Shana Tova u'metuka 5787 Hyvää Makeaa Uutta Vuotta 5787 (11.9.2026)

Raamatussa on tärkeä ero sen välillä, mitä kutsutaan **Israelin kalenterin vuoden aluksi**, ja sen välillä, mitä myöhemmin alettiin kutsua **Rosh Hashanaksi** eli juutalaiseksi uudenvuodenpäiväksi.

**1. Mitä Toora sanoo?**

2. Moos. 12:2:ssa Jumala sanoo Israelille, että **Nisan-kuusta tulee kuukausien ensimmäinen kuukausi**. Se liittyy pääsiäiseen ja Egyptistä lähtöön. Siis Raamatun nimenomaisesti määrittelemä Israelin uskonnollisen kalenterin alku on keväällä.

Toisaalta 3. Moos. 23:23–25 käskee viettämään **seitsemännen kuukauden, Tishrin, ensimmäisen päivän** erityisenä päivänä:

> "Seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä olkoon teillä levon päivä, muistuttava pasuunansoittopäivä, pyhä kokous."

Tämä on **Jom Terua** ("pasuunansoiton päivä"), ei kohdassa nimeltä *Rosh Hashanah* ("vuoden pää"). Myöhempi juutalainen perinne yhdisti tämän päivän juutalaisen kalenterivuoden alkuun.

**2. Onko siis Rosh Hashanahin viettäminen raamatullista?**

**Jom Teruan viettäminen on selvästi raamatullisesti määrätty juhla.** Sen viettoon kuuluu lepo, pyhä kokous ja pasuunan/torven soittaminen (3. Moos. 23:24–25; 4. Moos. 29:1).

Sen sijaan ajatus siitä, että **Tishrin 1. päivä olisi "uudenvuodenpäivä"**, on myöhempää juutalaista terminologiaa ja perinnettä. Raamattu itse ei käytä tässä kohdassa nimeä Rosh Hashanah.

**3. Entä messiaaniset juutalaiset?**

Messiaaniselle juutalaiselle on täysin luontevaa viettää Jom Teruaa/Rosh Hashanahia Jeesukseen eli Jeshuaan uskovana. Monet näkevät siinä myös hengellisiä yhteyksiä Messiaan tulemiseen, pasuunaan ja Jumalan valtakuntaan.

Uusi testamentti ei kuitenkaan anna Jeesukseen uskoville käskyä viettää Rosh Hashanahia. Esimerkiksi Kol. 2:16–17 ja Room. 14:5–6 korostavat, ettei kristittyjen tule tuomita toisiaan juhlapäivien tai päivien perusteella.

**4. Entä pakanataustaiset kristityt?**

Heille ei Raamattu aseta velvollisuutta viettää juutalaista kalenteria tai Rosh Hashanahia. Apostolien kokous käsitteli juuri kysymystä siitä, pitääkö pakanoiksi kääntyneiden Jeesuksen seuraajien omaksua juutalainen laki, eikä heille määrätty Tooran juhlakalenterin noudattamista (Ap. t. 15).

Silti **kristitty voi hyvällä omallatunnolla viettää Jom Teruaa**, jos hän tekee sen Jumalan kunniaksi — esimerkiksi tutustumalla Raamatun juhliin, soittamalla shofaria, rukoilemalla ja pohtimalla Messiaan tulemista. Hänen ei kuitenkaan tarvitse ajatella, että tämä olisi pelastuksen tai kristityn kuuliaisuuden edellytys.

Eli lyhyesti:

| | Raamatullinen velvoite? |
| ----------------------------------------------- | ------------------------------------------------------------------------------------ |
| **Jom Terua / 7. kuun 1. päivä** | Kyllä, Israelille Toorassa määrätty juhlapäivä |
| **Rosh Hashanah "juutalaisena uutena vuotena"** | Myöhempi nimitys/perinne |
| **Messiaaniset juutalaiset** | Voivat viettää sitä hyvin luontevasti osana juutalaista uskonelämää |
| **Pakanataustaiset kristityt** | Eivät ole Raamatun mukaan velvoitettuja viettämään sitä |
| **Kristitty, joka haluaa viettää sitä** | Voi viettää sitä Herralle, ilman että tekee siitä muiden kristittyjen velvollisuutta |

Ja yksi kiinnostava yksityiskohta: **5787 alkaa tänä vuonna Rosh Hashanah'n aikaan**, mutta Raamatun kalenterissa Nisan on edelleen "kuukausien ensimmäinen" (2. Moos. 12:2). Siksi juutalaisessa kalenterissa on oikeastaan kaksi erilaista "vuoden alkua" riippuen siitä, puhutaanko uskonnollisesta kalenterista vai myöhemmästä kalenterivuoden laskennasta.

**Shana Tova u’Metuka! 🍎🍯📯**
Olkoon vuosi 5787 siunattu, rauhan ja Messiaan toivon täyttämä. Shabbat Shalom! 🕯️✡️🕎🇮🇱

📖 **RAAMATUN JUHLAT – Jumalan Israelille antamat juhla-ajat**

Raamatussa Jumala antoi Israelin kansalle määrätyt juhla-ajat, joita kutsutaan Herran juhliksi. Ne löytyvät erityisesti 3. Moos. 23. Ne eivät alun perin ole ihmisten keksimiä "juutalaisia juhlia", vaan Raamattu kutsuu niitä **Herran juhliksi**.

✡️ **1. Pääsiäinen – Pesach**
📖 3. Moos. 23:5; 2. Moos. 12
Muistuttaa Israelin vapautumisesta Egyptin orjuudesta. Messiaanisesta näkökulmasta Pesach osoittaa myös kohti Jeesusta, meidän pääsiäislammastamme (1. Kor. 5:7).

🍞 **2. Happamattoman leivän juhla – Chag HaMatzot**
📖 3. Moos. 23:6–8
Seitsemän päivän ajan syötiin happamatonta leipää. Jeesus vietti pääsiäisen yhteydessä happamattoman leivän juhlaa opetuslastensa kanssa.

🌾 **3. Esikoislyhteen juhla**
📖 3. Moos. 23:9–14
Esikoislyhde tuotiin Herralle. Uuden testamentin valossa tähän liittyy erityisen kaunis kuva: Kristus on noussut kuolleista "esikoisena kuoloon nukkuneista" (1. Kor. 15:20).

🔥 **4. Viikkojuhla – Shavuot / helluntai**
📖 3. Moos. 23:15–21
Seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen vietettävä juhla. Ap. t. 2:ssa juuri **Shavuot-päivänä** Pyhä Henki vuodatettiin ja seurakunta syntyi näkyvällä tavalla.

📯 **5. Pasuunansoiton päivä – Jom Terua**
📖 3. Moos. 23:23–25; 4. Moos. 29:1
Seitsemännen kuukauden ensimmäinen päivä oli pyhä päivä, johon kuului pasuunan/torven soitto. Myöhemmässä juutalaisessa perinteessä tätä päivää alettiin kutsua **Rosh Hashanahiksi**.

🕊️ **6. Suuri sovituspäivä – Jom Kippur**
📖 3. Moos. 16; 3. Moos. 23:26–32
Israelille annettu suuri sovituspäivä. Heprealaiskirje käsittelee syvällisesti sitä, kuinka Jeesuksen uhri täyttää ja ylittää Vanhan liiton sovitusjärjestelmän (Hepr. 9–10).

🌿 **7. Lehtimajanjuhla – Sukkot**
📖 3. Moos. 23:33–43
Israel asui lehtimajoissa muistona siitä, kuinka Jumala johdatti kansaansa erämaassa. Jeesus vietti tätä juhlaa Jerusalemissa (Joh. 7). Juhlaan liittyy myös vahva tulevaisuuden ja Jumalan valtakunnan näkökulma (Sak. 14:16–19).

---

✡️ **Entä messiaaniset juutalaiset?**

Monet messiaaniset juutalaiset viettävät näitä Raamatun juhlia, koska ne ovat osa Israelille annettua Raamatun mukaista juhlaelämää. He voivat samalla nähdä niiden täyttymyksen ja syvemmän merkityksen Jeesuksessa eli Jeshuassa.

✝️ **Entä pakanataustaiset Jeesukseen uskovat?**

Roomalaiskirjeen 11 mukaan pakanataustaiset uskovat on **oksastettu Israelin jaloon öljypuuhun**. Paavali kuitenkin varoittaa ylpeydestä ja muistuttaa, että pakanat eivät kanna juurta, vaan juuri kantaa heitä (Room. 11:17–18).

Uusi testamentti ei kuitenkaan käske pakanataustaisia uskovia tulemaan juutalaisiksi tai velvoita heitä noudattamaan Israelin juhlakalenteria. Apostolien kokouksessa käsiteltiin juuri tätä kysymystä (Ap. t. 15).

Samalla Raamattu antaa kristitylle vapauden kunnioittaa ja viettää näitä juhlia Herralle. Paavali kirjoittaa:

📖 **"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä. Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päivän, valikoi sen Herran kunniaksi."**
(Room. 14:5–6)

Ja Kol. 2:16–17 muistuttaa, ettei toisia pidä tuomita juhlapäivien perusteella.

🌿 Siksi messiaaninen juutalainen voi viettää Herran juhlia juutalaisena ja Jeesukseen uskovana, ja pakanataustainen kristitty voi viettää niitä Jeesukseen uskovana ilman, että hänen täytyy ensin "muuttua juutalaiseksi".

❤️ **Juhlien keskus on lopulta Jumala ja hänen pelastussuunnitelmansa Messiaassa.**

Pesach → vapautus ja Kristus meidän pääsiäislampaana
Happamattoman leivän juhla → puhtaus ja erottautuminen
Esikoislyhde → ylösnousemuksen esikuva
Shavuot → Pyhän Hengen vuodatus
Jom Terua → pasuuna ja Messiaan tuleminen
Jom Kippur → sovitus
Sukkot → Jumalan asuminen kansansa keskellä ja tuleva valtakunta

📖 **"Nämä ovat Herran juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräaikoina."**
(3. Moos. 23:4)

Shalom ja siunattua juhla-aikaa kaikille Jeesukseen uskoville! 🕎✡️✝️📯🌿🍷🍞

Raamatun juhlat 5787 – juutalaisen kalenterin mukaan

3. Moos. 23:4 sanoo: ”Nämä ovat Herran juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräaikoina.”

Juutalainen vuosi 5787 alkaa 11.9.2026 auringonlaskun jälkeen. Juutalaisessa kalenterissa vuorokausi alkaa illalla auringonlaskusta.

01.) Rosh Hashanah / Jom Terua – pasuunansoiton päivä

Tishrin 1.–2. päivä
(11.9. illalla – 13.9.2026 illalla)

Juutalaisessa perinteessä tätä kutsutaan Rosh Hashanahiksi eli uudeksi vuodeksi. 3. Moos. 23:ssa päivä tunnetaan pasuunansoiton päivänä eli Jom Teruana. Siihen kuuluu pyhä kokous ja pasuunan soittaminen.

Messiaanisessa tulkinnassa pasuuna yhdistyy myös Messiaan tulemiseen (1. Tess. 4:16; 1. Kor. 15:52).

02.) Jom Kippur – suuri sovituspäivä

Tishrin 10. päivä
(20.9. illalla – 21.9.2026 illalla)

3. Moos. 16 ja 23 kuvaavat tätä Israelille annettua suurta sovituspäivää. Heprealaiskirje 9–10 avaa tämän merkitystä Jeesuksen täydellisen sovitustyön kautta.

03.) Sukkot – lehtimajanjuhla

Tishrin 15.–21. päivä
(25.9. illalla – 2.10.2026 illalla)

Sukkot muistuttaa Israelin erämaavaelluksesta ja Jumalan huolenpidosta. Jeesus osallistui tähän juhlaan Jerusalemissa (Joh. 7). Myös Sak. 14 liittää Sukkotin tulevaan Jumalan valtakuntaan.

04.) Shemini Atseret – kahdeksas päivä

Tishrin 22. päivä
(2.10. illalla – 3.10.2026 illalla)

Sukkotin jälkeen tulee erikseen määrätty pyhä kokous, Shemini Atseret. Juutalaisessa diasporassa sen yhteydessä vietetään myös Simchat Tooraa.

05.) Pesach – pääsiäinen

Nisanin 14. päivä alkaa illalla
(21.4.2027 illalla)

Pesach muistuttaa Israelin vapautumisesta Egyptin orjuudesta. Jeesukseen uskovalle siinä on vahva yhteys Messiaaseen:

”Onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.” (1. Kor. 5:7)

06.) Happamattoman leivän juhla – Chag HaMatzot

Nisanin 15.–21. päivä
(22.–28.4.2027)

Juhla kestää Raamatun mukaan seitsemän päivää. Se muistuttaa Israelin kiireellisestä lähdöstä Egyptistä.

07.) Esikoislyhde

(23.4.2027, perinteisen juutalaisen laskutavan mukaan)

3. Moos. 23:9–14 kertoo esikoissadon tuomisesta Herralle. Uuden testamentin valossa tähän liittyy kaunis yhteys Jeesuksen ylösnousemukseen:

”Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.” (1. Kor. 15:20)

Tämän päivän laskemisesta on erilaisia tulkintoja, koska 3. Moos. 23:11:n ”sapatin jälkeinen päivä” ymmärretään eri tavoin.

08.) Shavuot – viikkojuhla / helluntai

Sivanin 6. päivä
(11.6.2027)

Shavuot on sadonkorjuun juhla. Ap. t. 2:ssa juuri Shavuot-päivänä Pyhä Henki vuodatettiin Jerusalemissa.

Entä messiaaniset juutalaiset?

Monet messiaaniset juutalaiset viettävät näitä Herran juhlia edelleen ja uskovat Jeesuksen eli Jeshuan olevan luvattu Messias. He näkevät juhlat osana Israelille annettua Raamatun juhlaelämää ja samalla Jumalan pelastussuunnitelmaa, joka täyttyy Messiaassa.

Entä pakanataustaiset Jeesukseen uskovat?

Room. 11 opettaa, että pakanataustaiset uskovat on oksastettu Israelin jaloon öljypuuhun. Paavali sanoo: ”Sinä et kanna juurta, vaan juuri kantaa sinua.” (Room. 11:18)

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pakanataustaisen kristityn pitäisi muuttua juutalaiseksi. Ap. t. 15:ssa pakanoille ei asetettu velvollisuutta noudattaa koko Tooran juhlakalenteria.

Kristitty voi silti viettää näitä juhlia vapaaehtoisesti Herralle ja tutustua niiden kautta paremmin Raamattuun ja Jumalan pelastussuunnitelmaan.

Room. 14:5–6 sanoo: ”Joka valikoi päivän, valikoi sen Herran kunniaksi.” Myös Kol. 2:16–17 muistuttaa, ettei toista tule tuomita juhlapäivien vuoksi.

Näin juhlat voidaan nähdä myös messiaanisesta näkökulmasta:

Jom Terua → pasuuna ja Messiaan tulemisen odotus

Jom Kippur → sovitus

Sukkot → Jumalan asuminen kansansa keskellä ja tuleva valtakunta

Pesach → vapautus ja Kristus meidän pääsiäislampaana

Happamattoman leivän juhla → pyhyys ja erottautuminen

Esikoislyhde → Kristuksen ylösnousemus

Shavuot → Pyhän Hengen vuodatus

”Nämä ovat Herran juhla-ajat.” (3. Moos. 23:4)

Shana Tova u’Metuka 5787 ja Shabbat Shalom!

✡️ 🇮🇱 ✝️

Juutalaiset juhlat ja pakanataustainen kristitty, onko kaikkia samoja juhlia vietettävä, yksi tulkinta aiheesta...

Lyhyt vastaus: ei ole velvollisuutta, mutta on oikeus ja hengellinen rikkaus. Raamattu ei käske pakanataustaisia uskovia viettämään Israelin juhlakalenteria, mutta se ei myöskään kiellä sitä. Päinvastoin — se antaa vapauden, ja monille juhlat avaavat Raamatun pelastushistorian tavalla, johon pelkkä sunnuntaiaamun rutiini ei yllä.

Mitä Uusi testamentti sanoo suoraan

Kysymys ratkesi jo varhaisseurakunnassa:

Ap. t. 15 (Jerusalemin kokous): Pakanoille ei asetettu ympärileikkausta eikä Mooseksen lain noudattamista taakkana. Vain muutama käytännön asia (epäjumalille uhratusta pidättäytyminen, veri, kuristettu, haureus).
Kol. 2:16–17: "Älköön siis kukaan teitä tuomitko ruoasta tai juomasta tahi juhla- tai uudenkuun tai sapatin vuoksi — ne ovat vain tulevan varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
Room. 14:5–6: "Joka valikoi päivän, valikoi sen Herran kunniaksi."

Ydin on tämä: juhlat ovat varjo, mutta varjo osoittaa Kristukseen. Varjon hylkääminen ei poista valoa; varjon tutkiminen voi silti auttaa ymmärtämään valoa syvemmin.

Kaksi ääripäätä, jotka molemmat menevät metsään
Juutalaistaminen (juhlat pakollisiksi) — tekee varjosta pääasian, kieltää Kristuksen täyteyden (Gal. 5).
Kaiken hylkääminen (juhlat "vanhentuneina" roskiin) — kadottaa sen, mitä Paavali piti hyödyllisenä opetuksena.

Paavali itse — juutalainen rabbi ja fariseus — jatkoi juhliin osallistumista kääntymyksensä jälkeen (Ap. t. 20:16; 1. Kor. 16:8; hänellä oli kiire ehtiä helluntaihin). Hän ei pitänyt niitä pelastuksen ehtona, mutta ei myöskään hylännyt niitä.

Miksi pakanataustainen voisi viettää niitä vapaaehtoisesti

Ajatus ei ole "muuttua juutalaiseksi" vaan lukea Raamattua sen omalla kalenterilla. Käytännön syitä:

Ymmärrys: Jeesuksen viimeisen viikon tapahtumat (viimeinen ateria, ristiinnaulitseminen, ylösnousemus) lankesivat täsmälleen Pesachin, happamattoman leivän ja esikoislyhteen ajankohtiin. Ilman juhlakalenteria tämä yhteys jää abstraktiksi.
Ap. t. 2: Henki vuodatettiin nimenomaan Shavuotina — ei sattumalta. Sadonkorjuun juhla ja "ensimmäinen sato" (3000 kastettua) kuuluvat yhteen.
Profetia: Sak. 14:16 puhuu siitä, että tulevassa valtakunnassa kansat nousevat Jerusalemiin viettämään Sukkotia. Jos pakanakansat kerran viettävät sitä, sen harjoitteleminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa.
Messiaaninen lukutapa lyhyesti
Jom Terua → pasuuna, 1. Tess. 4:16 (ylösnousemus ja tempaus), 1. Kor. 15:52 ("viimeisen pasuunan soidessa")
Jom Kippur → Hepr. 9–10: Kristuksen kertakaikkinen sovitus, ylipapin pääsy kaikkeinpyhimpään
Sukkot → Joh. 7 (Jeesus juhli sitä) ja Sak. 14 (tuleva valtakunta)
Pesach → 1. Kor. 5:7 ("pääsiäislampaamme, Kristus, on teurastettu")
Happamaton leipä → 1. Kor. 5:8 ("viettäkäämme juhlaa totuuden happamattomissa leivissä")
Esikoislyhde → 1. Kor. 15:20 ("esikoisena kuoloon nukkuneista")
Shavuot → Ap. t. 2 (Hengen vuodatus)

Huomaa, että Paavali itse käyttää näitä kuvia pakanaseurakunnille kirjoittaessaan (Korinttolaisille). Hän oletti, että kreikkalaiset uskovat tuntevat happamattoman leivän ja pääsiäislampaan kuvaston.

Rajanveto, joka pitää olla selvä

Vapaus viettää ei ole sama kuin velvollisuus viettää.

Ero on ratkaiseva. Kun joku sanoo "sinun täytyy viettää Sukkot" — hän kääntää evankeliumin takaisin lakiin, ja Paavali vastaa ankarasti (Gal. 4:9–11). Mutta kun joku sanoo "Sukkot on rikas kuva Kristuksesta, tutustu siihen" — hän tekee sen, mitä Paavali teki Korinttolaisille.

Käytännön viisaus
Lähtökohta: juhlat opettavina varjoina, ei pelastuksen ehtoina.
Älä tuomitse kumpaankaan suuntaan: ei sitä, joka viettää, eikä sitä, joka ei (Kol. 2:16).
Jeesus on juhlien täyttymys — juhla, joka ei osoita Kristukseen, on pelkkä tyhjä rituaali. Juhla, joka osoittaa, on rukous kalenterin muodossa.

Shana Tova u'Metuka 5787 — ja Shabbat Shalom! ✡️ 🇮🇱 ✝️