Jeesukse kysymys

Kysymys oli maallisesta kuolemasta, siitä että Jeesus menetti maallisen yhteyden tähän elämään eikä Jumala ollut siunannut Jeesusta siten ettei joutuisi sapattirikkomuksista ristille. Jeesus puhui kyllä siitä että joutuisi ylipappien ja kirjanoppineide vainottavaksi ja tiesi asian, mutta tuossa hetkessä se konkretisoitui, eikä se maallinen kuolema, vaikka ei tarkoittanut lopullista kuolemaa, ollut helppo Jeesukselle. Hän oli kuitenkin elänyt maallista elämää, ehkä vähän kiintynyt siihen ja tiesi, että siitä tulisi nyt loppu.

Meillä olisi aivan sama tilanne jos tietäisimme kuolevamme parhaassa iässä ja vaikka miten sanottaisiin, että ei tule oikeaa kuolemaa, elämä jatkuu taivaassa, niin kyllä se kylmähermoistakin vähän hätkähdyttäisi.

Huudahdus vain tarkoitti että Jeesuksessa oli pala inhimillisyyttä ja tunteita, ei hän ollut mikään kylmäkiskoinen muita herjaava fariseus.

Jeesus tuli taivaan Jumaluudesta ihmiseksi, opettaakseen uutta liittoa Isänsä kanssa, joka tähtää mahdollisimman monen ihmisen pelastumiseen luoja Isänsä luo, fyysisen kuolemansa jälkeen. Hän sovitti perisynnin Golgatan kuolemallaan ihmisenä, koska Hän oli ja on ainoa kelvollinen ja synnitön, puhdas ja viimeinen veriuhri. Hänellä oli Johanneksen kasteessa saatu Pyhä Henki väkevänä ihmis sielussaan. Kun kuoleman hetki lähestyi, lähti Pyhä Henki pois Jeesuksen sielusta. Hän jäi yksin 100%sena ihmisenä, sovittamaan ihmisten synnit. Hän huomasi valtavan voiman lähtevän itsestään, kun Pyhä Henki poistui. Hän huusi"Jumalani miksi minut hylkäsit"! Mutta lopuksi hän ymmärsi ihmisenä miksi Jumala poistui ja sanoi "se on täytetty". Jeesus täytti tehtävänsä hyväksytysti ja sai palkaksi Kaikkivaltiaan mandaatin, ihmiskunnan ja yksilön Herrana ja tuomarina. Nyt siis voimme turvautua Jeesuksen armoon, kun lankeamme usein pahuuteen, halusimme tai emme. Meillä on nyt oikeus pyytää vilpittömästi katuen ja parannusta tehden anteeksi tekojamme armolliselta Herraltamme, Jeesukselta Kristukselta.

Pyhä Henki poistui temppelin kaikkein pyhimmästä osasta kun Jeesus kuoli ja tilalle meni Saatana uudeksi temppelin herraksi. Se repäisi esiriput pois edestään, jotta kaikki voivat ihailla hänen kauneuttaan ja viisauttaan ja ylistää häntä kuorossa.

Joh. 14:3

En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.

2. Tess. 2:4

tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Tuo kohtaus, monien muiden ohella, paljastaa raamatun ihmisen kirjoittamaksi saduksi.

Vanhan Testamentin mukaan Jumala yksin loi taivaan ja maan.

Siinä vaiheessa ei puhuta Jeesuksesta yhtään mitään.

1. Moos. 1:1

Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

Jes. 44:24

Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, hän, joka jo kohdussa muovasi sinut: -- Minä olen Herra, olen tehnyt kaiken! Yksinäni minä leväytin auki taivaan, muovasin maan kenenkään auttamatta.

Jeesus oli ihan tavallinen ihminen, lihaa ja verta, jonka Jumala kasteessa Jordanilla loi vedestä ja Hengestä ikuisesti eläväksi omaksi Pojakseen.

Hepr. 1:5

Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: -- Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: -- Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani. [Ps. 2:7; Ap. t. 13:33; Hepr. 5:5 | 2. Sam. 7:14]

Hepr. 5:5

Siten ei Kristuskaan itse korottanut itseään ylipapin arvoon, vaan hänet korotti se, joka sanoi hänelle: -- Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin, [Ps. 2:7; Hepr. 1:5]

Jeesus puhui itsestään ihmisenä, kun hänen hyvä ystävänsä Nikodemus meni heti Jeesuksen kasteen jälkeen kysymän häneltä kasteen merkityksestä ihmiselle.

Joh.3:5 "Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan."

Ap. t. 1:11

Nämä sanoivat: "Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän."

Tilanne oli todellakin sellainen,
että Jeesus kuolisi turhaan
eikä olisi koskaan noussut kuolleista.
Silti Jeesus ei astunut alas ristiltä.

Se, mitä Jeesus joutui kokemaan,
kun Hänet tehtiin synniksi,
kun Hänet teurastettiin,
kun Jumala hylkäsi Hänet
Sinun ja minun tähteni,
oli jotain niin hirvittävää,
ettemme me voi sitä käsittää.
Tuossa hetkessä Jeesus huusi:

"Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit!"

Tuon yhden ja ainoan kerran Jeesus
ei sanonut Isä vaan Jumalani,
sillä Isä oli kääntänyt selkänsä Pojalleen.

Todellakin siis näytti siltä,
että Hän kuolee ristillä turhaan.
Kaikki ei menekään kirjoitusten mukaan.
Yksi ennustus oli vielä täyttymättä,
ja näin ei voi olla.
Sana ei voi raueta tyhjiin.

Mutta vaikka näin oli,
niin Jeesus ei käyttänyt
Jumalallista voimaansa,
ja astunut alas ristiltä,
vaikka kansa Häntä siihen yllytti.
Hän pysyi ristillä, vaikka näytti siltä,
että Hän kuolee turhaan.

Jeesuksen kysymys on siis aito
ja niin tuskallisen,
että me emme voi sen syvyyttä käsittää.

Mutta sitten viime hetkellä
toteutui yllättäen se kirjoitus,
mikä ensin ei näyttänyt toteutuvan ollenkaan.
Ja silloin Jeesus sanoi:

"Se on täytetty!"

Ja sitten Hän sanoi:

"ISÄ,
Snun käsiisi minä annan henkeni"

Ei Jeesusta kirottu eikä tehty synniksi.

Jeesus oli täysin synnnitön koko ajan.

Veriuhrin piti olla täysin puhdas ja synnitön, virheetön.

Jeesuksella oli itse valta luovuttaa oma henkensä ja itse ottaa se heti takaisin. Siksi esim. luita ei saanut rikkoa, koska Jeesus parani heti siitä kuolemastaan.

Joh. 10:18

Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

Mistä tiedät? Oletko paisunut?

Jeesus lainasi psalmi 22. na alkua: "Jumalani , Jumalani, miksi minut hylkäsit!".

Sama psalmi kertoo kuinka vartijat heittävät arpaa tuon kärsivän ihmisen vaatteista. Jeesus toteutti mitä oli ennustettu edeltä.

Kyllä jokainen joutuu vastaamaan omista synneistään, mitä on tehnyt ja vieläpä vanhempien ja esivanhempien synneistä. Perisynnin kirous kollektiivinen "maailmansynti" kuoletetaan pois kasteessa, kuten sana sanoo.

1. Piet. 1:17

Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika.

Valit. 5:7

Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

4. Moos. 14:18

'Herra on pitkämielinen ja suuri armossa, hän antaa anteeksi pahat teot ja rikokset, mutta ei jätä niitä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen'.

2. Sam. 12:7

Mutta Naatan sanoi Daavidille: "Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä.

2. Sam. 12:13

Niin Daavid sanoi Naatanille: "Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan". Naatan sanoi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi; sinä et kuole.

18 Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli.

Ei kuolemassa Pyhä Henki katoa eikä kadonnut Jeesuksessakaan.

Se vain muuttaa asuinsijaa. Maallinen tomumaja hyljätään, jätetään sille ja sen tuomille tuntemuksille jäähyväiset ja siirrytään sielulliseen elämään joka on tietenkin ollut maallisessakin elämässä läsnä ja on voitu kokea Jumalan Pyhän Hengen läsnäolo sekä kaikkia muita tunteita ja tuntemuksia. Eivät ne häviä kuolemassa, vain pelkästään ne tuntemukset mitkä ovat täysin riippuvaisia kehosta ja sen toiminnasta. Siten ihminen ei enää sielullisessa olomuodossa mikä jatkuu kuoleman jälkeen, tunne nälkää, janoa, kipua eikä muita tuntemuksia, jotka edellyttävät kehon läsnäoloa, mutta muutoin hän on sielullisesti aivan sama ihminen kuin mitä maallisessa kehossa ollessaan.

Jes. 14:11

Tuonelaan on syösty sinun loistosi ja mahtisi, sinun harppujesi helkytys. Sinun allasi ovat vuoteena madot, sinun ylläsi peitteenä toukat.

Ei kuolema eroa elämästä mitenkään muutoin kuin kaikki fyysineen kehoon liityvät tuntemukset katoavat tai niitä ei voi tuntea. Varpaita ei voi palella, mutta sielulliset tuntemukset, ikävä, ilo ja suru säilyvät, ne mikä on henkisiä ja hengellisiä kokemuksia.

Helvetissä jatkuvat pahat henkiset kokemukset ja ne ovat siellä läsnä, siellä ihmistä riepoo pahan olon sielullisuus minkä saatana aiheuttaa. Ei Jumala siellä kiusaa eikä tapa ihmistä.

Taivaassa taasen ovat läsnä kaikki hyvät sielulliset ja hengelliset tuntemukset. Kaikki se täyteläisyys mitä ihminen voi hengessään kokea on kun yhteydessä Jumalaan.