Jumalan kutsumus

Sillä ei Jumala ole meitä kutsunut saastaisuuteen, vaan pyhyyteen.

” Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;”
Heb 12:14

Eikö sitä juuri saastaisuuteen kasteta eikä siitä tarvitse luopua.

"Paavali ja Silvanus ja Timoteus
tessalonikalaisten seurakunnalle
Isässä Jumalassa
ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.
Armo teille ja rauha!
Me kiitämme Jumalaa aina
kaikkien teidän tähtenne,
mainiten teitä rukouksissamme,
sillä lakkaamatta me
Jumalamme ja Isämme edessä
muistamme
teidän työtänne uskossa
ja vaivannäköänne rakkaudessa
ja kärsivällisyyttänne toivossa
Herraamme Jeesukseen Kristukseen,
tietäen, veljet,
te Jumalan rakastetut,
teidän valitsemisenne"
(1 Tess 1:1-4)

Tessalonikan uskovat
olivat tulleet esikuviksi
koko silloiselle maailmalle.

"niin että te olette tulleet esikuviksi
kaikille uskoville
Makedoniassa ja Akaiassa.
Sillä teidän tyköänne
on Herran sana kaikunut;
ei ainoastaan
Makedoniaan ja Akaiaan,
vaan kaikkialle
on teidän uskonne
Jumalaan levinnyt,
niin ettei meidän tarvitse
siitä mitään puhua.
Sillä itse he kertovat meistä,
millainen meidän tulomme
teidän tykönne oli
ja kuinka te epäjumalista käännyitte
Jumalan tykö,
palvelemaan elävää ja totista Jumalaa"
(1 Tess 1:7-9)

Ja nyt keskustelun aiheena
olevassa kohdassa
Paavali ohjeistaa veljiä
pyhään elämään
koskien aviosuhdetta.

"Sillä tämä on Jumalan tahto,
teidän pyhityksenne,
että kartatte haureutta,
että kukin teistä tietää ottaa
oman vaimon
pyhyydessä ja kunniassa,
ei himon kiihkossa
niinkuin pakanat,
jotka eivät Jumalaa tunne;
ettei kukaan sorra veljeänsä
eikä tuota hänelle vahinkoa
missään asiassa"
(1 Tess 4:3-6)

Jos veljet toimivat toisin kuin
tuossa on ohjeistettu,
niin he harjoittavat haureutta.

Ja jos he harjoittavat haureutta,
niin he tekevät vääryyttä
paitsi Jumalaa vastaan,
myös veljeänsä vastaan.

Siis jos nämä veljet
harjoittavat haureutta,
niin he sortavat sitä veljeä,
jonka vaimon
(tai tulevan vaimon) kanssa
harjoittavat haureutta.

Edes oman vaimon ottaminen
ei saa tapahtua himon kiihkossa
vaan pyhyydessä ja kunniassa.

Haureus on käsite,
joka liittyy Jumalasuhteeseen.

Israel on Jumalan Vaimo.
Uuden liiton seurakunta
on nyt Kristuksen Morsian,
ja siitä tulee Karitsan Vaimo.

Miehen ja naisen välinen avioliitto
on siis kuva
kaikkein pyhimmästä asiasta.
Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta.

Ja niin haureus on jotakin,
mitä Jumala ei voi ohittaa.

Tarkastelemamme tekstikatkelma
koskien pyhitystämme
eli haureuden karttamista,
päättyy seuraavasti:

"sillä Herra on
kaiken tämän kostaja,
niinkuin myös ennen
olemme teille
sanoneet ja todistaneet.
Sillä ei Jumala ole
kutsunut meitä saastaisuuteen,
vaan pyhitykseen.
Sentähden,
joka nämä hylkää,
ei hylkää ihmistä,
vaan Jumalan,
joka myös antaa
Pyhän Henkensä teihin."
(1 Tess 4:6-8)

Meidät on kutsuttu pyhitykseen
eli erottautumiseen
Herran palvelemiseen,
eikä saastaisuuteen.

Jos elämme saastaisuudessa,
niin Pyhä Henki ei voi toimia
meidän kauttamme niinkuin
oli toiminut Tessalonikan veljien kautta,
jotka olivat saaneet olla esikuvina
tai sanoisinko Valokuvina
koko silloiselle pakanamaailmalle.

Tuo katkelma
Paavalin vanhimmasta
kirjeestä Raamatussa
osoittaa selvästi sen,
että Jumalan Sanan mukaan
Jeesukseen uskovan miehen
kuuluu ottaa itselleen oma vaimo
pyhyydessä ja kunniassa.
Kaikki muut ratkaisut ovat saastaisuutta.

Tuossa katkelmassa
ei tarkkaan ottaen käytetä
ilmaisua vaimo.
Siis alkutekstissä ei ole ilmaisua

γυνή = nainen, aviovaimo
gynē

Kirjaimellisesti kääntäen
Paavali kehottaa veljiä
hankkimaan itselleen oma

σκεῦος = astia
skeuos

Pietari ratkaisee yhtälön
käyttäen molempia
nimityksiä samassa virkkeessä.

"Samoin te, miehet,
eläkää taidollisesti
kukin vaimonne kanssa,
niinkuin heikomman astian kanssa,
ja osoittakaa heille kunnioitusta,
koska he ovat
elämän armon perillisiä
niinkuin tekin;
etteivät teidän
rukouksenne estyisi."
(1 Piet 3:7)

Tarkkaan ottaen tuossa on adjektiivi

γυναικεῖος = naisellinen, naispuolinen
gynaikeios

Pietarin tekstissä toistuu
sama periaate kuin
Paavalin tekstissä.

Jos mies ei suhtaudu vaimoonsa
kunnioittaen ja rakastaen,
niin miehen
palvelutehtävä ei suju.

Ei edes ihan perustehtävä
eli rukoileminen.

On siis vahvempi astia eli mies,
joka on perheen pappi.
Ja heikompi astia,
eli naispuolinen ihminen,
josta mies pitää huolen.

Jos ei pidä,
vaan vaikkapa hylkää vaimonsa,
niin sitten mies
on hyljännyt myös
kutsumustehtävänsä.