On harmi, että tämä palsta menee helposti arkkitehtien ja arkkitehtuurin haukkumiseksi, kun arkkitehdit tekevät monet hienoa ja elinympäristömme parantamisen kannalta tärkeää työtä.
Siksi esittäisin ei-arkkitehtinä avoimia kysymyksen. Osa näistä voi tietysti liittyä muuhun kuin arkkitehtuuriin, esim. rakennuttajan bisneksiin.
- miksi nykyasunnoissa on pitkiä käytäviä ja huoneita molemmin puolin, eikö tilankäytön hallinta nimenomaan avaisi mahdollisuuksia luopua käytävistä?
- miksi joissain asunnoissa on huoneissa teräviä kulmia, eli seinä tulee sisäänpäin? Eikö sellaisessa tule ahdistava olo?
- miksi rakennetaan pitkulaisia huoneita ja ikkunat alkamaan lyhyen seinän nurkasta? Eikö sellainen ole todella vaikea kalustaa?
- miksi uusissakin kerrostaloissa hyvin harvoin on kivijaloissa kunnon tilat kaupoille, kun nimenomaan pienet kivijalkayrittäjät ovat niitä, jotka tekevät kaupungista elävän? Niitähän me nimenomaan Pariisista ja muista kunnon kaupungeista kadehdimme (ainakin minä).
- miksi Saksassa rakennetaan samalla hinnalla paremman näköistä jälkeä kuin Suomessa? (ulkonäkö on aina makuasia, mutta laatu ei taida sitä olla).
kiitos.
terävä kulma
26
3299
Vastaukset
- Vanhempi suunnittelija
Tuo käytäväjuttu ei kuulu tuohon joukkoon. Jossain arkkitehtuurin harhapolulla opetettiin ettei saa tehdä "hukkaneliöitä". Ja nämä käsittivät ettei saa tehdä käytäviä.
Niinpä nykyään on käytävättömiä taloja, joissa makuuhuoneisiin ja keittiöihin kuljetaan olohuoneitten kautta ja vessoihin. Joku näennäinen isokin huone on asiallisesti ottaen sitten käytävä. Esimerkiksi takkahuone. Siitä mennään kodinhoitohuoneeseen ja ulos olohuoneesta ja sieltä kodinhoitohuoneesta.
Taidokkaasti ja rehellisesti tehty käytävä tekee huoneistosta tehokkaan. Käytävän voi vapailta seinäpinnoiltaan kalustaa kirjahyllyillä ja käytävien päähän saa ikkunan, kukkaryhmän ja ATK-työpisteen. Missä hukkaneliöt? Olohuone ei ole kirjavarasto.
Mutta tämä ei ole arkkitehtuurin työhuoneesta. Täällä vaan on nähty noin satakertaisesti erilaisia sohelluksia - hyviä ja huonoja - verrattuna arkkitehtien työhuoneisiin.- Utelias
Miksi asuntoni 3.4 metriä pitkässä kylpyhuoneessa on vain yksi 18 W loistevalaisin toisessa päässä? Suihkuun täytyy mennä taskulampun kanssa.
Veikkaanpa, että joku vanhempi suunnittelija sähköinsinööritoimistossa hävitti arkkitehdin ehdottamia valaisimia... - Vanhempi suunnittelija
Utelias kirjoitti:
Miksi asuntoni 3.4 metriä pitkässä kylpyhuoneessa on vain yksi 18 W loistevalaisin toisessa päässä? Suihkuun täytyy mennä taskulampun kanssa.
Veikkaanpa, että joku vanhempi suunnittelija sähköinsinööritoimistossa hävitti arkkitehdin ehdottamia valaisimia...Meillä on tähän mennessä käynyt aina niin päin, että jos jotain muutoksia tulee meidän tekemiin niin ne ovat huononnuksia. Arkkitehdit varsinkin jos pääsevät hääräämään valaisinjutuissa, niin esimerkiksi valovirta on sivuseikka ja valaisimen koko luonnossa. Myös valaistuksen riittävä tasaisuus on outo asia. Meillä pitkät kujamaiset huoneet valaistaan joko insaver-topper tai insaver cone-tyyppisillä (Sylvania-Lumiance). Conea käytetään eteistyyppisissä ja topperia esimerkiksi kodinhoitohuoneessa ja joskus pesutiloissa. Jos WC- tai KPH-tilaan tulee vain peilivalo tai arkkitehdin jotain ledilamppuja, niin merkitsemme katon rasian niin, että siihen voi asentaa kunnollisen valaisimen esimerkiksi Diamond-tyyppisen.
Minusta hyvä konsti tehdä toimivaa on kuvitella itsensä asumaan noissa tiloissa. Kaikki eivät osaa kuvitella. Valitettavasti. Silloin tällöin asiakkaatkin julistavat ensimmäiseksi etteivät halua Insaver-Conea missään tapauksessa vaan valopisteen sinne eteistiloihin. Ostavat sitten Kodin Anttilasta perinteisen puulaatikkovalaisimen; 70-luvulta tutun. Valotehottoman ja pahimmillaan vielä kullatulla ritilällä. - Utelias
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Meillä on tähän mennessä käynyt aina niin päin, että jos jotain muutoksia tulee meidän tekemiin niin ne ovat huononnuksia. Arkkitehdit varsinkin jos pääsevät hääräämään valaisinjutuissa, niin esimerkiksi valovirta on sivuseikka ja valaisimen koko luonnossa. Myös valaistuksen riittävä tasaisuus on outo asia. Meillä pitkät kujamaiset huoneet valaistaan joko insaver-topper tai insaver cone-tyyppisillä (Sylvania-Lumiance). Conea käytetään eteistyyppisissä ja topperia esimerkiksi kodinhoitohuoneessa ja joskus pesutiloissa. Jos WC- tai KPH-tilaan tulee vain peilivalo tai arkkitehdin jotain ledilamppuja, niin merkitsemme katon rasian niin, että siihen voi asentaa kunnollisen valaisimen esimerkiksi Diamond-tyyppisen.
Minusta hyvä konsti tehdä toimivaa on kuvitella itsensä asumaan noissa tiloissa. Kaikki eivät osaa kuvitella. Valitettavasti. Silloin tällöin asiakkaatkin julistavat ensimmäiseksi etteivät halua Insaver-Conea missään tapauksessa vaan valopisteen sinne eteistiloihin. Ostavat sitten Kodin Anttilasta perinteisen puulaatikkovalaisimen; 70-luvulta tutun. Valotehottoman ja pahimmillaan vielä kullatulla ritilällä.Voin todellakin helposti kuvitella arkkitehdin suunnittelupalaverissa tai työmaakokouksessa vaatimassa valaisimien vähentämistä kylpyhuoneessa:
"Sähkösuunnittelija on laittanut kylpyhuoneeseen aivan liikaa valaisimia. Ehdotan, että vain peilivalo jätetään, se kun on sopivasti sellaisessa paikassa ettei valaise mitään."
Kyllä kai... - Master
Utelias kirjoitti:
Miksi asuntoni 3.4 metriä pitkässä kylpyhuoneessa on vain yksi 18 W loistevalaisin toisessa päässä? Suihkuun täytyy mennä taskulampun kanssa.
Veikkaanpa, että joku vanhempi suunnittelija sähköinsinööritoimistossa hävitti arkkitehdin ehdottamia valaisimia...Tuollaisista asioista pitää ehdottomasti antaa palautetta rakennuksen rakennuttajalle, ei sen suunnittelijoille.
Olen itse istunut kerrostalon suunnittelukokouksessa ja purrut kieltä kun rakennuttaja euronkuvat silmissä ilmoittaa "Ei olohuoneissa tarvitse olla viittä pistorasiaa - kolme riittää!" Siinä sitten säästivät jonkun tonnin sillä seurauksella että ihmisten olohuoneet ovat täynnä jatkojohtoja ja jakorasioita. Asunnon myyntihintaan (tai myyntävyyteen) tämä ei Suomessa vaikuta, sillä asiaskas EI OSAA VAATIA edes itsestään selviä asioita. - Master
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Meillä on tähän mennessä käynyt aina niin päin, että jos jotain muutoksia tulee meidän tekemiin niin ne ovat huononnuksia. Arkkitehdit varsinkin jos pääsevät hääräämään valaisinjutuissa, niin esimerkiksi valovirta on sivuseikka ja valaisimen koko luonnossa. Myös valaistuksen riittävä tasaisuus on outo asia. Meillä pitkät kujamaiset huoneet valaistaan joko insaver-topper tai insaver cone-tyyppisillä (Sylvania-Lumiance). Conea käytetään eteistyyppisissä ja topperia esimerkiksi kodinhoitohuoneessa ja joskus pesutiloissa. Jos WC- tai KPH-tilaan tulee vain peilivalo tai arkkitehdin jotain ledilamppuja, niin merkitsemme katon rasian niin, että siihen voi asentaa kunnollisen valaisimen esimerkiksi Diamond-tyyppisen.
Minusta hyvä konsti tehdä toimivaa on kuvitella itsensä asumaan noissa tiloissa. Kaikki eivät osaa kuvitella. Valitettavasti. Silloin tällöin asiakkaatkin julistavat ensimmäiseksi etteivät halua Insaver-Conea missään tapauksessa vaan valopisteen sinne eteistiloihin. Ostavat sitten Kodin Anttilasta perinteisen puulaatikkovalaisimen; 70-luvulta tutun. Valotehottoman ja pahimmillaan vielä kullatulla ritilällä.Miten teille sähkömiehille tuota tilan valaistusta koulussa opetetaan? Arkkitehtikoulussa siihen nimittäin löytyy ihan erillinen kurssi jossa perehdytään asiaan nimenomaan esteettisestä ja tilallisestä näkökulmasta.
Kun itse tein remonttia ja näytin tekemääni valaistussunnitelmaa sähkärille, hän ehdotti välittömästi kattospottejen tehon tuplaamista eteisessä. Ajattelin että kaveri sähkömiehenä sitten varmaan tietää mistä puhuu, joten suostuin muutokseen. No, nyt kämpän eteisvarustukseen pitäisikin sitten lisätä kenkälusikan viereen muutamat aurikolasit tai ainakin lippalakit ettei näkö lähde kun lyö eteisvalot päälle...
Eli, tuo valaistussuunnittelu on itse asiassa aika paljon muutakin kuin riittävän valotehon saavuttaminen eikä tasainen valokaan ole mikään itseisarvo.
- mies van
1. Pitkät käytävät
Rakennuttaja (vuokratalosäätiö tai joku grynderi) haluaa maksimoida vuokrattavan tai myytävän pinta-alan, joten hän minimoi porrashuoneiden pinta-alan, jolloin käytävätila siirtyy asunnon puolelle. Tunnetusti suomalainen asukas on sen verran omituinen, että haluaa pieniä koppeja (jokainen toiminto omassa huoneessaan). Tavikselle on turha yrittää myydä jatkuvia, avaria, valoisia tilasarjoja, joissa on pitkät näkymät. Esimerkiksi eteisestä näkisi huoneiston toisessa päässä olevan ikkunan läpi luontoon.
2. Teräviä kulmia syntyy, kun ahtaille ja hankalan mallisille tonteille yritetään sovittaa mahdollisimman paljon kerrosalaa.
3. Pitkulaiset (syvät) huoneet syntyvät, kun maksimoidaan myytävä ala leveällä rakennusrungolla. Rakennusteknisesti leveä runko on halvin ja tehokkain, arkkitehtoonisesti se on painajainen. Kun on syvä huone, niin pakostakin ulkoseinä huonetta kohdin jää lyhyeksi, jolloin ikkuna alkaa jommasta kummasta nurkasta, jotta saadaan lain edellyttämä 10%/huoneala ikkunapinta-ala toteutettua.
4. Kivijalkakaupat eivät menesty Suomessa, koska tavikset lapsineen muuttavat mielellään asumaan Kartanonkoskelle, jossa ei ole yhtään baaria, kauppaa tai kioskia. Tavis ajaa mieluummin Toyota Corollalla hypermarkettiin. Tavis ei lisäksi siedä kivijalkabaarista kantautuvaa karaokemusiikkia, ei hieromalaitoksia, eikä muutakaan toimintaa, joten taloyhtiö ei saa vuokratuloja tyhjistä liikehuoneistoista.
5. Suomalainen ei osaa vaatia laatua. Taannoin kävi ilmi, että suomalaiset rakennuttajat ja talopakettikauppiaat tulivat vihaisina Saksasta, ja ihmettelivät kun saksalainen ei hyväksy näkyviä dyckert-naulankantoja listoituksissa. Lisäksi saksalainen on niin perfektionisti, että haluaa jiiriin sahattuna ovi ja ikkunalistat. Suomessa on vallalla tehokkuusajattelu, joten tälläiset pienet rakentamisen esteet on poistettu. Lisäksi meillä asiakas ei osaa vaatia laatua suunnittelulta, kuten tämän palstan kirjoituksista voi päätellä. Kun parturin hommilla pääsee paremmille tuntipalkoille, kuin arkkitehdin hommilla, niin miten asiakas voi olettaa saavansa hyvää laatua.
Minäkin olen ihmetellyt esimerkiksi sellaista asiaa, että miten Ruotsissa on varaa rakentaa tuhlailevasti vain kaksi asuntoa porrastasannetta kohti ja näin ollen kapea rakennusrunko (läpi talon huoneistoja). Suomessa porrastasanteelle mahdutetaan minimissään 4-5 asuntoa!
Miksi Suomessa optiomiljonääri tilaa Jukka-talon ja lukee Avotakkaa, kun Virossa uusrikas antaa vapaat kädet arkkitehdille ja sisustusarkkitehdille. Lisäksi hän joutuu maksamaan näistä palveluista moninkertaisen hinnan suomalaiseen verrattuna. Tuloksena on todella modernia, mannermaista ja tyylitajuista arkkitehtuuria.- ullanlinna
No niin,
tuossa loppuosan kommentissa on muuten perää: mitä ihmeen järkeä on tehdä 500 ke:n talo standardipiirustuksilla, jos pienellä, esim. 10 ke:n lisäkustannuksella saisi yksilöllisen arkkarin ja sis.arkkarin yhdessä toteuttaman talon.
Voisitteko nyt alan ammattilaiset arvioida vaikka tämän linkin mukaista asuntoa
http://www.yit.fi/apartment.asp?path=1;3129;3136;3147;9027;9294;39597;39618
Sieltä pohjakuva A4.
Kun en itse ymmärrä, niin voisiko joku arvioida seuraavia ratkaisuja arkkitehdin silmin:
- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat
- makuuhuoneen
- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen
- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet
- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula
Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa. - ullanlinna
ullanlinna kirjoitti:
No niin,
tuossa loppuosan kommentissa on muuten perää: mitä ihmeen järkeä on tehdä 500 ke:n talo standardipiirustuksilla, jos pienellä, esim. 10 ke:n lisäkustannuksella saisi yksilöllisen arkkarin ja sis.arkkarin yhdessä toteuttaman talon.
Voisitteko nyt alan ammattilaiset arvioida vaikka tämän linkin mukaista asuntoa
http://www.yit.fi/apartment.asp?path=1;3129;3136;3147;9027;9294;39597;39618
Sieltä pohjakuva A4.
Kun en itse ymmärrä, niin voisiko joku arvioida seuraavia ratkaisuja arkkitehdin silmin:
- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat
- makuuhuoneen
- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen
- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet
- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula
Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa.Niin, toisessa ranskalaisessa viivassa pitäisi lukea
- makuuhuoneen sisustettavuus
sorry. - Vanhempi suunnittelija
ullanlinna kirjoitti:
No niin,
tuossa loppuosan kommentissa on muuten perää: mitä ihmeen järkeä on tehdä 500 ke:n talo standardipiirustuksilla, jos pienellä, esim. 10 ke:n lisäkustannuksella saisi yksilöllisen arkkarin ja sis.arkkarin yhdessä toteuttaman talon.
Voisitteko nyt alan ammattilaiset arvioida vaikka tämän linkin mukaista asuntoa
http://www.yit.fi/apartment.asp?path=1;3129;3136;3147;9027;9294;39597;39618
Sieltä pohjakuva A4.
Kun en itse ymmärrä, niin voisiko joku arvioida seuraavia ratkaisuja arkkitehdin silmin:
- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat
- makuuhuoneen
- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen
- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet
- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula
Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa.Jo on sohellus. Ei voi muuta sanoa.
Mutta kuvittele tuohon terävään kulmaan akkunat. Vuosi sitten tein suunnittelua omakotitaloon jossa oli tuollainen 60...70 asteen terävä kulma ja isot ikkunat molemmilla seinillä. Tontilla oli kyllä tilaa. Taisi olla köyhälistöalueella Espoon Westendissä tai vastaavassa jonkun muun kaupungin "Westendissä". Oli niin vastenmielinen homma, etten jaksa kaivella muistoja enempää siitä. - corbu
HYVÄ TEKSTI!
- arkkitehdille!
Minkälaisia vinkkejä antaisit arkkitehdin työtä ja laatua arvostavalla omakotirakentajalle?
Olen aloittamassa talon rakentamista ja haluaisin panostaa niin suunnittelun kuin toteutuksenkin laatuun, vaikka sitten pinta-alan kustannuksella.
Mutta mitä asioita tulisi huomioida? Paitsi naulojen näkymättömyys listoissa (miten onnistuu?) ja jiiriliitokset karmeissa (mikä ovi- tai ikkunatehdas myy näitä?). Kaikenlaisia vinkkejä otetaan vastaan! - Master
Jätkä harrastaa telepatiaa! Olisin vastannut lähes identtisesti noihin kysymyksiin, ei vaan ollut aikaa naputaa niin pitkään.
Mutta, summa summarum: 99% siitä mistä valitetaan johtuu siitä, että suomalaiset EIVÄT OSAA VAATIA laatua. - Master
arkkitehdille! kirjoitti:
Minkälaisia vinkkejä antaisit arkkitehdin työtä ja laatua arvostavalla omakotirakentajalle?
Olen aloittamassa talon rakentamista ja haluaisin panostaa niin suunnittelun kuin toteutuksenkin laatuun, vaikka sitten pinta-alan kustannuksella.
Mutta mitä asioita tulisi huomioida? Paitsi naulojen näkymättömyys listoissa (miten onnistuu?) ja jiiriliitokset karmeissa (mikä ovi- tai ikkunatehdas myy näitä?). Kaikenlaisia vinkkejä otetaan vastaan!- Anna arkkitehdille riittävästi aikaa suunnitteluun. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, on totta!
- Ole kriittinen työmaalla. Älä hyväksy huonoa. Tee selväksi että virheet korjataan ja sinä et maksa siitä ekstraa. Työmiehillä on usein tapana fuskata joka kohdassa jos vaan voivat, tehdäkseen työn itselleen helpommaksi - kylpyhuoneessa lattian ja seinien saumat kohtaavat miten sattuu vaikka laattakoot menisikin yksiin, ym. vastaavaa. Valitse vastaava mestari joka osaa olla kriittinen - eli kaveri jolla ei ole oma lehmä ojassa työmiesten suhteen. Arkkitehtikin voi käydä katsastuskäynneillä.
Kunnioita materiaaleja - tee talo sen näköiseksi mitä se on. Tee puutalosta puutalo ja kivitalosta kivitalo. - Master
ullanlinna kirjoitti:
No niin,
tuossa loppuosan kommentissa on muuten perää: mitä ihmeen järkeä on tehdä 500 ke:n talo standardipiirustuksilla, jos pienellä, esim. 10 ke:n lisäkustannuksella saisi yksilöllisen arkkarin ja sis.arkkarin yhdessä toteuttaman talon.
Voisitteko nyt alan ammattilaiset arvioida vaikka tämän linkin mukaista asuntoa
http://www.yit.fi/apartment.asp?path=1;3129;3136;3147;9027;9294;39597;39618
Sieltä pohjakuva A4.
Kun en itse ymmärrä, niin voisiko joku arvioida seuraavia ratkaisuja arkkitehdin silmin:
- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat
- makuuhuoneen
- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen
- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet
- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula
Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa.Ilmeisen vaikea tuo talon pääty. Kuten tuossa joku sanoi, ilmeisesti tontille ahdettu niin suuri talo kun suinkin mahdollista ( 5%, sillä sen verran se voi ylittää rakennusoieuden...) Tämä tietenkin tarkoittaa että kaikkein hankalinkin tontin nurkka pitää täyttää.
Ei tuo kuitenkaan ihan mahdottomampia esimerkkejä ole mitä olen nähnyt. Makuuhuoneeseen voi esim. teettää terävään nurkkaan menevän työpöydän, jolloin tuo nurkka ei ole niin outo. Outo tai jännä, miten asian haluu nähdä...
Jos tuo olisi oma asuntoni, tekisin keittiöstä mahdollisimman avonaisen ja hieman erimallisen, jolloin olohuone - keittiötila avautuisi jo nykyisen keittiöoven kohdalta. Täten käytävästäkin "häviäisi" osa.
KH-ovi muuten aukee mielestäni väärään suuntaan...
Tuon kokoisessa asunnossa pitääkin mielestäni olla vain yksi ruokapöytä joka mahtuu moneenkin kohtaan. Ns. arkiruokailupöytä on menneen talven lumia.
Tuo varasto on outo, joskin aina tarpeellinen.
Hinta on aivan naurettava! - tavallinen asukas
Vähän vastauksia miksi me kummalliset suomalaiset haluamme joitakin asioita:
"Tunnetusti suomalainen asukas on sen verran omituinen, että haluaa pieniä koppeja (jokainen toiminto omassa huoneessaan). Tavikselle on turha yrittää myydä jatkuvia, avaria, valoisia tilasarjoja, joissa on pitkät näkymät. "
Avarat tilat ovat ihan kivan näköisiä, mutta kun mietin omaa lapsuudenkotiani, ne pienet kopit ovat ihan kivoja, normaalina iltana, kun
1) isä yrittää tehdä töitä
2) tytär soittaa viulua
3) toinen tytär katsoo telkkaria
4) poika pelaa kavereidensa kanssa sisällä
5) äiti puhuu puhelimessa
Tämä oli siis ihan tavallinen ilta lapsuuteni kodissa. Siinä olisi yhdelllä jos toisellakin menneet hermot avarien tilasarjojen kanssa, jos ei olisi saanut toimintoja edes vähän eri huoneisiin. Ja tilaa ja rahaa, kun oli kuitenkin rajatusti, molempia ei voinut saada.
Sama juttu on jo nytkin mieheni kanssa. Nukkuminen, elokuvien katsominen ja töiden/opiskelujen tekeminen ja ruuanlaitto on usein kiva saada eri tiloihin.
"Suomalainen ei osaa vaatia laatua. "
Tämä on ikävää ja valitettavasti totta. En tiedä miksi. Voi olla, että täällä arvostetaan niin paljon insinöörimäistä ajattelua, että asiat pitää olla aina yksiselitteisesti mitattavissa. Siitä seurauksena käytetään mittarina euroa per neliömetri, riippumatta siitä miten nuo neliöt on käytetty.
Ja jollekulle niistä pistorasioista: Mieheni on ilmeisesti poikkeus, kun kiinnittää ensimmäisenä huomionsa kaikkeen tuollaiseen. Joskus asuntonäyttelyissä käytyämme meillä ei ole harmainta aavistusta asunnon sisustuksesta tai seinien väristä, mutta sen sijaan pistorasioiden paikat, tiskikaapin putket, rakenteet ja pohjapiirrustus ovat hyvin muistissa. - Pienyrittäjä
Grynderit eivät pidä kivijalkakaupoista tai muistakaan taloyhtiön vuokratiloista – niiden rakennuskustannuksethan joutuu jyvittämään asuntojen hintoihin. Asukas ei ostovaiheessa välttämättä osaa arvostaa matalampaa yhtiövastiketta vaan tuijottaa pelkkää kauppahintaa.
– Kivijalakakaupat eivät tosiaan enää nykypäivänä menesty, mutta kaikenlaiset muut työhuoneet ym. pienyrittäjien tilat voisivat tuoda eloa ja kaupunkimaisuutta katukuvaan. Kaavoittajien on vain vaikea alkaa laatimaan tällaisia kaavamääräyksiä rakennuttajien painostuksen alla, siis siellä, missä kaupunki ei omista maita.
Se kyllä ihmetyttää, ettei Kartanonkoskella ole edes kioskia! Huh-huh. Itse en haluaisi asua tuollaisessa autiossa "tekokaupungissa", oli talot päältä päin miten koreita tahansa. Mutta kukin makunsa mukaan. - arxitehti
ullanlinna kirjoitti:
No niin,
tuossa loppuosan kommentissa on muuten perää: mitä ihmeen järkeä on tehdä 500 ke:n talo standardipiirustuksilla, jos pienellä, esim. 10 ke:n lisäkustannuksella saisi yksilöllisen arkkarin ja sis.arkkarin yhdessä toteuttaman talon.
Voisitteko nyt alan ammattilaiset arvioida vaikka tämän linkin mukaista asuntoa
http://www.yit.fi/apartment.asp?path=1;3129;3136;3147;9027;9294;39597;39618
Sieltä pohjakuva A4.
Kun en itse ymmärrä, niin voisiko joku arvioida seuraavia ratkaisuja arkkitehdin silmin:
- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat
- makuuhuoneen
- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen
- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet
- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula
Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa."- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat"
Johonkin tuollainen koordinaatiston muutos täytyy laittaa. Jos ei keittiöön ja makuuhuoneeseen niin sitten eteiseen. Ei tällaisia runkoja huvikseen piirretä. Tämä johtunee tontista/ rakennusalueesta.
Lisäksi rakennuttaja/rakennusliike tavallisesti määrittelee puolen neliön tarkkuudella millaisia asuntoja rakennukseen täytyy saada jotta myynti sujuisi optimaalisesti. Luo siinä sitten kun liikkumavaraa ei ole juuri ollenkaan.
Toisaalta, kun tässä foorumissa aina vikistään liian laatikkomaisista taloista niin tässä on vähän jotakin muuta kuin 90 asteen kulmia. Ei sekään ole näköjään hyvä, saatika sitten jos tosissaan tehtäisiin jotakin "erilaista".
"- makuuhuoneen sisustettavuus"
Makuuhuoneista tarkistetaan normaalisti, että sängyn voi sijoittaa sinne min. kahdella tavalla. Näissä kaikissa se onnistuu O.K.
"- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen"
Nämä kaksihan ovat sama asia, asunnossa on yksi käytävä. Ei käytäviä lisää tule, vaikka nimettäisiin ne miten (käytävä olohuoneesta eteiseen, käytävä eteisestä olohuoneeseen jne).
"- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet"
Tuossa keittiössä on aika paljon lattiaa, vaikka siinä vino kulma onkin. Jos suorakulmainen pöytä ei istu niin laita pyöreä.
"- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula"
Tämä on kieltämättä vähän outo. Kun sisääntuloa lähimpänä olevaan makkariin on pitänyt järjestää kulku, on jouduttu tekemään ylimääräinen käytävänpätkä.
Eteisen/varaston puolella kolo toimii hyvin narikkana. On hyvä, ettei toppatakin hiha tunge suuhun kun asuntoon astuu sisään.
Pohjaratkaisun sanelee paljolti se, että keittiö on haluttu olohuoneen yhteyteen, mikä ei ole ollenkaan huono ajatus. Jos keittiö ja vessa olisi voitu järjestää "takaseinälle" samaan riviin saunan ja pesutilojen kanssa olisi plaani saatu vapautettua. Keittiö esimerkiksi varaston/eteisen paikalle ja olohuone heti terävään kulmaan. Tai sitten Keittiö saunan jatkeeksi tylppään kulmaan.
Mutta ei plaaneja ehdi nykyisin juurikaan miettiä, koska suunnittelupalkkiot ovat asuntosuunnittelussa niin tolkuttoman alhaisia. Koko suunnitteluryhmälle (arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija) maksetaan vähemmän kuin kohteen kiinteistövälittäjälle. Siis korkeakoulutetut, vastuussa olevat 4 ammattilaista saavat pienemmän palkkion kuin kirjekurssin käynyt välittäjä.
"Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa."
Hinnat määrittelee rakennusliike. Voipi olla, että saavat omansa pois... - Ullanlinna
arxitehti kirjoitti:
"- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat"
Johonkin tuollainen koordinaatiston muutos täytyy laittaa. Jos ei keittiöön ja makuuhuoneeseen niin sitten eteiseen. Ei tällaisia runkoja huvikseen piirretä. Tämä johtunee tontista/ rakennusalueesta.
Lisäksi rakennuttaja/rakennusliike tavallisesti määrittelee puolen neliön tarkkuudella millaisia asuntoja rakennukseen täytyy saada jotta myynti sujuisi optimaalisesti. Luo siinä sitten kun liikkumavaraa ei ole juuri ollenkaan.
Toisaalta, kun tässä foorumissa aina vikistään liian laatikkomaisista taloista niin tässä on vähän jotakin muuta kuin 90 asteen kulmia. Ei sekään ole näköjään hyvä, saatika sitten jos tosissaan tehtäisiin jotakin "erilaista".
"- makuuhuoneen sisustettavuus"
Makuuhuoneista tarkistetaan normaalisti, että sängyn voi sijoittaa sinne min. kahdella tavalla. Näissä kaikissa se onnistuu O.K.
"- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen"
Nämä kaksihan ovat sama asia, asunnossa on yksi käytävä. Ei käytäviä lisää tule, vaikka nimettäisiin ne miten (käytävä olohuoneesta eteiseen, käytävä eteisestä olohuoneeseen jne).
"- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet"
Tuossa keittiössä on aika paljon lattiaa, vaikka siinä vino kulma onkin. Jos suorakulmainen pöytä ei istu niin laita pyöreä.
"- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula"
Tämä on kieltämättä vähän outo. Kun sisääntuloa lähimpänä olevaan makkariin on pitänyt järjestää kulku, on jouduttu tekemään ylimääräinen käytävänpätkä.
Eteisen/varaston puolella kolo toimii hyvin narikkana. On hyvä, ettei toppatakin hiha tunge suuhun kun asuntoon astuu sisään.
Pohjaratkaisun sanelee paljolti se, että keittiö on haluttu olohuoneen yhteyteen, mikä ei ole ollenkaan huono ajatus. Jos keittiö ja vessa olisi voitu järjestää "takaseinälle" samaan riviin saunan ja pesutilojen kanssa olisi plaani saatu vapautettua. Keittiö esimerkiksi varaston/eteisen paikalle ja olohuone heti terävään kulmaan. Tai sitten Keittiö saunan jatkeeksi tylppään kulmaan.
Mutta ei plaaneja ehdi nykyisin juurikaan miettiä, koska suunnittelupalkkiot ovat asuntosuunnittelussa niin tolkuttoman alhaisia. Koko suunnitteluryhmälle (arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija) maksetaan vähemmän kuin kohteen kiinteistövälittäjälle. Siis korkeakoulutetut, vastuussa olevat 4 ammattilaista saavat pienemmän palkkion kuin kirjekurssin käynyt välittäjä.
"Ja asunnon listahintahan on 410.000 euroa."
Hinnat määrittelee rakennusliike. Voipi olla, että saavat omansa pois...Ihan noin neutraalia arviota en itse tekisi, ja korjaanpa samalla muutaman väärinymmärryksen.
"- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat"
Itse vierastan teräviä, sisäänpäin kääntyviä kulmia. Jos oli ihan pakko tehdä asunnon ulkoviivaa tuon näköiseksi, olisi edes piilottanut terävän kulman huoneistokohtaiseen vaatehuoneeseen tai kylmiöön. Siitä olen samaa mieltä, että arkkarin osuus asunnon hinnasta on liian pieni.
Siitä olen eri mieltä, että muu kuin laatikkomuoto pakottaisi etsimään järjenvastaisia ratkaisuja. Ja se laatikkomaisuuskritiikki kohdistuu yleensä tasakattoon, ei huoneen muotoon.
"- makuuhuoneen sisustettavuus"
Aika rajoittunutta on elämä, jos riittää, että sängyn voi nipin napin laittaa kahteen paikkaan. Enkä muuten ihan tarkoittanut pelkästään sitä. Teräväkulmaisen makuuhuoneen sisustus ratkaistaan elävässä elämässä siten, että terävä kulma yritetään jotenkin peittää. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä seinä kaatuu päälle kulman jälkeenkin.
"- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen"
Jos huomasit - ja huomasithan sinä - niin ulko-ovelta lähtee käytävä suoraan eteenpäin kohti olohuonetta (johon tulee jälleen suippeneva kulma), ja eteisvaraston vierestä toinen käytävä kohti teräväkulmaista makuuhuonetta. Siinä on kaksi käytävää ristissä, ainakin omasta mielestäni. Niillä on yhteistä osuutta ehkä 1,5 neliötä.
"- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet"
Tuossa keittiössä on lattiaa ihan naurettavan vähän, varsinkin kun yksi seinä kaatuu päälle. Suorakulmaista kuuden hengen kunnollista pöytää tuohon ei saa millään. Kunnon keittiössä on muuten minun mielestäni ovi, jotta astianpesukoneen äänet, ruoankäryt ja tiskit saa suljettua pois olohuoneesta. Pyöreä pöytä ei saa olla suunnittelijan päätös, sen pitää olla asukkaan valinta.
"- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula"
Taas olemme samoilla linjoilla. Syystä olen kuitenkin vähän eri mieltä. Vikaan on menty siinä, että kämpässä on terävä kulma ja sisään tullaan yhdestä nurkasta. Helpoimmin muokattava pohja (niin, siinäpä muuten haastetta seuraavan sadan vuoden käyttäjille: miten muokata tätä asuntoa tarpeiden vaihtuessa) on yleensä sellainen, että plaani on suorakulmio 1:2, johon sisäänkäynti on pitkältä sivulta. Tällöin keskipisteeseen on lyhin mahdollinen matka ja mittasuhteet kunnossa. Pätee muuten yksittäisiin huoneisiinkin.
Siitä välittäjän palkkiosta olen sitten taas ihan samaa mieltä. Suunnittelijathan asunnosta tekevät sen mitä se on, ja välittäjät vain naittavat ostajan ja myyjän yhteen.
Osa tästä ilmiöstä johtuu siitä, että myydään neliömetrejä eikä tilaa. Tuosta 95 neliöstä varovaisesti arvioiden 10 neliötä on täysin hukassa. Tuosta asunnosta pitäisi noilla ulkoseinillä tehdä kolmio siten, että sisäänkäynti on varaston takaseinän kohdalla, eteisaula pirun isoksi, pikkuvessa huis hiivattiin, terävän kulman kohdalle keittiön kylmiö, kylpyhuoneesta pönttö ja kodinkoneet pois, kylpyhuone ja sauna erikseen lähelle parveketta ja wc ja khh erikseen lähelle keittiötä. Keittiön järkevä koko 15 m2, Olohuone 25. Makuuhuoneet minimi 12, kahden hengen mh 15. Huoneista tulee 65, joten eiköhän 35 neliötä riitä vessalle, eteiselle (johon tuli käytävän poiston takia lisätilaa kun varasto poistui), saunalle, kph:lle, khh:lle.
Itse asiassa, mihin voin ilmoittautua, kun olen näköjään näin perhanan hyvä?
;-) - arxitehti
Ullanlinna kirjoitti:
Ihan noin neutraalia arviota en itse tekisi, ja korjaanpa samalla muutaman väärinymmärryksen.
"- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat"
Itse vierastan teräviä, sisäänpäin kääntyviä kulmia. Jos oli ihan pakko tehdä asunnon ulkoviivaa tuon näköiseksi, olisi edes piilottanut terävän kulman huoneistokohtaiseen vaatehuoneeseen tai kylmiöön. Siitä olen samaa mieltä, että arkkarin osuus asunnon hinnasta on liian pieni.
Siitä olen eri mieltä, että muu kuin laatikkomuoto pakottaisi etsimään järjenvastaisia ratkaisuja. Ja se laatikkomaisuuskritiikki kohdistuu yleensä tasakattoon, ei huoneen muotoon.
"- makuuhuoneen sisustettavuus"
Aika rajoittunutta on elämä, jos riittää, että sängyn voi nipin napin laittaa kahteen paikkaan. Enkä muuten ihan tarkoittanut pelkästään sitä. Teräväkulmaisen makuuhuoneen sisustus ratkaistaan elävässä elämässä siten, että terävä kulma yritetään jotenkin peittää. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä seinä kaatuu päälle kulman jälkeenkin.
"- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen"
Jos huomasit - ja huomasithan sinä - niin ulko-ovelta lähtee käytävä suoraan eteenpäin kohti olohuonetta (johon tulee jälleen suippeneva kulma), ja eteisvaraston vierestä toinen käytävä kohti teräväkulmaista makuuhuonetta. Siinä on kaksi käytävää ristissä, ainakin omasta mielestäni. Niillä on yhteistä osuutta ehkä 1,5 neliötä.
"- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet"
Tuossa keittiössä on lattiaa ihan naurettavan vähän, varsinkin kun yksi seinä kaatuu päälle. Suorakulmaista kuuden hengen kunnollista pöytää tuohon ei saa millään. Kunnon keittiössä on muuten minun mielestäni ovi, jotta astianpesukoneen äänet, ruoankäryt ja tiskit saa suljettua pois olohuoneesta. Pyöreä pöytä ei saa olla suunnittelijan päätös, sen pitää olla asukkaan valinta.
"- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula"
Taas olemme samoilla linjoilla. Syystä olen kuitenkin vähän eri mieltä. Vikaan on menty siinä, että kämpässä on terävä kulma ja sisään tullaan yhdestä nurkasta. Helpoimmin muokattava pohja (niin, siinäpä muuten haastetta seuraavan sadan vuoden käyttäjille: miten muokata tätä asuntoa tarpeiden vaihtuessa) on yleensä sellainen, että plaani on suorakulmio 1:2, johon sisäänkäynti on pitkältä sivulta. Tällöin keskipisteeseen on lyhin mahdollinen matka ja mittasuhteet kunnossa. Pätee muuten yksittäisiin huoneisiinkin.
Siitä välittäjän palkkiosta olen sitten taas ihan samaa mieltä. Suunnittelijathan asunnosta tekevät sen mitä se on, ja välittäjät vain naittavat ostajan ja myyjän yhteen.
Osa tästä ilmiöstä johtuu siitä, että myydään neliömetrejä eikä tilaa. Tuosta 95 neliöstä varovaisesti arvioiden 10 neliötä on täysin hukassa. Tuosta asunnosta pitäisi noilla ulkoseinillä tehdä kolmio siten, että sisäänkäynti on varaston takaseinän kohdalla, eteisaula pirun isoksi, pikkuvessa huis hiivattiin, terävän kulman kohdalle keittiön kylmiö, kylpyhuoneesta pönttö ja kodinkoneet pois, kylpyhuone ja sauna erikseen lähelle parveketta ja wc ja khh erikseen lähelle keittiötä. Keittiön järkevä koko 15 m2, Olohuone 25. Makuuhuoneet minimi 12, kahden hengen mh 15. Huoneista tulee 65, joten eiköhän 35 neliötä riitä vessalle, eteiselle (johon tuli käytävän poiston takia lisätilaa kun varasto poistui), saunalle, kph:lle, khh:lle.
Itse asiassa, mihin voin ilmoittautua, kun olen näköjään näin perhanan hyvä?
;-)"Jos oli ihan pakko tehdä asunnon ulkoviivaa tuon näköiseksi, olisi edes piilottanut terävän kulman huoneistokohtaiseen vaatehuoneeseen tai kylmiöön."
Terävä kulma on aina terävä kulma. Komerossa aivan yhtä tehoton kuin keittiössä. Ei se mihinkään muutu jos se lakaistaan maton alle.
"Teräväkulmaisen makuuhuoneen sisustus ratkaistaan elävässä elämässä siten, että terävä kulma yritetään jotenkin peittää. "
Jos johonkin tehdään terävä kulma niin siitä pitää repiä kaikki ilo irti sen sijaan, että se yritettäisiin peittää. Esimerkkinä Dipoli ja Innopoli Espoossa. Sama pätee kaikkiin huomiota herättäviin juttuihin. Esimerkiksi kaareva seinä pitää jättää mahdollisimman vapaaksi, jotta seinän kaarevuus nähdään. Ei ole tolkkua tehdä jotakin "erikoista " ja sitten piilottaa se.
"ulko-ovelta lähtee käytävä suoraan eteenpäin kohti olohuonetta (johon tulee jälleen suippeneva kulma), ja eteisvaraston vierestä toinen käytävä kohti teräväkulmaista makuuhuonetta. Siinä on kaksi käytävää ristissä, ainakin omasta mielestäni. Niillä on yhteistä osuutta ehkä 1,5 neliötä. "
Ei ole ristissä. Käytävä johtaa johonkin. Tässä on ristin muotooinen käytävä.
Eipä muuta kuin ensi kesänä arkkitehtiosastojen pääsykokeisiin "onnea" kokeilemaan. - arch
Ullanlinna kirjoitti:
Ihan noin neutraalia arviota en itse tekisi, ja korjaanpa samalla muutaman väärinymmärryksen.
"- makuuhuoneessa ja keittiössä terävät kulmat"
Itse vierastan teräviä, sisäänpäin kääntyviä kulmia. Jos oli ihan pakko tehdä asunnon ulkoviivaa tuon näköiseksi, olisi edes piilottanut terävän kulman huoneistokohtaiseen vaatehuoneeseen tai kylmiöön. Siitä olen samaa mieltä, että arkkarin osuus asunnon hinnasta on liian pieni.
Siitä olen eri mieltä, että muu kuin laatikkomuoto pakottaisi etsimään järjenvastaisia ratkaisuja. Ja se laatikkomaisuuskritiikki kohdistuu yleensä tasakattoon, ei huoneen muotoon.
"- makuuhuoneen sisustettavuus"
Aika rajoittunutta on elämä, jos riittää, että sängyn voi nipin napin laittaa kahteen paikkaan. Enkä muuten ihan tarkoittanut pelkästään sitä. Teräväkulmaisen makuuhuoneen sisustus ratkaistaan elävässä elämässä siten, että terävä kulma yritetään jotenkin peittää. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä seinä kaatuu päälle kulman jälkeenkin.
"- makuuhuoneeseen käytävä eteisestä
- käytävä eteisestä olohuoneeseen"
Jos huomasit - ja huomasithan sinä - niin ulko-ovelta lähtee käytävä suoraan eteenpäin kohti olohuonetta (johon tulee jälleen suippeneva kulma), ja eteisvaraston vierestä toinen käytävä kohti teräväkulmaista makuuhuonetta. Siinä on kaksi käytävää ristissä, ainakin omasta mielestäni. Niillä on yhteistä osuutta ehkä 1,5 neliötä.
"- keittiön ruokapöydän sijoittelumahdollisuudet"
Tuossa keittiössä on lattiaa ihan naurettavan vähän, varsinkin kun yksi seinä kaatuu päälle. Suorakulmaista kuuden hengen kunnollista pöytää tuohon ei saa millään. Kunnon keittiössä on muuten minun mielestäni ovi, jotta astianpesukoneen äänet, ruoankäryt ja tiskit saa suljettua pois olohuoneesta. Pyöreä pöytä ei saa olla suunnittelijan päätös, sen pitää olla asukkaan valinta.
"- käytävää pitkin käytävämäiseen eteiseen, josta kulku 5 neliön varastoon vs. 15 neliön sisääntuloaula"
Taas olemme samoilla linjoilla. Syystä olen kuitenkin vähän eri mieltä. Vikaan on menty siinä, että kämpässä on terävä kulma ja sisään tullaan yhdestä nurkasta. Helpoimmin muokattava pohja (niin, siinäpä muuten haastetta seuraavan sadan vuoden käyttäjille: miten muokata tätä asuntoa tarpeiden vaihtuessa) on yleensä sellainen, että plaani on suorakulmio 1:2, johon sisäänkäynti on pitkältä sivulta. Tällöin keskipisteeseen on lyhin mahdollinen matka ja mittasuhteet kunnossa. Pätee muuten yksittäisiin huoneisiinkin.
Siitä välittäjän palkkiosta olen sitten taas ihan samaa mieltä. Suunnittelijathan asunnosta tekevät sen mitä se on, ja välittäjät vain naittavat ostajan ja myyjän yhteen.
Osa tästä ilmiöstä johtuu siitä, että myydään neliömetrejä eikä tilaa. Tuosta 95 neliöstä varovaisesti arvioiden 10 neliötä on täysin hukassa. Tuosta asunnosta pitäisi noilla ulkoseinillä tehdä kolmio siten, että sisäänkäynti on varaston takaseinän kohdalla, eteisaula pirun isoksi, pikkuvessa huis hiivattiin, terävän kulman kohdalle keittiön kylmiö, kylpyhuoneesta pönttö ja kodinkoneet pois, kylpyhuone ja sauna erikseen lähelle parveketta ja wc ja khh erikseen lähelle keittiötä. Keittiön järkevä koko 15 m2, Olohuone 25. Makuuhuoneet minimi 12, kahden hengen mh 15. Huoneista tulee 65, joten eiköhän 35 neliötä riitä vessalle, eteiselle (johon tuli käytävän poiston takia lisätilaa kun varasto poistui), saunalle, kph:lle, khh:lle.
Itse asiassa, mihin voin ilmoittautua, kun olen näköjään näin perhanan hyvä?
;-)minä en pidä käytävää hukkatilana vaan hyvänä väylänä jonka varrelle on luonnollista sijoittaa ovia. parempi, että ovet ovat kätävällä kuin olohuoneen seinällä. se on sitten eri asia kuinka paljon viitsii tällaisesta "luksuksesta" erikseen maksamaan. kyllä voisin itse jonkin verran maksaakin, on se vaan niin monta kymmentä kertaa parempi ratkaisu.
- Ullanlinna
arxitehti kirjoitti:
"Jos oli ihan pakko tehdä asunnon ulkoviivaa tuon näköiseksi, olisi edes piilottanut terävän kulman huoneistokohtaiseen vaatehuoneeseen tai kylmiöön."
Terävä kulma on aina terävä kulma. Komerossa aivan yhtä tehoton kuin keittiössä. Ei se mihinkään muutu jos se lakaistaan maton alle.
"Teräväkulmaisen makuuhuoneen sisustus ratkaistaan elävässä elämässä siten, että terävä kulma yritetään jotenkin peittää. "
Jos johonkin tehdään terävä kulma niin siitä pitää repiä kaikki ilo irti sen sijaan, että se yritettäisiin peittää. Esimerkkinä Dipoli ja Innopoli Espoossa. Sama pätee kaikkiin huomiota herättäviin juttuihin. Esimerkiksi kaareva seinä pitää jättää mahdollisimman vapaaksi, jotta seinän kaarevuus nähdään. Ei ole tolkkua tehdä jotakin "erikoista " ja sitten piilottaa se.
"ulko-ovelta lähtee käytävä suoraan eteenpäin kohti olohuonetta (johon tulee jälleen suippeneva kulma), ja eteisvaraston vierestä toinen käytävä kohti teräväkulmaista makuuhuonetta. Siinä on kaksi käytävää ristissä, ainakin omasta mielestäni. Niillä on yhteistä osuutta ehkä 1,5 neliötä. "
Ei ole ristissä. Käytävä johtaa johonkin. Tässä on ristin muotooinen käytävä.
Eipä muuta kuin ensi kesänä arkkitehtiosastojen pääsykokeisiin "onnea" kokeilemaan.Terävästä kulmasta:
tuo oli varmaan ihan toimiva idea: keittiön terävän kulman kohdalle loivasti kaartuva seinä, joka tekee komeron. Komeron ovi olisi makuuhuoneen puolella.
Käytävästä:
Ei käytävä mitenkään aina ole pahasta, mutta harvoin se on osoitus toiminnallisesta ylivertaisuudesta. Jos tässä on ristin muotoinen käytävä, niin mistä muodosta lähtien on kaksi käytävää? Voiko olla H:n muotoinen käytävä? Entä W:n? Mielestäni ei, vaan eri käytävät voivat kohdata ja olla osin päällekkäin.
Pääsykokeet:
Olen omat pääsykokeeni jo selvittänyt, ja ajattelin lähinnä jotain pikapalkintoa visailuohjelmien tyyliin. Esimerkiksi viikonloppu Barcelonassa Gaudin jalanjäljissä olisi ollut kiva yllätys. Arkkitehdiksi en rupea, sillä jos tämän palstan juttuja on uskominen, ei anna elintaso myöden. Mieluummin vaikka sitten välittäjäksi. - Ullanlinna
arch kirjoitti:
minä en pidä käytävää hukkatilana vaan hyvänä väylänä jonka varrelle on luonnollista sijoittaa ovia. parempi, että ovet ovat kätävällä kuin olohuoneen seinällä. se on sitten eri asia kuinka paljon viitsii tällaisesta "luksuksesta" erikseen maksamaan. kyllä voisin itse jonkin verran maksaakin, on se vaan niin monta kymmentä kertaa parempi ratkaisu.
Totta, käytävä VOI olla tyylikäs johdatus tilasta toiseen, ja sen varrella tunnelma voi vaihtua totaalisesti. Kapea ja ovia täynnä oleva käytävä, kuten tässä oli, ei oikein tätä ajatusta vastaa. Itse suosisin käytävää, johon mahtuu muutakin kuin valkoisia laakaovia. Esimerkiksi vanhojen isojen kerrostaloasuntojen aulat ovat usein upeita siirtymätiloja.
- Vanhempi suunnittelija
Ullanlinna kirjoitti:
Totta, käytävä VOI olla tyylikäs johdatus tilasta toiseen, ja sen varrella tunnelma voi vaihtua totaalisesti. Kapea ja ovia täynnä oleva käytävä, kuten tässä oli, ei oikein tätä ajatusta vastaa. Itse suosisin käytävää, johon mahtuu muutakin kuin valkoisia laakaovia. Esimerkiksi vanhojen isojen kerrostaloasuntojen aulat ovat usein upeita siirtymätiloja.
Minusta käytävien seinät ovat oivia paikkoja kirjavarastoille. Olohuone on ahdistava 60-70-luvun tyylisenä kirjanäyttelynä. Kun käytävä on toiminnallisesti käytössä, niin missä hukkatila? Meillä on neljä makkaria ja WC käytävän varrella sekä yhteinen ATK-työpiste käytävän päässä ja ikkuna ulos. Käytävällä on senkki ja tauluja. Kirjat odottavat vielä muuttolaatikoissa. Käytävä erottuu muusta tilasta (OH/K/ET ja aputilat) paljeovella.
- arch
Ullanlinna kirjoitti:
Totta, käytävä VOI olla tyylikäs johdatus tilasta toiseen, ja sen varrella tunnelma voi vaihtua totaalisesti. Kapea ja ovia täynnä oleva käytävä, kuten tässä oli, ei oikein tätä ajatusta vastaa. Itse suosisin käytävää, johon mahtuu muutakin kuin valkoisia laakaovia. Esimerkiksi vanhojen isojen kerrostaloasuntojen aulat ovat usein upeita siirtymätiloja.
no eihän nitä käytäviä kerrostaloasuntoihin aleta ihan tunnelman vaihdon takia tekemään. halusin vain tuoda esille sen perustan, miksi tällainen ovia täynnä oleva käytävä on hyvä, ja miksi en katso sitä hukkatilana: tämä käytävä siis pitää ovet piilossa jotta olohuoneeseen saadaan seinäpinta-alaa.
- ullanlinna
arch kirjoitti:
no eihän nitä käytäviä kerrostaloasuntoihin aleta ihan tunnelman vaihdon takia tekemään. halusin vain tuoda esille sen perustan, miksi tällainen ovia täynnä oleva käytävä on hyvä, ja miksi en katso sitä hukkatilana: tämä käytävä siis pitää ovet piilossa jotta olohuoneeseen saadaan seinäpinta-alaa.
Taas joudumme olemaan samaa mieltä.
Käytävä tai aulatila, joka kerää ovet yhteen paikkaan, on usein erittäin käytännöllinen tapa ratkaista liikenteen solmuja, olet ihan oikeassa. Olohuoneesta on tyhmää tehdä risteystä.
Tosin olen edelleen sitä mieltä, että kunnon halli tai aula (korkea ja valoisa) on ylevämpi tila kuin kapea pitkä käytävä.
Palataanpa tuohon alun sohelluspohjaan: vaakatasoisen käytävän varrella keittiön ja kylpyhuoneen ovet, vai mitä? Olohuoneesta kulku ruokailutilaan ja kahteen makuuhuoneeseen. Eikö olohuone jää käytävästä huolimatta liikenteen keskukseksi?
Palataan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2083286Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391658Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus971513- 921409
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461354Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1601276Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121208Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231039Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89942Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.55872