🎩💩🎩💩🎩💩💲💲💲💲💰💳Hallitus julkisti ensi vuoden budjetin tiistai-iltana Säätytalossa tutulla kaavalla.
Johtokvartetti eli pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) iloitsivat, että talous kasvaa ja valtion budjettitoimilla annetaan sille lisävauhtia.
Ministerit kuvailivat yksi toisensa jälkeen, mitä kaikkea hyvää hallitus tekee. Veronkevennyksiä, väyläinvestointeja, lisärahaa armeijalle ja t&k-menoihin eli tutkimukseen ja kehitykseen.
Kuulosti siltä, kuin budjetti ei olisikaan 12,4 miljardia euroa alijäämäinen emmekä eläisi keskellä isoja leikkaus- ja sopeutustalkoita.
Alijäämä kyllä mainittiin, samoin kuin indeksitarkistusten ja valtionvelan korkojen nielemät miljoonat. Mutta iso kuva siitä, mikä on ensi vuoden valtiontalouden realistinen tilanne, jäi piippuun eikä sitä ollut tarkoituskaan esitellä.
Purralta ei saatu selkeää vastausta edes siihen, vahvistaako budjetti ensi vuoden julkista taloutta vai heikentääkö se sitä entisestään – vaikka Helsingin Sanomat kysyi tätä infossa kahdesti. Valtiovarainministeriö myönsi Ylelle seuraavana päivänä, että heikentäähän se.
Tärkeintä oli asioiden esittely parhain päin omille kannattajille ja Suomen kansalle.
Keskipisteessä on omien tekosten pönkittäminen
Budjetti-infot ovat politisoituneet, muuttuneet entistä enemmän näytelmiksi joissa katsojille kerrotaan tarina.
Katsoin budjetin julkistuksen jälkeen kaksi sattumanvaraista tallennetta vanhoista infoista. Ensimmäinen oli vuodelta 1997, jolloin pääministerinä oli Paavo Lipponen (sd.), ja toinen vuodelta 2012, jolloin pääministerinä oli Jyrki Katainen (kok.).
Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) info on vielä kalvosulkeisineen suhteellisen asiakeskeinen. Viesti on toki omille toimille myötäsukainen, mutta keskittyminen on asiassa eikä poliittisissa tahtotiloissa.
Johtokvartetti eli pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) iloitsivat, että talous kasvaa ja valtion budjettitoimilla annetaan sille lisävauhtia.
Ministerit kuvailivat yksi toisensa jälkeen, mitä kaikkea hyvää hallitus tekee. Veronkevennyksiä, väyläinvestointeja, lisärahaa armeijalle ja t&k-menoihin eli tutkimukseen ja kehitykseen.
Kuulosti siltä, kuin budjetti ei olisikaan 12,4 miljardia euroa alijäämäinen emmekä eläisi keskellä isoja leikkaus- ja sopeutustalkoita.
Alijäämä kyllä mainittiin, samoin kuin indeksitarkistusten ja valtionvelan korkojen nielemät miljoonat. Mutta iso kuva siitä, mikä on ensi vuoden valtiontalouden realistinen tilanne, jäi piippuun eikä sitä ollut tarkoituskaan esitellä.
Purralta ei saatu selkeää vastausta edes siihen, vahvistaako budjetti ensi vuoden julkista taloutta vai heikentääkö se sitä entisestään – vaikka Helsingin Sanomat kysyi tätä infossa kahdesti. Valtiovarainministeriö myönsi Ylelle seuraavana päivänä, että heikentäähän se.
Tärkeintä oli asioiden esittely parhain päin omille kannattajille ja Suomen kansalle.
Keskipisteessä on omien tekosten pönkittäminen
Budjetti-infot ovat politisoituneet, muuttuneet entistä enemmän näytelmiksi joissa katsojille kerrotaan tarina.
Katsoin budjetin julkistuksen jälkeen kaksi sattumanvaraista tallennetta vanhoista infoista. Ensimmäinen oli vuodelta 1997, jolloin pääministerinä oli Paavo Lipponen (sd.), ja toinen vuodelta 2012, jolloin pääministerinä oli Jyrki Katainen (kok.).
Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) info on vielä kalvosulkeisineen suhteellisen asiakeskeinen. Viesti on toki omille toimille myötäsukainen, mutta keskittyminen on asiassa eikä poliittisissa tahtotiloissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.