Syitä sen kummemmin erittelemättä, miksi tilanteeseen olen päätynyt, enkä ole yliopistossa:
Luen AMK:ssa tuotantotaloutta ja nyt näitä keskustelupalstoja selanneena vaikuttaa siltä, ettei AMK-insinöörin tutkintoa arvosteta laisinkaan.
Pakokauhu valtaa. Opiskelenko, hitto vie, turhaan nyt inssin paperit (joilla voisi pyyhkiä peffaa) sen sijaan, että hakisin paperit yliopistosta?
Miten todennäköisenä pidätte, että AMK-tutainssi saa itselleen kunnioitettavan uraputken vs DI? Tahtoo kunnon uraputkeen = pomoksi pomon paikalle ;). Kuvitellaan, että alalta olisi kokemusta vastuullisista tehtävistä huomattava määrä.
Tuon kysymyksen tänne, sillä oletettavasti AMK-palstalla saisin osakseni vain vakuutteluja kyseisten opintojen mielekkyydestä. Sitä en nyt kaipaa. Kaipaan realistisia mielipiteitä ja akateemista(kin) näkemystä.
Molemmista paikoista saan/saisin ulos huippupaperit -kyvyistä ei siis ole kiinni.
Luen AMK:ssa tuotantotaloutta ja nyt näitä keskustelupalstoja selanneena vaikuttaa siltä, ettei AMK-insinöörin tutkintoa arvosteta laisinkaan.
Pakokauhu valtaa. Opiskelenko, hitto vie, turhaan nyt inssin paperit (joilla voisi pyyhkiä peffaa) sen sijaan, että hakisin paperit yliopistosta?
Miten todennäköisenä pidätte, että AMK-tutainssi saa itselleen kunnioitettavan uraputken vs DI? Tahtoo kunnon uraputkeen = pomoksi pomon paikalle ;). Kuvitellaan, että alalta olisi kokemusta vastuullisista tehtävistä huomattava määrä.
Tuon kysymyksen tänne, sillä oletettavasti AMK-palstalla saisin osakseni vain vakuutteluja kyseisten opintojen mielekkyydestä. Sitä en nyt kaipaa. Kaipaan realistisia mielipiteitä ja akateemista(kin) näkemystä.
Molemmista paikoista saan/saisin ulos huippupaperit -kyvyistä ei siis ole kiinni.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Diplomi-insinööreistä:
- työttömyysprosentti reilusti pienempi kuin amk-insinööreillä
- laajempi osaaminen (enemmän opintoviikkoja, kurssit vaikeampia, ja tasokkaampi opetus)
- työnantajat vaativat joissakin pesteissä pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa
- alkupalkat reilusti kovempia kuin amk-insinööreillä
Tästä voi jo päätellä kummalla tutkinnolla tulee menestymään.
"enemmän opintoviikkoja"
Nykyään saman verran eli 160 ovaria.
Kommenttisi ovat tuttuja, Viktor. Juuri noiden vuoksi asiaa mietinkin.
Ensimmäinen työpaikka insinöörinä minulla on jo odottamassa. Alkupalkka karvan verran yli kolme tonnia. DI:n alkupalkkoja en ole tutkinut.
Kerrohan millaiseen tehtävään työnantajasi on oikein sinut palkannut, juuri valmistuvan amk-insinöörin, jolle oletuspalkka pitäisi olla kahden tuhannen euron kieppeillä?
Ei kannata kovin tarkkaan noita "oletuspalkkoja" tuijotella. Vaikka kenties suurin osa amk-insinööreistä saisikin alkupalkkanaan sen pari tonnia, löytyy aina yksilöitä, jotka saavat reilusti enemmän. Suuri osa uusista amk-insinööreistä kun taitaa olla aika toivottomia muutenkin, joten heidän alkupalkkansa kyllä ymmärtää :)
Itse saan inssiopiskelijanakin noin 2800 e/kk (sekin oli työnantajan ensimmäinen ehdotus, en ole koskaan jaksanut tapella palkkani eteen, palkankorotustakaan en ole pyytänyt koskaan :)).
Palkan ansiosta en tätäkään työtä ottanut (suunnittelu, töiden koordinointi ja aikataulutus, työnjohtajan ollessa lomalla myös hänen hommiaan valuu hieman minulle), vaan koska tämä on kohtuullisen mielenkiintoista, haastavaa ja hyödyllistä tulevaisuutta varten. Itse en kyllä mistään uraputkesta tai isommasta johtajuudesta edes haaveile.
Opiskelen tosin myös yliopistossa, mutta se ei vaikuttanut paikan saantiin eikä palkkaan, koska firma on tuttu jo viime vuodesta eikä matikan ja fysiikan opiskelu yliopistossa auta tähän työhön yhtään mitään...
Minulla on toiselta tieteenalalta (alempaa) koulutusta ja työkokemusta, jossa tein tutanisseille soveltuvia kuuluvia töitä. Olen siis tuleva 'vastavalmistunut insinööri useamman vuoden työkokemuksella'. Olettaisin, että se selittää korkeamman lähtöpalkan.
Siis "soveltuvia/kuuluvia"
Opintoviikot ja pian tulevat opintopisteet nyt vain sattuvat olemaan sellainen epämääräinen mittayksikkö, että ainoastaan saman tason, saman alan oppilaitoksissa ja opintosuunnilla ne ovat vertailukelpoisia keskenään.
DI-tutkinto on edelleen 180 ov, kun insinöörin tutkinto on 160 ov. Tulevaisuudessa vastaavasti 300 op ja 240 op.
Amiksen opintoviikot ovat lähinnä vertailukelpoisia esikoulun opintoviikkojen kanssa.
"- laajempi osaaminen (enemmän opintoviikkoja, kurssit vaikeampia, ja tasokkaampi opetus)"
Oli miten hyvänsä, niin tuossa nyt kuitenkin on yksi pieni virhe. Opintoviikkoja ei siis ole enemmän, niitä on yhtä paljon.
Nykyään tosin puhutaan opintopisteistä. Teekkareilla opintopisteitä kertyy 300 ja inssiopiskelijoilla 240. Yliopistossa tuo 180 ovaria kuitenkin pudotettiin 160:een ja se katsottiin 300 op:n arvoiseksi. Amk:ssa tutkinnon pituus pysyi samassaa 160 ovarissa, mutta se katsottiinkin 240 op:n arvoiseksi.
Amk:ssa ymmärtääkseni luovuttiin myös vanhojen opiskelijoiden osalta opintoviikoista, koska opetussuunnitelma pysyi kuitekin samana, ei tutkinnon pituus vanhoinakaan yksikköinä mihinkään voi muuttua.
Hieman lyhentyneestä opetussuunnitelmasta huolimatta (siis pari matikantuntia vähemmän tai jotain..) teekkareiden koulutus on siis opintopisteinä jopa hieman pidentynyt verrattuna inssiopiskelijoihin.
160/180 = 0,888...
240/300 = 0,80
Pointti:
Inssikoulutus pysyi samana, teekkareilla lyheni, kuitenkin paperilla ero inssiopiskelijaan kasvoi entisestään!
Tavallaan vähän outoa, vaikka se moneen kertaan toistettu tosiasia onkin, että pisteet ja ovarit eivät ole mitään SI-järjestelmän mukaisia standardimittoja. Asia ei kyllä sinänsä kiinnosta mua paskan vertaa, mutta tulipahan vain havaittua tämmöinenkin.
no itseluottamuksesta ei ainakaan Sinula, äidin pullamössöpojulla ei ainakaan ole puutetta, kun LUPAAT ottavasi molemmista paikoista huippupaperit??!?!?!! Mistäs muuten sen tiedät?? Kysymyksesi on jo niin TYHMÄ, että en ikimaailmassa usko SINUN ottavan huippupapereita TKK:lta...Uskooko moni muu? Ps. Vuosittain "huippupaperit" TKK:lta ottaa 0,5 % valmistuvista....
Nää on taas näitä jorinoita.
Jos henkilö ei tunne pystyvänsä (syystä tai toisesta) suorittamaan loppuun inssin tutkintoa
ilman vankaa itsetuntoa niin ei se homma onnistu sitten edes tkk:llakaan. Ei se uraputki kuule tule tössäämään siihen että oletko inssi vai DI vaan siihen että onko sulla edes tarpeeksi munaa valmistua yhtään miksikään.
Ilmeisesti pitäisi määritellä tarkemmin, mitä tarkoitetaan "huippupapereilla". Minä en tunne sinun määritelmääsi huippupapereista, etkä sinä määritelmääsi edes esitellyt. Esitit vain tilastollisen väitteen olemassa olevien huippujen määrästä.
Minä ymmärrän huippupapereilla opinahjosta vuosittain valmistuvan parhaimmiston numeerisilla kriteereillä arvosteltuna. Mikäli sinä et ole koskaan parhaimmistoon päässyt, älä oleta, ettei muilla ihmisillä ole siihen kyvykkyyttä. Fakta on, että toisille opintojen helppous on arkipäivää ja toisille ikuista puurtamista.
Totta, itseluottamuksessani ei ole puutetta sen paremmin kuin itsetunnossanikaan. Niistä johtuen en tunne tarvetta perustella (ohi alkuperäisen aiheen) väitettä kyvyistäni menestyä molemmissa opiskelupaikoissa -en ainakaan henkilölle, joka ei kykene edes säälliseen kirjalliseen ilmaisuun.
"Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti.
Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää osasto.
Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opinto-pistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvoste-lussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa."
Jo nimimerkkisi kertoo sen että et ikinä ota huippupapereita TKK:lta ja mistä sinä muuten voit tietää ETUKÄTEEN ottavsi huippupaperit kun et ole päivääkään TKK:lla opiskellut? Vai odottaa sinua huippupesti. Pelkkä pelle sinä olet. Todelliset lahjakkuudet eivät täällä typeriä kyselisi...hyvä provo kuitenkin olet, tai sitten vain helvetin tyhmä.
Käyppä 'oivallinen dippa' siellä korkean opinahjosi viestintä -kurssilla, ja opettele ihan ensimmäisenä keskustelemaan ja käyttäytymään akateemisuutesi velvoittamalla tavalla.
Kukahan täällä enää 'etikettejä' noudattelee tänne kirjoitellessaan? Antaa vaan tulla näppikseltä tavaraa niin paljon kuin sitä sielusta kumpuaa.
terv. maisteri työelämästä
Nyt tulee ehkä vähän epäselvää tekstiä, mutta yritä ymmärtää :)
Jos olet sellainen kaveri, joka pärjäisi hyvin (myös) yliopistossa, sinulla on aivan hyvät mahdollisuudet saada amk-inssinä kunnon työpaikka ja uraputki aikaiseksi. Jos taas et pärjäisi yliopistossa, tuskin saat mitään kaipaamaasi kalifin paikkaa amk-inssinä.
Hyvä amk-inssi peittoaa mennen tullen huonon diplomi-insinöörin. Amk-inssi joutuu ehkä näkemään hieman enemmän työtä (vaihtamaan työpaikkoja kenties) sen ensimmäisen johtajan pallin eteen, mutta sen saavutettuaan uraputki avaa samanlaiset näkymät kuin diplomi-insinöörillä.
Työnantajien arvostus amk-insseihin on paljon suurempi kuin näiden keskustelupalstojen nörteillä. Itse asiassa tuntemani teekkarit (siis myös mä) eivät juurikaan osallistu tälläiseen paskanjauhantaan, tuntuisi olevan lähinnä tradenomi/ktm -akselilla nämä tyypit (tai ehkä vielä mieluummin lukiolaiset...).
Tosin tutasta ei ole sen suurempia kokemuksia, mutta uskaltaisin laajentaa koskemaan ihan kaikkia insinöörialoja.
"Molemmista paikoista saan/saisin ulos huippupaperit -kyvyistä ei siis ole kiinni."
Nyt sitten luin viestisi loppuunkin. Eli kyllä -- sinulla on hyvät mahdollisuudet kunnon johtajaksi.
Kiitokset asiallisesta kommentista. Olen sikäli hyvässä asemassa, että minua odottaa valmistuttuani yksi vastuullinen asiantuntijan pesti, johtuen aiemmasta työkokemuksestani. Uramahdollisuudet sinänsä ovat ihan kohtuulliset, mutta vastassa voi olla monta hyvää dippainssiä, joten...
Suhteet ja verkostot, sopivasti sosiaalista älyä, että osaa olla oikeiden henkilöiden lähellä oikeaan aikaan ja sanoa heille oikeita asioita. Siinä on loppujen lopuksi ne konstit, joilla kunnon uraputkeen pääsee. Haitaksi ei myöskään ole pieni moraalin taivuttelu, silloin kun siitä on sinulle etua. Sillä ei ole väliä, oletko dippainssi vai tavallinen. Onnea urallesi, mutta älä juokse itseäsi oravanpyörässä läkähdyksiin :)
Inssi turpa kiinni! Tradenomit/ktm:t ovat maamme talouselämän selkäranka ja moottori - heidän loistavasta älykkyydestään on revitty muiden ihmisten elintaso. Ilman palkanlaskijoita ei tulisi kenellekään palkkaa, ilman kirjanpitäjiä menisivät kaikki pörssiyhtiöt nurin, ilman markkinointitradenomeja ei Englantiin myytäisi yhtään paperia!
markkinointi sun muut ns. hömppätieteet eivät usein pitkälle vie. Arvostan kovasti KTM jotka ovat lukeneet rahoitusta, laskentatoimea tahi kansantaloustieteitä, johtaminen, markkinointi ovat täyttä sontaa joita voidaan nimittää ehkätieteiksi.
esim. IT-alan firmassa ei kauppatieteilijöitä paljoa tarvita koska harva heistä tajuaa yhtikäs mitään tekniikasta. Monesti johtajat ovatkin DI:tä jotka varmasti osaavat tuon oi niin yksinkertaisen kauppatieteilijöiden matikan. Toki muutamia KTM:ä tulee joukossa olla. Tradenomeja sitten siellä asiakaspalvelussa.
Vaikka tuo kreivin viesti olikin provo, niin siinä käsittääkseni puhuttiin yrityksistä, eikä tiedeyhteisöstä.
Yrityksien tehtävänä on tuottaa voittoa, ei tiedettä, ja kyllä siinä johtamisen ja markkinoinnin taitoja tarvitaan -- pelkällä laskemisella ei pärjää.
Eivät nämä aiheet toki mitään eksaktia tiedettä ole, mutta kansiksen eksaktius on myöskin kovin kyseenalaista. Kokonaan toinen juttu on myös se, kuinka hyvin noita em. juttuja voi oppia "koulun penkillä"
ehkä olisi kuitenkin viisasta lukea vielä ne DI:n paperit. Toki jos olet pätevä kaveri saat takuuvarmasti hyvän työn muttet välttämättä pääse sinne ylimpään johtoon jos sinne nyt edes halajat. Olen ollut nyt 2 kesää töissä eräässä n. 600 ihmisen IT-firmassa ja voin sanoa että nykyään täällä on tapana että vain DI:t KTM:t jne jne. pääsevät korkeimmille palleille yrityksen imagon takia. Tyhmää minun mielestäni mutta näin se vain on. Vähän aikaa sitten tekn. johtaja jäi eläkkeelle ja manttelinperijäksi odotettiin erästä talossa 10 vuotta ollutta insinööriä joka on TODELLA osaava ja älykäs kaveri. Mutta mites kävikään pallin saikin eräs DI talon ulkopuolelta jonka näytöt eivät ole edes vartailukelpoisia tämän ingenjöörin kanssa. hallitus ja johto perustelivat asiaa juuri iamgosyillä eli korkeimmilla palleilla tulee istua akateemisesti koulutettuja koska se viestii jotain muille firmoille ja asiakkaille.
Vanhat insinöörit jäävät nykyään monasti keskijohtoon uudet insinöörit eivät monasti saa niinkään hyviä paikkoja vaan tekevät lähinnä asentajan hommia monissa firmoissa tai ovat jotain todella pikkupomoja.
Vielä lopuksi sanoisin että poikkeuksia toki löytyy, mutta älyttömäksi tämä homma on mennyt kun tuijotetaan vain sitä tutkintoa eikä oteta niinkään kantaa siihen todelliseen osaamiseen.
>>perustelivat asiaa juuri iamgosyillä eli korkeimmilla palleilla tulee istua akateemisesti koulutettuja koska se viestii jotain muille firmoille ja asiakkaille.
Omassa kesätyössäni(eräs maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä) on myös samanlainen tilanne. Siellä on eräänlainen "raja", jonka yläpuolella on vain ylemmän korkeakouluasteen käyneitä. Valitettavasti.
Mutta onnea keskustelun aloittajalle riippumatta mitä valitset!
Nyt sinun tulee muistaa että vaikka amikseen jokunen vuosi sitten liitettiin tuo "korkeakoulu" - sana, se ei sisällöltään tehnyt opintoja siellä sen enemmän akateemisiksi kun ennenkään. Hieman rohkeeta siis käydä väittämään että että saat TKK:ta huippupaperit, vaikka ehkä siellä AMK:ssa oletkin pärjännyt hyvin. Akateemisessa maailmassa vaatimustaso on aivan toista luokkaa kuin ammattikouluissa.
Akateemisissa tutkinnoissa on juuri se piirre, että ne eivät valmista sinua suoraan konkreettiseen ammattiin, vaan ne ovat todiste siitä, että sinä selviät vaativasta tehtävästä. Jos sinulla ei ole tätä todistusta, joudut joka kerta kun haet uutta työpaikkaa (niitä pitää vaihdella jos haluaa niille korkeimmille palleille) todistamaan että olet yhtä pätevä kun samaa paikkaa hakevat DI:t. Jos toinen kerros on tavoite, sinä lähdet ensimmäisestä kerroksesta kun DI:t lähtee välitasanteelta.
Vai vastako tekniikan alan yliopisto-opinnoista haaveilet?
>>todiste siitä, että sinä selviät vaativasta tehtävästä
...siellä kirjoittelee ja millä kokemuksella? Kyllähän teknillinen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu ovat kyllä ihan konkreettisesti työelämään valmistaneet -- jo kauan ennen, kuin Suomessa on ollut ammattikorkeakoulujärjestelmää. Tuo akateemisen tieteellisyyden korostaminen on tullut mukaan myöhemmin.
Mieti miksi Teknillistä Korkeakoulua vieläkin kutsutaan "Poliksi" ja teekkarit ovat "polyteknikkoja". Tiesitkö muuten, että Helsingin Kauppakorkeakoulu on ennen vanhaan kouluttanut kirjeenvaihtajia, joiden toimenkuva on ollut assistenttityötä.
Monessa firmassa muuten ei ole sitä "toista kerrosta" enää fyysisesti olemassa, koska hierarkian sijasta teot puhuvat puolestaan, ja pätevien johtajien ei tarvitse piiloutua alaisiltaan kerroksiin liikennevalojen taakse.
Kun valitsee kurssit järkevästi ja suorittaa ne hyvin arvosanoin, syntyy hyvä tutkinto. Sillä, onko tutkinto AMK:n vai yliopiston puolelta, ei ole niinkään väliä. Ero on lähinnä tutkintoon sisältyvän matematiikan ja fysiikan määrässä, ja monessako paikassa kaikkea DI-matematiikkaa ja -fysiikkaa oikeasti tarvitsee?
Minkä teet, tee kunnolla.
Minä en ole se johtaja vaan opiskelija, mutta tunnen pari suuren firman johtajatason henkilöä. Molemmat ovat sanoneet että AMK-papereilla ei tietyn pisteen yli nousta, ainakaan suurissa firmoissa.
Mutta jos rikastua haluat, ni kehitä oma fiksu idea ja firma pystyyn. Naurat korkeasti koulutetuille palkkarenkijohtajille parikymmenen vuoden päästä. :)
tästähän minäkin kirjoitin. En kyllä ymmärrä miksi näin on, jos kaveri on osaava niin koulutuksen ei pitäisi vaikuttaa noin paljoa. Mutta tämä on tätä nykypäivää.