Tähän(kään) ei Venäjä pysty!
Eurooppalainen merenkulku tulee sähköistymään, ja tämä luo Suomelle valtavat mahdollisuudet. Näin arvioi Åbo Akademin tutkimuspäällikkö Magnus Gustafsson Turun Sanomille. Sähkölaivoista Suomi saisi hänen mukaansa jopa ”sadan miljardin euron markkinat”. Hän muistuttaa sähkölaivojen akkujen kehittyneen niin, että laivat ovat jo kilpailukykyisiä entistä pidemmillä reiteillä.
Suomessa on jo maailmaan johtavaa meriteollisuusosaamista sekä vahvaa energia-sähköteknologiaa, tutkija toteaa. Merikuljetuksista riippuvaisena maana Suomen intressissä on merenkulun sähköistymiseen liittyvien ratkaisujen löytäminen.
– Meillä on täällä aivan kaikki tarvittava tekniikka, softa, it, suunnittelu, sataman infra. Vain akkukennojen sarjatuotanto puuttuu meiltä, Gustafsson sanoo.
Gustafsson kuvailee merenkulun sähköistymistä ”Euroopan seuraavaksi teolliseksi järjestelmämuutokseksi”. Muutos tulee hänen mukaansa vaikuttamaan alan kaikkiin osa-alueisiin, eikä investointeja enää pidä nähdä erillisinä hankkeina. Tulevaisuudessa muun muassa ohjelmistojen ja datan hallitseminen on itse laivanrakentamiseen verrattavissa oleva kilpailukykytekijä, hän ennustaa.
Eurooppalainen merenkulku tulee sähköistymään, ja tämä luo Suomelle valtavat mahdollisuudet. Näin arvioi Åbo Akademin tutkimuspäällikkö Magnus Gustafsson Turun Sanomille. Sähkölaivoista Suomi saisi hänen mukaansa jopa ”sadan miljardin euron markkinat”. Hän muistuttaa sähkölaivojen akkujen kehittyneen niin, että laivat ovat jo kilpailukykyisiä entistä pidemmillä reiteillä.
Suomessa on jo maailmaan johtavaa meriteollisuusosaamista sekä vahvaa energia-sähköteknologiaa, tutkija toteaa. Merikuljetuksista riippuvaisena maana Suomen intressissä on merenkulun sähköistymiseen liittyvien ratkaisujen löytäminen.
– Meillä on täällä aivan kaikki tarvittava tekniikka, softa, it, suunnittelu, sataman infra. Vain akkukennojen sarjatuotanto puuttuu meiltä, Gustafsson sanoo.
Gustafsson kuvailee merenkulun sähköistymistä ”Euroopan seuraavaksi teolliseksi järjestelmämuutokseksi”. Muutos tulee hänen mukaansa vaikuttamaan alan kaikkiin osa-alueisiin, eikä investointeja enää pidä nähdä erillisinä hankkeina. Tulevaisuudessa muun muassa ohjelmistojen ja datan hallitseminen on itse laivanrakentamiseen verrattavissa oleva kilpailukykytekijä, hän ennustaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Taas näitä viherpipertäjien aivopieruja 🤣🤣🤡🤡...minkä kokoiset akut meinasit laittaa noihin sähkövatkaimiin?
Miten meinasit järjestää akkujen lataamisen.?
Piiitkällä kaapelilla.😂
Tiltu on tekniikassakin jälkeenjäänyt!
Se on saavutus!
https://www.vikingline.com/fi/lehdistohuone-old/71A4398708728DF7/
https://www.sahkomaailma.fi/laivakonsepti-maailman-suurimmalle-sahkoiselle-matkustaja-autolautalle-valmistui/
Tiltulle pitää kaikki vääntää rautalangasta!
Tiltulle pitää kertoa että näitä on jo ollut pitkään.
Sähkökäyttöinen sota-alus (usein kutsuttu nimellä all-electric ship tai integrated power system, IPS) ei tarkoita täysin akkukäyttöistä laivaa, vaan alusta, jossa kaikki moottoreiden tuottama energia muutetaan sähköksi. Tätä sähköä käytetään joustavasti sekä aluksen liikuttamiseen sähkömoottoreilla että sen raskaiden ase- ja sensorijärjestelmien virranlähteenä. Nykyisissä sähkökäyttöisissä sota-aluksissa sähkö tuotetaan yleensä kaasuturbiineilla tai dieselgeneraattoreilla.
Tuo systeemihän on yli 60 vuotta ollut jo käytössä laivoissa.
Suomessa ja Ruotsissakin on ainakin 1960- luvulta asti ollut käytössä esim. jäänmurtajissa dieselsähköinen koneisto, ei niitä laivoja silti ole sähkökäyttöisiksi kutsuttu!
Myös Neuvostoliitossa/Venäjällä oli ja on paljon ko. aluksia ja myös ydinkäyttöiset sotalaivat ja jäänmurtajat toimivat samalla periaatteella mutta ei niitäkään sähkökäyttöisiksi sanota.
Kyllä lähtee!
https://tieku.fi/teknologia/maailman-suurin-sahkokayttoinen-alus-voi-mullistaa-lauttaliikenteen-jos-yksi-asia-loksahtaa-paikoilleen
Linkin uutisessa on mittava virhetieto: Aluksen akkukapasiteetiksi kerrotaan mahdollisesti saatavan 60 MWh ja sen olevan maailamn suurin laivoissa oleva energiamäärä.
Nyt on kuitenkin niin, että suuriin laivoihin voidaan ottaa useiden tuhansien tonnien polttoainelasti jolloin lastin energiasisältö on ihan eri kertaluokkaa kuin tämä.
Kun suurien laivojen moottoritehot ovat luokkaa 60- 100 MW niin eivät ne kykenisi toimimaan 60 MWh akustolla tuntia pitempään, ei oikein onnistuisi matka Kiinasta Eurooppaan tms. matka...
Tuollakin aluksella on turha valtamerille lähteä, virta loppuu jo alkumatkassa. Tallinnan risteilyyn sopiva, matka lyhyt ja latausmahdollisuus oltava molemmissa päissä.
Venäjällä on aivan viimeistelyä vaille valmiina polttomoottorikäyttöinen sähköpotkulauta 🙂.
Mutta se onkin varustettu kahdella turbolla.
"Sähkölaiva on älytön viritys"!!!
HÖYRYLAIVA ON HYVÄ
Venäjä kykenee tekemään jopa atomienergialla kulkevia laivoja, näitä ei ole Suomessa juurikaan tehty.
Odotellaan nyt ensin Suomen ensimmäistä sarjavalmisteista henkilöautoa, voimanlähteenä olkoon vaikka häkäpönttö.
Kyllähän NL:n aikaan Suomessa tehtiin atomivoimalla kulkevia laivoja velvenäläisel mutta sen know hown veli asensi itse. Hähäpönttöjä varmaan Suomessa osattaisi tehdä kun vaan jostain saadaan autot joihin asentaa. Itse niitä ei osata tehdä. Noita sähkärisuihkareita voitais opetella valmistamaan vaikka kansalaisopiston järjestämilla kursseilla. Siinähän täyttyisi työttömilläkin kriteerit uuden ammatin opiskelun suhteen. Tosin akkupolitiikka kannattaa selvittää ennen valmistuksen aloitusta. Saako pohjakosketuksen saanutta akkua korjata ?
Suomessa osaaminen keskittyi lähinnä separaattorien tekoon, nykyisin nekin tehdään Saksassa.
"MINULLA ON SEPARAATTORI"!!!