Muutama vuosi sitten pojalleni Cisar Nostradamukselle omistetussa kirjeessäni esitin joitakin kohtia avoimesti, ilman ennakkoasenteita. Mutta tässä, herra, mainitaan useita suuria ja ihmeellisiä tapahtumia, jotka tulevat näkemään jälkipolvet.
Tämän astrologisen oletuksen aikana, joka on sopusoinnussa Pyhien kirjoitusten kanssa, kirkon kansan vaino on peräisin "Aquilonin" [pohjoisen] kuninkaiden vallasta, jotka ovat yhdistyneet itäisiin. Tämä vaino kestää yksitoista vuotta tai jonkin verran vähemmän, sillä sitten "Aquilonin" päällikkökuningas kaatuu.
Sen jälkeen sama tapahtuu etelässä, missä kolmen vuoden ajan kirkon kansaa vainotaan entistä ankarammin luopion viekoitteleman kirkon militantin toimesta, jolla on kaikki absoluuttinen valta. Jumalan tyhjää kansaa, hänen lakinsa noudattajaa, vainotaan ankarasti, ja heidän kärsimyksensä on oleva sellainen, että todellisten kirkonmiesten veri virtaa kaikkialla.
Yhdelle kauhistuttavista maallisista kuninkaista hänen kannattajansa kertovat, ikään kuin ylistyksenä, että hän on vuodattanut enemmän viattomien kirkkomiesten ihmisverta kuin kukaan muu olisi voinut vuodattaa viiniä. Tämä kuningas tulee tekemään uskomattomia rikoksia kirkkoa vastaan. Ihmisveri virtaa julkisilla kaduilla ja temppeleissä kuin vesi rankkasateen jälkeen, värjäten läheiset joet punaisiksi verestä. Itse valtameri punertuu jälleen yhden meritaistelun seurauksena, niin että yksi kuningas sanoo toiselle: "Meritaistelut ovat saaneet meren punastumaan."
Sitten, samana vuonna ja seuraavina vuosina, tulee olemaan hirvittävä rutto, jota sitä edeltänyt nälänhätä on pahentanut entisestään. Tällaisia suuria ahdistuksia ei ole koskaan nähty kristillisen kirkon perustamisen jälkeen. Se tulee koskettamaan kaikkia latinalaisia alueita ja jättämään jälkiä joihinkin espanjalaisten maihin.
Sen jälkeen "Akvilonin" [Pohjoisen] kolmas kuningas, kuultuaan pääarvonsa kansan valituksen, kokoaa erittäin mahtavan armeijan ja uhmaa edeltäjiensä perinteitä palauttaen lähes kaiken oikeille paikoilleen, ja suuri kunnan sijainen palautetaan entiseen tilaansa. Mutta autioituneena ja kaikkien hylkäämänä hän huomaa kaikkein pyhimmän pakanuuden tuhoamana ja Vanhan ja Uuden testamentin heitettynä pois ja poltettuna.
Sen jälkeen Antikristus on jälleen helvetin ruhtinas, viimeisen kerran. Kaikki kristinuskon valtakunnat vapisevat, jopa uskottomien valtakunnat, 25 vuoden ajan. Sodat ja taistelut ovat entistä ankarampia, ja kaupungit, linnat ja kaikki muut rakennukset poltetaan, autioitetaan ja tuhotaan, ja samalla vuodatetaan paljon vestan verta, naimisissa olevia naisia ja leskiä raiskataan ja imeväisiä lapsia murskataan ja rikotaan kaupunkien muureja vasten. Saatanan, helvetin ruhtinaan, avulla tehdään niin paljon pahuutta, että lähes koko maailma joutuu tuhon omaksi ja autioituu. Ennen näitä tapahtumia jotkut harvinaiset linnut huutavat ilmassa: Hui, Hui [Tänään, tänään] ja jonkin ajan kuluttua katoavat.
Tämän kestettyä pitkään, koittaa lähes uusi Saturnuksen valtakausi ja kulta-aika. Kuultuaan kansansa ahdingosta, Luoja Jumala käskee Saatanan heitettävän pohjattoman kuilun syvyyksiin ja sidottavan sinne. Sitten Jumalan ja ihmisen välille alkaa yleinen rauha, ja Saatana pysyy sidottuna noin tuhat vuotta ja sitten täysin vapaana.
Kaikki nämä luvut edustavat pyhien kirjoitusten oikeudenmukaista yhdistymistä näkyviin taivaankappaleisiin, nimittäin Saturnukseen, Jupiteriin, Marsiin ja muihin yhdistyneisiin, kuten voidaan nähdä tarkemmin joissakin nelisäkeissä. Olisin laskenut niitä syvällisemmin ja yhdistänyt niitä vielä pidemmälle, Rauhallisin Kuningas, ellei joidenkin moitteiden antaminen olisi aiheuttanut vaikeuksia. Siksi vedän kynäni pois ja etsin yöllistä lepoa.
Monia tapahtumia, mahtavimpia kaikista kuninkaista, mitä hämmästyttävimpiä, on pian tapahtumassa, mutta en voinut enkä halunnutkaan sovittaa niitä kaikkia tähän kirjeeseen; mutta ymmärtääkseni tiettyjä kauheita tosiasioita, muutamia on esitettävä. Niin suuri on sinun suuruutesi ja ihmisyytesi ihmisten edessä ja hurskautesi jumalten edessä, että vain sinä näytät olevan ansainnut kristillisimmän kuninkaan arvonimen ja jolle tulisi antaa korkein auktoriteetti koko uskonnossa.
Mutta pyydän teitä, Klemens Kuningas, tämän ainutlaatuisen ja viisaan ihmisyytenne kautta ymmärtämään paremmin sydämeni kaipauksen ja ylimmän toiveeni totella Teidän Rauhallista Majesteettianne siitä lähtien, kun silmäni ovat lähestyneet aurinkoista loistoanne, kuin mitä työni loisto voi saavuttaa tai saavuttaa. Salonista, 27. kesäkuuta 1558.
Michel Nostradamus teki sen Salon-de-Craussa Provencessa.
Tämän astrologisen oletuksen aikana, joka on sopusoinnussa Pyhien kirjoitusten kanssa, kirkon kansan vaino on peräisin "Aquilonin" [pohjoisen] kuninkaiden vallasta, jotka ovat yhdistyneet itäisiin. Tämä vaino kestää yksitoista vuotta tai jonkin verran vähemmän, sillä sitten "Aquilonin" päällikkökuningas kaatuu.
Sen jälkeen sama tapahtuu etelässä, missä kolmen vuoden ajan kirkon kansaa vainotaan entistä ankarammin luopion viekoitteleman kirkon militantin toimesta, jolla on kaikki absoluuttinen valta. Jumalan tyhjää kansaa, hänen lakinsa noudattajaa, vainotaan ankarasti, ja heidän kärsimyksensä on oleva sellainen, että todellisten kirkonmiesten veri virtaa kaikkialla.
Yhdelle kauhistuttavista maallisista kuninkaista hänen kannattajansa kertovat, ikään kuin ylistyksenä, että hän on vuodattanut enemmän viattomien kirkkomiesten ihmisverta kuin kukaan muu olisi voinut vuodattaa viiniä. Tämä kuningas tulee tekemään uskomattomia rikoksia kirkkoa vastaan. Ihmisveri virtaa julkisilla kaduilla ja temppeleissä kuin vesi rankkasateen jälkeen, värjäten läheiset joet punaisiksi verestä. Itse valtameri punertuu jälleen yhden meritaistelun seurauksena, niin että yksi kuningas sanoo toiselle: "Meritaistelut ovat saaneet meren punastumaan."
Sitten, samana vuonna ja seuraavina vuosina, tulee olemaan hirvittävä rutto, jota sitä edeltänyt nälänhätä on pahentanut entisestään. Tällaisia suuria ahdistuksia ei ole koskaan nähty kristillisen kirkon perustamisen jälkeen. Se tulee koskettamaan kaikkia latinalaisia alueita ja jättämään jälkiä joihinkin espanjalaisten maihin.
Sen jälkeen "Akvilonin" [Pohjoisen] kolmas kuningas, kuultuaan pääarvonsa kansan valituksen, kokoaa erittäin mahtavan armeijan ja uhmaa edeltäjiensä perinteitä palauttaen lähes kaiken oikeille paikoilleen, ja suuri kunnan sijainen palautetaan entiseen tilaansa. Mutta autioituneena ja kaikkien hylkäämänä hän huomaa kaikkein pyhimmän pakanuuden tuhoamana ja Vanhan ja Uuden testamentin heitettynä pois ja poltettuna.
Sen jälkeen Antikristus on jälleen helvetin ruhtinas, viimeisen kerran. Kaikki kristinuskon valtakunnat vapisevat, jopa uskottomien valtakunnat, 25 vuoden ajan. Sodat ja taistelut ovat entistä ankarampia, ja kaupungit, linnat ja kaikki muut rakennukset poltetaan, autioitetaan ja tuhotaan, ja samalla vuodatetaan paljon vestan verta, naimisissa olevia naisia ja leskiä raiskataan ja imeväisiä lapsia murskataan ja rikotaan kaupunkien muureja vasten. Saatanan, helvetin ruhtinaan, avulla tehdään niin paljon pahuutta, että lähes koko maailma joutuu tuhon omaksi ja autioituu. Ennen näitä tapahtumia jotkut harvinaiset linnut huutavat ilmassa: Hui, Hui [Tänään, tänään] ja jonkin ajan kuluttua katoavat.
Tämän kestettyä pitkään, koittaa lähes uusi Saturnuksen valtakausi ja kulta-aika. Kuultuaan kansansa ahdingosta, Luoja Jumala käskee Saatanan heitettävän pohjattoman kuilun syvyyksiin ja sidottavan sinne. Sitten Jumalan ja ihmisen välille alkaa yleinen rauha, ja Saatana pysyy sidottuna noin tuhat vuotta ja sitten täysin vapaana.
Kaikki nämä luvut edustavat pyhien kirjoitusten oikeudenmukaista yhdistymistä näkyviin taivaankappaleisiin, nimittäin Saturnukseen, Jupiteriin, Marsiin ja muihin yhdistyneisiin, kuten voidaan nähdä tarkemmin joissakin nelisäkeissä. Olisin laskenut niitä syvällisemmin ja yhdistänyt niitä vielä pidemmälle, Rauhallisin Kuningas, ellei joidenkin moitteiden antaminen olisi aiheuttanut vaikeuksia. Siksi vedän kynäni pois ja etsin yöllistä lepoa.
Monia tapahtumia, mahtavimpia kaikista kuninkaista, mitä hämmästyttävimpiä, on pian tapahtumassa, mutta en voinut enkä halunnutkaan sovittaa niitä kaikkia tähän kirjeeseen; mutta ymmärtääkseni tiettyjä kauheita tosiasioita, muutamia on esitettävä. Niin suuri on sinun suuruutesi ja ihmisyytesi ihmisten edessä ja hurskautesi jumalten edessä, että vain sinä näytät olevan ansainnut kristillisimmän kuninkaan arvonimen ja jolle tulisi antaa korkein auktoriteetti koko uskonnossa.
Mutta pyydän teitä, Klemens Kuningas, tämän ainutlaatuisen ja viisaan ihmisyytenne kautta ymmärtämään paremmin sydämeni kaipauksen ja ylimmän toiveeni totella Teidän Rauhallista Majesteettianne siitä lähtien, kun silmäni ovat lähestyneet aurinkoista loistoanne, kuin mitä työni loisto voi saavuttaa tai saavuttaa. Salonista, 27. kesäkuuta 1558.
Michel Nostradamus teki sen Salon-de-Craussa Provencessa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
2022+11 vuotta on 2030-2033 < jessu ristittiin 2000v sitten.
01062030 ...
Ihminen ei oikeastaan pelkää maailman loppua. Hän pelkää oman väärän identiteettinsä loppua.
Hän pelkää sitä hetkeä, jolloin kaikki, minkä varaan hän on rakentanut käsityksensä itsestään, alkaa hajota: keho vanhenee, yhteiskunnat muuttuvat, ideologiat katoavat, ihmissuhteet päättyvät ja lopulta myös oma nimi unohtuu historian mukana. Mieli yrittää epätoivoisesti löytää jotakin pysyvää maailmasta, jonka luonne on jatkuva muutos.
Siksi ihminen etsii jatkuvasti jotakin, mikä tuntuisi täydelliseltä ja pysyvältä, mutta mikään aineellinen saavutus ei täysin tyydytä häntä. Jokaisen täyttymyksen sisään jää outo keskeneräisyyden tunne, aivan kuin mieli muistaisi hämärästi jonkin kadotetun kokonaisuuden.
Ehkä juuri siksi maailmanloput kiehtovat ihmistä niin paljon.
Todellinen “maailmanloppu” ei ole planeettojen törmäys eikä universumin fyysinen tuhoutuminen. Todellinen loppu tapahtuu silloin, kun harha erillisyydestä alkaa murtua. Kun lakkaa samaistumasta väliaikaiseen ja alkaa jälleen muistaa oman alkuperän.
Silloin loppuu se maailma, jossa ihminen oli yksin.
Juuri siksi viisaat suhtautuvat maailmanlopun hysteriaan rauhallisella huumorilla.
Maailmanlopun pelko on usein tämän sisäisen epävarmuuden projektiota universumiin. Mieli kuvittelee universumin romahtavan, koska se aavistaa jo omien rakennelmiensa epävakauden. Ihminen etsii ulkoista katastrofia, mutta hänen syvin pelkonsa liittyy sisäiseen katoamiseen.
Siksi kuoleman pelko ei ole lopulta vain biologinen vaisto. Se liittyy identiteettiin. Jos minä olen tämä väliaikainen rakenne, silloin sen katoaminen näyttää absoluuttiselta katastrofilta. Mutta jos tietoisuus alkaa nähdä itsensä syvemmästä perspektiivistä, kuolema alkaa näyttäytyä enemmän siirtymänä kuin täydellisenä loppuna.
Herääminen tietämättömyyden unesta elämä voi tuntua egolle kuolemalta.
Koska jokainen askel kohti syvempää tietoisuutta murentaa jotakin, mitä mieli piti välttämättömänä:
tarvetta kontrolloida, tarvetta omistaa, tarvetta olla erillinen, tarvetta rakentaa pysyvyyttä katoavaan maailmaan.
Kun ymmärrätte tämän, huomaatte, ettei mikään tässä maailmassa enää pelota teitä: ei maailmanloppu, ei ”lopun ajat” eikä mikään muu. Joten naurakaamme yhdessä, huumori tekee aina hyvää!
Maailmanlopun ajatus ei ole ensisijaisesti kosmologinen kysymys vaan tietoisuuden kysymys.
Sinä et todellisuudessa omista mitään – se on harhaa. Jos luulet omistavasi talon, sekin on harhaa: lopulta talo omistaa sinut.
Se, mihin takerrut, alkaa omistaa sinua.
Maailmanloppu voi olla hengellinen vertauskuva egon ja vanhan identiteetin kuolemasta, erillisyyden harhasta vapautumisesta ja tietoisuuden muuttumisesta.