Synti on sitä, mikä tulee Sun ja Jumalan väliin. Jumalsta sanotaan Raamatussa, että hän on mustasukkainen meistä. Hän ei halua jakaa meitä minkään eikä kenenkään toisen kanssa.
Irtosuhteet ja seksi niissä on syntiä, koska todennäköisesti selittelet itsellesi "ei tässä oo mitään väärää", "me rakastetaan toisiamme"... etkä voi olla ilman.
Toinen määritelmä on siis - kaikki mikä orjuuttaa meitä = alkoholi, tupakka, huumeet, seksi, mikä tahansa vaikka ylensyöminen,- ovat syntiä.
En tarkoita tässä, että seksi olisi aviosuhteessa syntiä, päinvastoin! Mutta haluatko, että huomaat olleesi uskoton hänelle, jonka Jumala on tarkoittanut Sinulle? Uskottomuutta voi ajatella myös ajassa eteenpäin: olet jo jaellut itsesi toisille - jääkö mitään hänelle, jonka oli tarkoitus saada "koko potti"? Kun jakelet itseäsi toisille, seurauksena on aina pettymys, mielipaha, jopa katkeruus. Kannattaa siis odottaa sitä oikeaa ja lähteä siitä päästä liikkeelle, että tutustuu vastakkaiseen sukupuoleen ensi henkisellä ja hengellisellä tasolla ja vasta paljon myöhemmin on seksin vuoro! Ihminen on muutakin kuin fysiikkaa.
Et menetä tarkalleen mitään, vaikka pidättäydyt seksistä - päinvastoin! Ja Jumalasuheesikin on mahdollista voida paremmin. Rakastan häntä niin paljon, että olen valmis luopumaan hetken nautinnoista.
Tiedoksi:nNiille jotka ovat jo lankeilleet, ei automaattisesti anneta syntejä anteeksi. Pitää mennä Jumalan luo katuen ja pyytäen anteeksi. Sen jälkeen ei pidä taas lentää syntiin, koska kaiken saa anteeksi, vaan pitää ainakin pyrkiä kaikin voimin elämään paremmin. Raamatussa sanotaan hyvin selvästi "Jos me totuuden tuntoon päästyämme tahallamme ja jatkuvasti teemme syntiä, meidän sovitukseksemme ei enää ole uhria" (Heprealaiskirje 10:26). Selvää tekstiä, vai mitä?
Jos nyt ahdistuit, koska et ole tajunnut toimivasi väärin, mene kiireesti Jeesuksen ristin luokse ja pyydä häneltä anteeksi. Sen jälkeen ota uusi suunta elämällesi. Siunausta elämääsi!
Irtosuhteet ja seksi niissä on syntiä, koska todennäköisesti selittelet itsellesi "ei tässä oo mitään väärää", "me rakastetaan toisiamme"... etkä voi olla ilman.
Toinen määritelmä on siis - kaikki mikä orjuuttaa meitä = alkoholi, tupakka, huumeet, seksi, mikä tahansa vaikka ylensyöminen,- ovat syntiä.
En tarkoita tässä, että seksi olisi aviosuhteessa syntiä, päinvastoin! Mutta haluatko, että huomaat olleesi uskoton hänelle, jonka Jumala on tarkoittanut Sinulle? Uskottomuutta voi ajatella myös ajassa eteenpäin: olet jo jaellut itsesi toisille - jääkö mitään hänelle, jonka oli tarkoitus saada "koko potti"? Kun jakelet itseäsi toisille, seurauksena on aina pettymys, mielipaha, jopa katkeruus. Kannattaa siis odottaa sitä oikeaa ja lähteä siitä päästä liikkeelle, että tutustuu vastakkaiseen sukupuoleen ensi henkisellä ja hengellisellä tasolla ja vasta paljon myöhemmin on seksin vuoro! Ihminen on muutakin kuin fysiikkaa.
Et menetä tarkalleen mitään, vaikka pidättäydyt seksistä - päinvastoin! Ja Jumalasuheesikin on mahdollista voida paremmin. Rakastan häntä niin paljon, että olen valmis luopumaan hetken nautinnoista.
Tiedoksi:nNiille jotka ovat jo lankeilleet, ei automaattisesti anneta syntejä anteeksi. Pitää mennä Jumalan luo katuen ja pyytäen anteeksi. Sen jälkeen ei pidä taas lentää syntiin, koska kaiken saa anteeksi, vaan pitää ainakin pyrkiä kaikin voimin elämään paremmin. Raamatussa sanotaan hyvin selvästi "Jos me totuuden tuntoon päästyämme tahallamme ja jatkuvasti teemme syntiä, meidän sovitukseksemme ei enää ole uhria" (Heprealaiskirje 10:26). Selvää tekstiä, vai mitä?
Jos nyt ahdistuit, koska et ole tajunnut toimivasi väärin, mene kiireesti Jeesuksen ristin luokse ja pyydä häneltä anteeksi. Sen jälkeen ota uusi suunta elämällesi. Siunausta elämääsi!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taisitpa unohtaa että jos julistaa lakia pitää julistaa myös armoa.
Tämähän se - "jos julistaa lakia pitää julistaa myös armoa" - tahtoo unohtua, kun ei millään malta lohduttaa, vaan mieluummin lämmittää helvetin kuumaksi.
Mutta minkä sille mahtaa, jos on itsellään julistajalla kylmä.
Olisitpa lukenut tarkemmin tuon edellisen viestin. Enkö kirjoittanut: "Jos nyt ahdistuit, koska et ole tajunnut toimivasi väärin, mene kiireesti Jeesuksen ristin luokse ja pyydä häneltä anteeksi. Sen jälkeen ota uusi suunta elämällesi. Siunausta elämääsi!"
En halua, eikä ole edes Raamatun mukaista julistaa armoa synnissä elävälle, jos tämä ei edes halua kääntyä tai mitään muutosta. Sellainen armo olisi Jeesuksen ristin työn pilkkaamista.
MUTTA KATUVALLE SYNTISELLE KUULUU TÄYSI JUMALAN ARMO"
Syntiä on se, minkä Raamattu suoraan synniksi sanoo. On hyvä muistaa, että kaikki synti kadottaa. Jos teet vaikkapa kahvinjuonnista ja tupakoinnista synnin, niin väität samalla, että kaikki kahvinjuojat ja tupakoijat ovat kadotettuja elleivät kadu ja käänny uskossa Vapahtajan puoleen.
Se, mitä Raamattu ei suoraan synniksi sano, on ihmisen yksityisen omantunnon asia. Kellään ei ole oikeutta tuomita toista sellaisesta, mitä Raamattu ei selkeästi synniksi sano.
Tupakointi on esim. omantunnon kysymys. Vaikka itse ajattelisit siitä mitä tahansa, niin sinulla ei ole oikeutta tuomita toista, koska kysymyksessä on asia, josta ei ole Raamatun ilmoitusta.
Muistathan ettei Kristityksi tulla syntiä välttelemällä, vaan turvautumalla Jeesukseen, joka peittää syntiemme paljouden. Ensin uskotaan kaikki anteeksi ja vasta sen jälkeen katsotaan voisiko tällainen syntinen ja paha ihminen edes hiukan noudattaa Jumalan tahtoa.
Ystävyydellä :)
Samalla tapaa käy, jos väittää jotain Luojan luomaa synniksi.
Eikö se, että väitän Jumalan luomistyön hedelmiä synniksi, ole jumalanpilkkaa?
Tietenkin on sitten eri asia, mikä on Luojan luomaa ja luonnollista, mikä taas ei.
keino hallita massoja. Ei muuta. Täysin tuota tarkoitusta varten kehitelty käsite.
Syntiä on se, mikä on pahaa. Eikö maailmassa ole pahaa!
Se on toinen juttu, mikä synniksi määritellään.
Synti on teko, jonka joku uskonlahko on sellaiseksi määritellyt. Joissain uskoissa saa syntiseksi määritellyn kivittää torilla, jossain uskossa saa sen papilta anteeksi, kun ripittäytyy.
Joku taas määrittelee sen sellaiseksi, että joutuu neuvoston kuulusteluun ja uhkailtavaksi ja lopulta potkitaan pois lahkosta. Toisten mielestä syntiä on vaikkapa ehkäisy, jolla estetään naisen toimiminen synnytyskoneena ja siitä johtuva kuolema.
Jotkut taas ovat sitä mieltä, että synnistä vapautuu uhraamalla nuoren neidon jumalille.
Miksi ihmeessä pitää alistua tällaiseen joidenkin uskonlahkojen komenteluun, pelotteluun, kuulusteluun yms? Ja, kun sitten itse luulee tehneensä syntiä, menee yöuni, mielenterveys jne. Täysin älytöntä ja typeää toimintaa!
>> Et menetä tarkalleen mitään, vaikka pidättäydyt seksistä - päinvastoin!
Kysyt "miksei voi nauttia" - totta kai voit ihan vapaasti 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa. Siitä vaan!
Mutta jos oikein totta kysyt, vastaan, että jonain päivänä tilillesi voi kajahtaa karmea palkka, jota ei makseta euroina. Jos onnistut elämäsi nauttimalla menemään läpi ja vielä sen jälkeen kuolemaan sydämessäsi Jumalan Rauha, niin se on hatunnoston arvoinen juttu.
Onnea matkaan!
PS. Siltä varalt, jos tulee mieleen epäilys oletko sittenkään oikealla polulla, käy tutkimassa esim. kirjoittamalla Googleen whoisjesus-really ja sieltä saat ihan asiallista vastausta siitä, miten sen Rauhan voit sydämeesi löytää.
Miksi minulla pitäisi olla sydämessäni jokin "Jumalan Rauha"?
Minulla on ihan hyvä rauha sydämessäni; Olen kasvattanut pojastani kunnon miehen, auttanut lähimmäistäni hädässä, pelastanut ihmishengen, elänyt tätä maailmaa ilman, että minua olisi rangaistus oikeudessa. Toimin vapaaehtoisessa nuorisotyössä menestyksellisesti, ajelen moottoripyörällä. En ole lyönyt vaimoani, enkä petäänyt toisen naisen kanssa.
Olen tehnyt samaa "pahaa" kuin muutkin; Juonut viinaa, kiroillut, nauttinut seksistä, käynyt kapakassa ja omenavarkaissa etc.
Kuka on oikeutettu heittämään sen ensimmäisen kiven ja tuomitsemaan minut johonkin "ikuiseen helvettiin" tms.? Onko jonkin uskonlahkon jäsen oman Tarinakokoelman pohjalta tähän oikeutettu? Olenko elänyt niin kamalaa elämää, että Sinä ystävinesi olet oikeutettu minua rankaisemaan?
Onko Sinun elämäsi jotenkin parempaa kuin minun? Oletko Sinä tehnyt konkreettisesti lähimmäisellesi jotain hyvää? Enkä tarkoita mitään rukoilua tms. huhaajuttua.
Miksi ihmeessä minun pitäisi uskoa johonkin taruolentoon ja luulla että rukoilemalla saan jotain parempaa? Tuleeko minusta parempi ihminen? Olenko lähimmäiselle parempi? Sammutan vapaaehtoisesti tulipaloja entistä tehokkaammin? Osaan antaa ensiapua paremmin? Lauluääneni kehittyy enstisestään?
Mikä on se karmea palkka, jonka saan kuoleman jälkeen? Ja miksi? Siksi, että en usko Sinun Jumalaasi ja "Kertomuksia Uskovaisille" (= Raamattu) -kirjaan?
Luuk (7:29) - "Työntäkää miekkanne vihollistenne vatsaan ja kuristakaa heidän neitseelliset tyttäretnsä näiden omilla hiuksilla ja vuodattakaa siemenenne heidän sisäänsä. Sillä te olette minun lapsiani, eikä teidän pidä kuolemaa pelkäämän."
Älä nyt kuitenkaan ala omia juttujasi levittelemään Raamatun sanana... Jos haluat kritisoida kristinuskoa, tee se rehellisesti.
Luuk. 7:29
"Kaikki, jotka kuulivat Johannesta, publikaanitkin, taipuivat tunnustamaan, että Jumalan vaatimus oli oikea, ja ottivat Johannekselta kasteen."
( http://www.evl.fi/raamattu/1992/Luuk.7.html#o41 )