suojan puute: Kiinteähintaisia sopimuksia on vaikea saada ilman kulutusvaikutusta, ja niiden perushintoihin on leivottu sisään korkea riskilisä. Pahimmassa kriisissä sähköyhtiöiden konkurssit voivat kaataa kiinteätkin sopimukset, jolloin asiakas heitetään suoraan kalliille markkinahinalle.
- Kiertävät sähkökatkot (Alueellinen säännöstely): Jos pelkkä hinnan nousu ei riitä tasapainottamaan järjestelmää ja sähköstä tulee fyysinen pula, kantaverkkoyhtiö Fingrid joutuu turvautumaan viimesijaiseen keinoon: hallittuihin sähkökatkoihin. Tällöin sähköjä katkaistaan alueittain noin kahden tunnin jaksoissa, jotta koko valtakunnanverkko ei romahda. Datakeskusten pyöriessä omilla varavoimillaan tavallinen asukas odottaa sähköjen palaamista kylmenevässä kodissaan.
- Pörssisähkön rajut hintapiikit: Pitkän ja tyynen pakkasjakson aikana tuulivoima ei tuota sähköä, mutta datakeskukset ja teollisuus kuluttavat sitä entiseen tapaan. Kysynnän ja tarjonnan laki nostaa pörssisähkön hinnan satasiin kilowattitunnilta, jolloin kuluttajan on pakko karsia lämmitystään välttääkseen jättilaskut.
- Hybridisopimusten loukku: "Turvallisina" markkinoidut kulutusvaikutukselliset sopimukset paljastuvat sumuverhoksi. Niissä ei ole hintakattoa, joten pakkastuntien kallis sähkö lennättää laskun loppusumman moninkertaiseksi paperilla luvatusta pohjahinnasta.
- Aidon suojan puute: Kiinteähintaisia sopimuksia on vaikea saada ilman kulutusvaikutusta, ja niiden perushintoihin on leivottu sisään korkea riskilisä. Pahimmassa kriisissä sähköyhtiöiden konkurssit voivat kaataa kiinteätkin sopimukset, jolloin asiakas heitetään suoraan kalliille markkinahinalle.
- Kiertävät sähkökatkot (Alueellinen säännöstely): Jos pelkkä hinnan nousu ei riitä tasapainottamaan järjestelmää ja sähköstä tulee fyysinen pula, kantaverkkoyhtiö Fingrid joutuu turvautumaan viimesijaiseen keinoon: hallittuihin sähkökatkoihin. Tällöin sähköjä katkaistaan alueittain noin kahden tunnin jaksoissa, jotta koko valtakunnanverkko ei romahda. Datakeskusten pyöriessä omilla varavoimillaan tavallinen asukas odottaa sähköjen palaamista kylmenevässä kodissaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Datakeskukset pitäisi hävittää. Polttaa, räjäyttää ja tuhota perustuksia myöten. Vielä kesken olevat rakennustyömaatkin pitäisi hävittää.
Fingridiltä tuli näemmä arvio ensi talvesta: sähköä riittää jos sähköä on saatavilla tarpeeksi.